Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT

Listaamattomien yritysten voitonjako reagoi voimakkaasti muutoksiin osinkoverotuksessa

Jaa
Yritysten omistajat reagoivat nopeasti muutoksiin osinkoverotuksessa ja nostavat osinkotuloja kevyemmän verotuksen raja-arvoihin asti. Osinkoverotuksen kiristäminen kannustaa lykkäämään osingonjakoa ja kerryttämään yrityksen nettovarallisuutta. Osinkoveron muutoksilla ei havaittu vaikutuksia yritysten liikevaihtoon tai investointeihin.

Suomessa osinkotuloja listaamattomista yrityksistä verotetaan kevyemmin, jos tuloja on alle tietyn euromäärän ja alle tietyn prosenttiosuuden osakkeiden matemaattisesta arvosta, eli niiden osuudesta yrityksen nettovarallisuuteen (varat – velat). Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen tuoreessa tutkimuksessa tarkastellaan 2010-luvulla tehtyjä muutoksia näihin veroasteikon raja-arvoihin ja tutkitaan kuinka yritysten omistajat reagoivat veronmuutoksiin.

”Yritysten omistajat pystyvät optimoimaan yrityksestä nostamiensa osinkotulojen määrän ja nostavat osinkotuloja matalamman verotuksen raja-arvoihin asti. Osinkoverotuksen rajojen kiristämisen myötä suurempi osuus voitoista jätettäisiin yritykseen kerryttämään nettovarallisuutta, ja pienentyneet osingot maksettaisiin omistajille osin palkkana osingon sijaan”, vanhempi tutkija Aliisa Koivisto VATT:sta tiivistää tutkimuksen havainnot.

Yritysten voitonjako reagoi voimakkaasti muutoksiin osinkoverotuksessa

Vuosina 2006–2011 kevyemmän osinkoverotuksen euromääräinen raja oli 90 000 euroa. Vuonna 2012 rajaa laskettiin 60 000 euroon ja vuodesta 2014 raja-arvo on ollut 150 000 euroa. Raja-arvon jälkeen osinkotulot ovat korkeammin verotettua pääomatuloa.

Vuoden 2014 veromuutos kevensi korkean nettovarallisuuden yritysten osinkoverotusta huomattavasti. Tutkimuksessa havaitaan, että nämä varakkaat yritykset kasvattivat omistajille maksettavia osinkoja keskimäärin 8 prosenttia samalla kun omistajan palkka samasta yrityksestä pieneni 8 prosenttia.

”Yrityksestä nostettavien osinkotulojen määrää on helppo optimoida. Yritysten omistajat nostavat osinkotuloja usein matalamman osinkoverotuksen raja-arvoihin asti ja muuttavat voitonjakoa veroasteikon raja-arvojen muuttuessa”, kertoo Aliisa Koivisto.

Nettovarallisuusraja käytännössä määrittää nostettavien osinkotulojen enimmäismäärän

Osinkovero on Suomessa matala listaamattomille yrityksille, joilla on vahva nettovarallisuus, sekä kansainvälisesti verrattuna että verrattuna muihin tuloveroihin. Erityyppisten yritysten omistajat ovatkin hyvin erilaisessa asemassa verotuksellisesti.

Vuosina 2006–2013 matalamman osinkoverotuksen raja oli 9 prosenttia osakkeen matemaattisesta arvosta. Vuodesta 2014 lähtien on ollut voimassa nykyinen 8 prosentin raja-arvo.

Tutkimuksessa havaitaan, että nettovarallisuusrajan madaltaminen vaikutti voimakkaasti maksetun osingon määrään. Yritykset, jotka maksoivat aiemmin osinkoa 9 prosenttia suhteessa nettovarallisuuteen, kiristivät osingon maksua uuden raja-arvon mukaisesti vastaamaan 8 prosenttia nettovarallisuudesta.

”Valtaosa yrittäjistä ei nosta osinkotuloja yli nettovarallisuusrajan, koska raja-arvon ylimeneviä osinkotuloja verotetaan ansiotulona ja heidän olisi lähes sama nostaa yrityksestään palkkaa. Siirtämällä osingonjakoa omistaja voi myös lykätä veronmaksua sekä kasvattaa yrityksen nettovarallisuutta, mikä mahdollistaa kevyemmän osinkoverotuksen tulevaisuudessa”, toteaa Aliisa Koivisto.

Osinkoveron muutoksilla ei havaittu vaikutuksia yritysten liikevaihtoon tai investointeihin.

Tutkimuksessa hyödynnetään laajoja suomalaisia rekisteriaineistoja, jotka kattavat kaikkien suomalaisten yksityisessä omistuksessa olevien yritysten verotiedot vuosilta 2006–2016. Osinkoverotuksessa tapahtuvat muutokset luovat tutkimusasetelman, jonka avulla on mahdollista aidosti tutkia osinkoverotuksen vaikutuksia voitonjakoon ja muihin päätöksiin.

Tutkimus:
Aliisa Koivisto (2023) Tax planning and investment responses to dividend taxation. VATT Working Paper 154

Osinkoverotuksesta:
Suomessa osinkotuloja verotetaan keveämmin, jos tuloja on korkeintaan 8 prosenttia osakkeiden matemaattisesta arvosta, eli niiden osuudesta yrityksen nettovarallisuuteen. Tällöin alle 150 000 euroa alittavasta osasta 75 % on verotonta tuloa ja loput veronalaista pääomatuloa, tarkoittaen käytännössä 7,5 % pääomatuloveroa osingolle. Ulosmaksetusta osingosta on kuitenkin lisäksi jo maksettu 20 % pääomatulovero, eli kokonaisvero osingolle sisältäen osinko- ja yhteisöveron on 25,5 %.

30 000 euroon verotettavaa tuloa asti pääomatulovero on 30 % ja sen jälkeen 34 %. Koska osinkoverosta iso osa on verovapaata, vaikuttaa pääomatuloveron progressio vasta yli 140 000 euron osinkoihin, kun jätetään huomiotta muut pääomatulot. 150 000 euron ylittävästä osingosta veronalaista pääomatuloa on 85 %. Efektiivisesti osinkoveroaste on yli 150 000 euron ylittäville osingoille 28,9 % ja 43,1 %, kun yhteisövero lasketaan mukaan.

Jos osinko on yli 8 % osakkeen matemaattisesta arvoista, rajan ylittävistä osinkotuloista 75 % on verotettavaa ansiotuloa. Yhteisövero huomioituna verotus on samantasoista kuin palkkatulolle. Osingoista maksettava vero riippuu myös osakkaan muista ansio- ja pääomatuloista.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT
Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT
Arkadiankatu 7
00100 HELSINKI

https://vatt.fi

Valtion taloudellinen tutkimuskeskus (VATT) on taloustieteellisen tutkimuksen asiantuntijayksikkö. Teemme tieteellisesti korkeatasoista tutkimusta edistääksemme tietoon pohjautuvaa talouspolitiikkaa.

Tutustu työhömme tarkemmin: https://vatt.fi

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT

Tulanet: Kehysriihessä T&K-rahoitusta satsattava post doc -ohjelmaan – 60 miljoonalla eurolla halutaan lisätä tutkimuslaitosten ja yritysten yhteistyötä26.3.2024 08:00:00 EET | Tiedote

Valtion tutkimuslaitosten yhteenliittymä Tulanet ehdottaa, että T&K-rahoitusta suunnataan huhtikuun kehysriihessä uuteen post doc -ohjelmaan. “60 miljoonalla eurolla saamme luotua 120 uutta määräaikaista tutkijatohtorin paikkaa, joissa toimitaan läheisessä yhteistyössä etenkin elinkeinoelämän kanssa”, sanoo Tulanet-verkoston puheenjohtaja, VATT:n ylijohtaja Mikael Collan.

Tutkimus: Siirtohinnoittelua käytetään osana voitonsiirtoa monikansallisissa yrityksissä – yhteiskunta menettää verotuloja9.1.2024 01:00:00 EET | Tiedote

Monikansalliset yritykset käyttävät siirtohinnoittelua pienentääkseen verotaakkaansa, osoittaa Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen VATT:n tutkimus. “Tulokseni viittaavat siihen, että eniten sääntöjen vastaista siirtohinnoittelua tehdään suurissa yrityksissä sekä yrityksissä, joilla on veroparatiisiyhtiö”, sanoo tutkija Marika Viertola VATT:sta.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye