Listaamattomien yritysten voitonjako reagoi voimakkaasti muutoksiin osinkoverotuksessa

Suomessa osinkotuloja listaamattomista yrityksistä verotetaan kevyemmin, jos tuloja on alle tietyn euromäärän ja alle tietyn prosenttiosuuden osakkeiden matemaattisesta arvosta, eli niiden osuudesta yrityksen nettovarallisuuteen (varat – velat). Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen tuoreessa tutkimuksessa tarkastellaan 2010-luvulla tehtyjä muutoksia näihin veroasteikon raja-arvoihin ja tutkitaan kuinka yritysten omistajat reagoivat veronmuutoksiin.
”Yritysten omistajat pystyvät optimoimaan yrityksestä nostamiensa osinkotulojen määrän ja nostavat osinkotuloja matalamman verotuksen raja-arvoihin asti. Osinkoverotuksen rajojen kiristämisen myötä suurempi osuus voitoista jätettäisiin yritykseen kerryttämään nettovarallisuutta, ja pienentyneet osingot maksettaisiin omistajille osin palkkana osingon sijaan”, vanhempi tutkija Aliisa Koivisto VATT:sta tiivistää tutkimuksen havainnot.
Yritysten voitonjako reagoi voimakkaasti muutoksiin osinkoverotuksessa
Vuosina 2006–2011 kevyemmän osinkoverotuksen euromääräinen raja oli 90 000 euroa. Vuonna 2012 rajaa laskettiin 60 000 euroon ja vuodesta 2014 raja-arvo on ollut 150 000 euroa. Raja-arvon jälkeen osinkotulot ovat korkeammin verotettua pääomatuloa.
Vuoden 2014 veromuutos kevensi korkean nettovarallisuuden yritysten osinkoverotusta huomattavasti. Tutkimuksessa havaitaan, että nämä varakkaat yritykset kasvattivat omistajille maksettavia osinkoja keskimäärin 8 prosenttia samalla kun omistajan palkka samasta yrityksestä pieneni 8 prosenttia.
”Yrityksestä nostettavien osinkotulojen määrää on helppo optimoida. Yritysten omistajat nostavat osinkotuloja usein matalamman osinkoverotuksen raja-arvoihin asti ja muuttavat voitonjakoa veroasteikon raja-arvojen muuttuessa”, kertoo Aliisa Koivisto.
Nettovarallisuusraja käytännössä määrittää nostettavien osinkotulojen enimmäismäärän
Osinkovero on Suomessa matala listaamattomille yrityksille, joilla on vahva nettovarallisuus, sekä kansainvälisesti verrattuna että verrattuna muihin tuloveroihin. Erityyppisten yritysten omistajat ovatkin hyvin erilaisessa asemassa verotuksellisesti.
Vuosina 2006–2013 matalamman osinkoverotuksen raja oli 9 prosenttia osakkeen matemaattisesta arvosta. Vuodesta 2014 lähtien on ollut voimassa nykyinen 8 prosentin raja-arvo.
Tutkimuksessa havaitaan, että nettovarallisuusrajan madaltaminen vaikutti voimakkaasti maksetun osingon määrään. Yritykset, jotka maksoivat aiemmin osinkoa 9 prosenttia suhteessa nettovarallisuuteen, kiristivät osingon maksua uuden raja-arvon mukaisesti vastaamaan 8 prosenttia nettovarallisuudesta.
”Valtaosa yrittäjistä ei nosta osinkotuloja yli nettovarallisuusrajan, koska raja-arvon ylimeneviä osinkotuloja verotetaan ansiotulona ja heidän olisi lähes sama nostaa yrityksestään palkkaa. Siirtämällä osingonjakoa omistaja voi myös lykätä veronmaksua sekä kasvattaa yrityksen nettovarallisuutta, mikä mahdollistaa kevyemmän osinkoverotuksen tulevaisuudessa”, toteaa Aliisa Koivisto.
Osinkoveron muutoksilla ei havaittu vaikutuksia yritysten liikevaihtoon tai investointeihin.
Tutkimuksessa hyödynnetään laajoja suomalaisia rekisteriaineistoja, jotka kattavat kaikkien suomalaisten yksityisessä omistuksessa olevien yritysten verotiedot vuosilta 2006–2016. Osinkoverotuksessa tapahtuvat muutokset luovat tutkimusasetelman, jonka avulla on mahdollista aidosti tutkia osinkoverotuksen vaikutuksia voitonjakoon ja muihin päätöksiin.
