Lisää tunteita verkkoon
Digitalisaatio mullistaa myös työtä. Työelämä edellyttää aiempaa enemmän juuri vuorovaikutustaitoja, koska muunlaisia kognitiivisia taitoja vaativat tehtävät ja helppo ongelmanratkaisu voidaan siirtää tekoälylle. Estääkö internetin rajoittuneisuus tärkeimpien työtaitojen kehittymistä ja hyödyntämistä?
Saarikiven johtamalla NEMO-tiimillä (Natural emotionality in digital interaction) on monipuolinen tutkimusta ja sovelluskehitystä yhdistävä suunnitelma digitaalisen maailman tunneköyhyyden ratkaisemiseen. Tutkimuksen kohteina ovat vuorovaikutuksen ja tunnevälityksen neuraaliset ja fysiologiset mekanismit, näiden aktivointi digitaalisissa ympäristöissä sekä tunnetiedon välittymisen digitalisointi. NEMO suunnittelee lisäksi luovansa Ylen Pikku Kakkosen kanssa ”living labin”, jossa päästään tieteellisin keinoin tutkimaan digitaalisesti sävyttyneitä lasten leikkejä ja sitä, miten lapset ilmaisevat ja ymmärtävät tunteita näissä tilanteissa.
Jo nykyteknologialla voidaan kerätä tunteisiin liittyvää tietoa esimerkiksi tunnistamalla tietokoneen avulla kasvon ilmeitä, äänensävyjä ja seuraamalla digitaalisissa ympäristöissä tehtyihin valintoihin perustuen. NEMO suunnittelee käytännön sovelluksia, jotka hyödyntäisivät olemassa olevaa teknologiaa. Näin kehitettäisiin koko kansan tavoittavia tutkimustyökaluja tunne- ja vuorovaikutustiedon keräämiseen.
Tiimi on ideoinut useita sovelluksia, joiden avulla päästä alkuun.”Emo-Tinderiksi” nimetty sovellus keräisi internetissä tietoa siitä, mitä tunnetta toiset kokevat oman kasvokuvan heijastavan ja mitä tunteita itse havaitsee toisten kasvoilta. Entä mitä jos tunteet saisivat fyysisen, kouriintuntuvan muodon? ”Möykyksi” nimetty sovellus muuntaisi fysiologisten markkereiden avulla tunnetilan muutokset konkreettisen esineen (Möykky) pinnanmuodon ja liikkeen muutoksiksi. Möykkyä voisi kumpikin vuorovaikutuksen osapuoli vaikka pidellä kädessä digitaalisen vuorovaikutuksen aikana. Möykky tavoittaisi tunneinformaation siirtymisen välittömän ja sanattoman luonteen hyvin ja toimisi ikään kuin ylimääräisenä, uutena aistina. ”Synkronaattori” puolestaan tahdistaisi äänen avulla vuorovaikutusten osapuolten aivojen rytmistä toimintaa, mikä saattaisi tehdä digitaalisesta vuorovaikutuksesta todenkaltaisempaa.
Suurena tavoitteena NEMOlla on tutkimustiedon ja sovellusten avulla rakentaa metodologiaa tai protokollaa tunnetiedon välittämiseen internetissä. Protokollan avulla kuka tahansa voi rakentaa digitaalisia ympäristöjä, pelejä ja sovelluksia niin, että ne saavat aikaan rikkaamman tunne- ja vuorovaikutuskokemuksen. Tällä hetkellä nettisivun osoitteessa oleva http (hypertext transfer protocol) merkitsee tiedonsiirtoon käytettävää protokollaa. NEMOn tarkoituksena on tutkimustiedon avulla rakentaa etp (emotion transfer protocol): emootion siirtoon käytettävää protokollaa.
Tiimi haluaa tuottaa tietoa ja metodologiaa, jota voidaan hyödyntää tuhansissa sovelluksissa ja lopulta missä tahansa digitaalisessa tiedonvälityksessä.
Paremmat mahdollisuudet rikkaaseen vuorovaikutukseen ja empatiakykyyn tukisivat ihmisten hyvinvointia. Paremman vuorovaikutuksen myötä esimerkiksi täysin hajautetut organisaatiot voivat tehostaa toimintaansa, sillä kommunikaatio on sujuvampaa. Rikkaampi vuorovaikutus asiakkaiden kanssa johtaa suoraan parempaan toiminnan laatuun ja arvoon.
NEMO -hanke on mukana Helsingin yliopiston 375-juhlavuoden Helsinki Challenge-kilpailussa. Sen tutkijat työskentelevät Kognitiivisen aivotutkimuksen yksikössä.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Lisätietoja: Katri Saarikivi, puh. 044 304 5897, s-posti katri.saarikivi@helsinki.fi
--
Anna Maria Peltonen
tiedottaja
Viestintä ja yhteiskuntasuhteet
Helsingin yliopisto
puh. 050 406 2047, s-posti maria.peltonen@helsinki.fi
Tietoja julkaisijasta

PL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Missä ovat pääkaupunkiseudun monimuotoisimmat ja saavutettavimmat viheralueet?9.5.2025 06:50:00 EEST | Tiedote
Tuoreen tutkimuksen tulokset osoittavat, että viheralueet, jotka ovat tärkeitä luonnon monimuotoisuuden kannalta, eivät aina ole samoja kuin ne, jotka ovat tärkeitä saavutettavuuden kannalta. Uudet menetelmät auttavat tunnistamaan viheralueiden merkittävyyden eri näkökulmista.
Preeria laajeni ja kutistui – uusi tutkimus paljastaa muinaisen ilmastonmuutoksen syyt8.5.2025 07:57:06 EEST | Tiedote
Pohjois-Amerikan pitkä kuivuuskausi heti jääkauden jälkeen on ollut tiedossa jo pitkään. Uusi tutkimus osoittaa, että ankaran ilmaston aiheutti maapallon kiertoradan muutos.
Helsingin yliopisto palkitsi neljä ansiokasta väitöskirjaa6.5.2025 20:00:00 EEST | Tiedote
Mattia Cordiolin, Paavo Huotarin, Ita Puuseppin ja Ina Satokankaan väitöskirjat käsittelivät biopankkeja, Vanhaa Testamenttia, koululaisten matematiikan taitojen kehitystä ja luonnon monimuotoisuutta.
KUTSU 7.-9.5.2025: Kansainväliseen vammaistutkimuksen konferenssiin 700 osallistujaa6.5.2025 10:37:32 EEST | Kutsu
Nordic Network on Disability Research (NNDR), Helsingin yliopisto, Suomen vammaistutkimuksen seura sekä Kehitysvammaliitto järjestävät kansainvälisen vammaistutkimuksen konferenssin 7.–9. toukokuuta Helsingin yliopistossa (Fabianinkatu 33 ja yliopistonkatu 3).
Ovatko maataloudessa käytettävät kasvinsuojeluaineet uhka myös ympäröivälle luonnolle?5.5.2025 12:29:02 EEST | Tiedote
Helsingin yliopiston tutkimus osoitti, että kasvinsuojeluaineilla voi olla negatiivisia vaikutuksia maatalousympäristöissä eläviin lajeihin, jotka eivät ole aineiden varsinaisia kohteita. Vaikutukset kuitenkin vaihtelivat suuresti riippuen testatusta kasvinsuojeluaineesta.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme