Lisääntynyt kotimaanmatkailu piristi poikkeuksellista vuotta Suomen kansallismuseon museoissa ja linnoissa

Suomen kansallismuseon kohteet olivat koronavirustilanteen vuoksi suljettuina maaliskuulta kesäkuun alkuun ja kesäkohteita avattiin toukokuun sijaan vielä juhannusviikollakin. Marraskuun lopulla museot suljettiin pääkaupunkiseudulla ja Hämeessä jälleen.

– Suomen kansallismuseo selvisi vaikeasta vuodesta odotuksiin nähden hyvin. Kesän kotimaanmatkailun suosio maakuntakohteisiimme kuroi kiinni sulusta johtunutta notkahdusta kokonaiskävijämäärässä. Elokuussa avautunut muuminäyttely vilkastutti myös Kansallismuseon. Koronavirustilanteesta johtuen jouduimme syksyllä rajoittamaan kävijämääriä, ja monet jo perinteeksi muodostuneet vuosittaiset tapahtumat, kuten Vintage-, käsityö- ja joulumarkkinat jäivät järjestämättä, sanoo museopalvelujohtaja Tiina Mertanen Suomen kansallismuseosta.

Uusi vuosi tuo Suomen kansallismuseoon laajassa yhteistyössä erilaisten toimijoiden kanssa toteutetun ohjelmiston, jossa on painavia teemoja. Vuonna 2026 avautuvaksi suunniteltu Kansallismuseon lisärakentaminen etenee rakennussuunnittelun, kaavoituksen ja toimintakonseptin saroilla.

Sisältöjä verkkoon

Pandemiatilanteessa Suomen kansallismuseo teki sisältöjään saavutettavammaksi niin etäkoululaisille kuin ajanvietettä kaipaaville vahvistamalla digitaalisia palveluitaan verkossa. Verkkosivujen Avoin museo -osio esittelee museokohteita ja kokoelmia niin 3D-mallinnosten kuin virtuaalikierrosten kautta sekä tuo opetussisällöt helposti niitä tarvitsevien ulottuville. Tapahtumat siirtyivät sujuvasti verkkoon, jossa livestriimatut opastukset sekä laajan kumppaniverkoston kanssa tuotetut keskustelut ja luennot löysivät yleisönsä hyvin. 

– Kriisin aikana kulttuurin merkitys yhteiskunnallisena, yhtenäisyyttä ja kestävyyttä tukevana voimavarana korostuu. Ihmisten kaipuu kulttuurin pariin on ilmiselvää. Paraikaa työstämme aktiivisesti muotoja, joilla voimme palvella ja tukea ihmisiä museoiden ollessa suljettuina, Mertanen kiteyttää.

Kotimaanmatkailijat korvasivat ulkomailta tulevat lomailijat maakunnissa

Kesälomakauden alkaessa suomalaiset suuntasivat maakuntien museoihin ja linnoihin. Olavinlinnassa heinäkuun kävijämäärä 43 899 on koko 2000-luvun ennätys. Kun normaalikesänä kolmannes Olavinlinnan kävijöistä saapuu ulkomailta, jäi heidän osuutensa tänä vuonna noin neljään prosenttiin. Savonlinnan oopperajuhlia ei tänä kesänä järjestetty, minkä vuoksi yleisö pääsi opastetuilla kierroksilla tavallisesti suljettuina tai oopperajuhlakäytössä oleviin osiin linnoitusta. Vankila Hämeenlinnassa teki kävijäennätyksen 32 343 kävijällään (+3 %), ja myös viereinen Hämeen linna saavutti suhteellisen hyvän kokonaiskävijämäärän, 87 390 (-22 %).

Suomen merimuseossa avautui toukokuussa uusinta peliteknologiaa hyödyntävä Kohtalona Ruotsinsalmi -näyttely, jonka suosion myötä museossa laskettiin näyttelykävijöitä 79 996 (+10 %). Pääkaupunkiseudun ja Uudenmaan kohteissa – Kansallismuseo, Tamminiemi ja Hvitträsk – jäätiin noin 60 prosenttiin vuoden takaisista kävijämääristä. Sen sijaan turvallinen ulkoilmakohde Seurasaaren ulkomuseo kärsi kansainvälisten matkailijoiden puutteesta sekä tapahtumien perumisesta eniten, ja kävijämäärä jäi kolmannekseen kesään 2019 verrattuna. Suomen kansallismuseon museoissa ja linnoissa Museokortti-kävijöiden määrä kasvoi 7 prosenttiyksikköä ollen 28 %.

Museoiden ympäristössä järjestettiin tilaisuuksia, joihin osallistuminen on ollut turvallista ja maksutonta. Kansainvälinen valokuvafestivaali Helsinki Photo Festival Kansallismuseon Kesäpihalla ja joulukuun valaisut linnoissa saivat ihmiset liikkeelle ja kamerat raksuttamaan. Laajalle alueelle ulos levittäytynyt Hämeen keskiaikafestivaali keräsi suuren yleisön. Kansallismuseon taidehistoriallisesti merkittävää rakennusta ulkopuolelta tarkastelevat Arkkitehtuurin helmi -kierrokset olivat heinäkuussa suosittuja.

Ajankohtainen ja huomiota herättävä kokoelmatyö

Suomen kansallismuseo aloitti yhteistyössä Suomen museokentän kanssa poikkeusajan dokumentoinnin heti maaliskuussa nykydokumentoinnin keinoin eli video- ja valokuvaamalla sekä esinekeruin. Nopeasti käynnistetty dokumentointi sai huomiota myös kansainvälisessä mediassa.

Historiallisesti merkittävä hetki koettiin 12.9.2020, kun Suomi palautti Suomen kansallismuseon Mesa Verde -kokoelmasta Yhdysvaltojen alkuperäiskansojen esivanhempien jäänteet heimojen edustajille. Näin tuli päätökseen useita vuosia kestänyt repatriaatio- eli palautusprosessi. Vuoden 2021 aikana Suomen kansallismuseo palauttaa saamelaiskokoelmansa Saamelaismuseo Siidalle. Tätä kunnioitetaan lokakuussa 2021 Kansallismuseossa avautuvalla näyttelyllä.

Identiteetit ja arvot nousivat keskiöön

Kansallismuseossa talvella 2018–2019 nähty 10 000 vuotta muotoilua -näyttely kiersi Etelä-Korean kansallismuseossa Soulissa, Gimhaessa ja Cheongjussa keräten kiitosta ja 65 545 kävijää. Kävijämäärä jäi pandemiasulkujen vuoksi noin puoleen odotetusta.

Suomen kansallismuseon näyttelyohjelmistossa nousivat esiin kohtalot ja arvot. Toukokuussa 2020 avautui Suomen merimuseossa Kotkassa Suomen kansallismuseon ja Kymenlaakson museon yhteistyönä toteuttama Kohtalona Ruotsinsalmi. Ruotsinsalmen meritaisteluihin ja -linnoitukseen sekä ihmiskohtaloihin tutustutaan pysyvässä näyttelyssä elämäntarinoiden sekä merenpohjasta löydettyjen hylkyjen ja esineistön avulla. Viimeisin mallinnus- ja peliteknologia antaa loppusilauksen.

Kansallismuseossa keräsi alkuvuodesta suuren huomion Lea ja Santeri Pakkasen sekä Meeri Koutaniemen näyttely Inkeriläiset - unohdetut suomalaiset. Väli- ja Etelä-Amerikan kadonneiden kulttuurien historiaan ja elämäntapaan vei näyttely Maailma, jota ei ollut. Elokuussa Kansallismuseossa avautui Tove Janssonin luomien rakastettujen muumien arvoja ja elämänfilosofiaa käsittelevä elämyksellinen Rohkeus, rakkaus, vapaus! Muumit 75 -näyttely. Valtavan suosion saanut näyttely saa jatkoaikaa 14.3.2021 asti.

Hvitträskin kesässä nähtiin kansallisromantiikasta ja myös 1960-luvusta teemoja ammentava taidekäsityön näyttely Rakkauden ja kapinan talo. Tamminiemi päästiin kokemaan tanssillisesti kevään ja syksyn Uotinen goes Kekkonen -teoksessa, joka keräsi kiitosta niin kriitikoilta kuin yleisöltä. Tallenne nähtiin itsenäisyyspäivänä Yle Teemalla.

Vuonna 2021: yhteistyössä asiantuntijoiden ja yhteisöjen kanssa

Alkavana vuonna Suomen kansallismuseon ohjelmistossa pohditaan kulttuuriperintöä, ihmisyyttä ja inhimillisyyttä. Kansallismuseon perusnäyttelyuudistus on edennyt viimeiseen vaiheeseen, kun Suomen alueen historiasta vuosina 1100–1917 kertova Toista maata avautuu huhtikuussa. Näyttelyn sisältöä ja käsikirjoitusta on työstetty yhdessä laaja-alaisen asiantuntijajoukon kanssa. Käsikirjoitustiimiin kuuluvat muiden muassa professori Tuomas Heikkilä sekä kirjailija Juha Hurme.

Sami Parkkisen valokuvateoksia esittelevä näyttely Isä ja poika (14.5.–5.9.2021) saa pohtimaan lapsen oikeutta hyvään lapsuuteen ja aikuisen velvollisuutta turvata se. Mäccõš, maccâm, máhccan – kotiinpaluu -näyttely (29.10.2021–27.2.2022) kuvaa Saamelaismuseo Siidalle palautettavan saamelaiskokoelman esineistön, arkistomateriaalin ja taiteen kautta kulttuuriperinnön ja sen hallinnan merkitystä yhteisöille. Näyttely on toteutettu tiiviissä yhteistyössä saamelaisyhteisön toimijoiden kanssa.

Hämeen linnassa nähdään ensi vuonna erityisiä vieraita, kun ritariajan puitteisiin tuodaan kesäkaudeksi belgialaisen nykytaiteilija Nick Ervinckin 3D-veistoksia, muun muassa mielikuvituksellisia kyborgeja.

www.kansallismuseo.fi

Lisätietoja

ylijohtaja Elina Anttila, Suomen kansallismuseo, puh. 0295 336 131, elina.anttila@kansallismuseo.fi

markkinointi- ja viestintäjohtaja Päivi Kukkamäki, Suomen kansallismuseo, puh. 0295 336 181, paivi.kukkamaki@kansallismuseo.fi