Tutkimus:
Aliisa Koivisto (2023) Tax planning and investment responses to dividend taxation. VATT Working Paper 154
Osinkoverotuksesta:
Suomessa osinkotuloja verotetaan keveämmin, jos tuloja on korkeintaan 8 prosenttia osakkeiden matemaattisesta arvosta, eli niiden osuudesta yrityksen nettovarallisuuteen. Tällöin alle 150 000 euroa alittavasta osasta 75 % on verotonta tuloa ja loput veronalaista pääomatuloa, tarkoittaen käytännössä 7,5 % pääomatuloveroa osingolle. Ulosmaksetusta osingosta on kuitenkin lisäksi jo maksettu 20 % pääomatulovero, eli kokonaisvero osingolle sisältäen osinko- ja yhteisöveron on 25,5 %.
30 000 euroon verotettavaa tuloa asti pääomatulovero on 30 % ja sen jälkeen 34 %. Koska osinkoverosta iso osa on verovapaata, vaikuttaa pääomatuloveron progressio vasta yli 140 000 euron osinkoihin, kun jätetään huomiotta muut pääomatulot. 150 000 euron ylittävästä osingosta veronalaista pääomatuloa on 85 %. Efektiivisesti osinkoveroaste on yli 150 000 euron ylittäville osingoille 28,9 % ja 43,1 %, kun yhteisövero lasketaan mukaan.
Jos osinko on yli 8 % osakkeen matemaattisesta arvoista, rajan ylittävistä osinkotuloista 75 % on verotettavaa ansiotuloa. Yhteisövero huomioituna verotus on samantasoista kuin palkkatulolle. Osingoista maksettava vero riippuu myös osakkaan muista ansio- ja pääomatuloista.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Aliisa KoivistoErikoistutkija, VTTVATT / Sosiaaliturva, verotus ja tulonjako
Puh:+358 295 519 430aliisa.koivisto@vatt.fiKuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Valtion taloudellinen tutkimuskeskus (VATT) on taloustieteellisen tutkimuksen asiantuntijayksikkö. Teemme tieteellisesti korkeatasoista tutkimusta edistääksemme tietoon pohjautuvaa talouspolitiikkaa.
Tutustu työhömme tarkemmin: https://vatt.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT
VATT: Perintöveron korvaaminen luovutusvoittoverolla ei toisi merkittävää talouskasvua2.4.2025 10:00:00 EEST | Tiedote
Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen (VATT) selvityksen mukaan perintöveron korvaaminen luovutusvoittoverolla ei olisi kansantalouden näkökulmasta perusteltua. ”Muutos ei kiihdyttäisi merkittävästi talouskasvua. Verotulot kuitenkin laskisivat huomattavasti”, sanoo VATT:n selvitystyöryhmää vetänyt johtava tutkija, tutkimusohjaaja Tuomas Matikka.
Väitöstutkimus: Julkisen liikenteen hintojen alentaminen vähentää autoilua, mutta on ilmastotoimena kallis21.3.2025 07:03:42 EET | Tiedote
Tuoreen tutkimuksen mukaan Helsingin seudun joukkoliikenteen lippujen hinnanalennus vähensi autoilua ja CO2-päästöjä. Jokaista vähennettyä hiilidioksiditonnia kohden toimenpide oli kuitenkin kallis verrattuna muihin ilmastotoimiin.
Tutkijaesittely: Tutkimusprofessori Teemu Lyytikäinen19.3.2025 07:00:00 EET | Blogi
Tällä kertaa tutkijaesittelyssä on Teemu Lyytikäinen, joka nimitettiin VATT:n tutkimusprofessoriksi joulukuussa 2024. Teemu on mukana useissa tutkimusprojekteissa, jotka liittyvät muun muassa kuntatalouteen ja asumiseen. Lue lisää Teemun tekemästä tutkimuksesta.
VATT: Yritysten efektiiviset veroasteet laskeneet erityisesti monikansallisilla konserneilla6.3.2025 14:01:00 EET | Tiedote
Yritysten efektiiviset veroasteet ovat laskeneet. Laskevaa trendiä havaitaan erityisesti monikansallisilla konserneilla. Kotimaisilla yrityksillä muutos selittyy pitkälti kirjanpidon ja verotuksen eroilla sekä tappioiden vähennysoikeuksilla, selvittivät tutkijat Mikko Vanhala ja Marika Viertola Valtion taloudellisessa tutkimuskeskuksessa (VATT).
Mitä suomalainen tutkimus kertoo työttömyysturvan leikkausten vaikutuksista?25.2.2025 15:00:30 EET | Blogi
Työttömyysturvan leikkausten vaikutuksista on olemassa tutkimustietoa viime vuosilta. “Sekä ansioturvan lyhentäminen että päivärahan alentaminen lyhentävät työttömyysjaksoja ja nopeuttavat työllistymistä. Heikomman ansioturvan vaikutukset tulevien työsuhteiden laatuun lienevät suhteellisen pieniä”, kirjoittaa VATT:n tutkimusprofessori Tomi Kyyrä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme