Työterveyslaitos

Litiumioniakkuja on kaikilla työpaikoilla, mutta turvallisuusriskeihin ei olla varauduttu tarpeeksi

Jaa
Litiumioniakkuja on työpaikkojen arkipäiväisissä välineissä, kuten puhelimissa ja tietokoneissa. Niiden valmistukseen, käyttöön ja kierrätykseen liittyy kuitenkin riskejä sekä kuluttajille että eri vaiheissa työskentelevien turvallisuudelle ja terveydelle. Akkujen parissa työskentely vaatii akun elinkaaren aikana ilmenevien työturvallisuusriskien tunnistamista ja tiedostamista sekä riskeihin varautumista.

Työterveyslaitoksen mediatiedote 7.3.2023

Litiumioniakkujen (Li-ion) käyttö on lisääntynyt merkittävästi ja sen odotetaan lisääntyvän maailmanlaajuisesti tulevina vuosina. Litiumioniakut ovat yhä yleisempiä myös isoissa työkoneissa, kuten trukeissa. Akkujen ikääntyessä ja niiden koon suurentuessa myös työturvallisuusriskit kasvavat.

Työterveyslaitoksen hankkeessa tunnistettiin akkujen koko elinkaareen liittyviä työturvallisuusriskejä ja tuotettiin hyviä käytäntöjä niiden hallintaan. Lisäksi hankkeessa tehtiin elinkaariarviointi (LCA) ympäristönäkökulmien ja kaasumaisten päästöjen huomioimiseksi.

Varautuminen ja koulutettu henkilöstö ovat avainasemassa riskien hallinnassa

Akkujen toiminta perustuu kemialliseen reaktioon. Valmistusvaiheessa riskejä sisältyy erityisesti kemikaalien käsittelyyn. Varastointi-, käyttö- ja kuljetusvaiheessa sen sijaan lämpökarkaamisesta voi aiheutua akkupalo, jonka sammuttaminen on vaikeaa. Riskien arvioinnissa tulee kiinnittää huomiota myös siihen, miten akkuja ladataan ja kierrätetään.

Litiumioniakkujen käsittelyssä on panostettava siihen, että turvallisuusosaaminen ja varautuminen ovat kunnossa.

– Akkujen parissa työskentelevien on tiedettävä, miten toimitaan esimerkiksi akkupalon sattuessa. Toimivalla turvallisuusviestinnällä voidaan varmistaa, että työntekijät osaavat ehkäistä onnettomuuksia ja muita työturvallisuusriskejä, sanoo johtava tutkija Pia Perttula .

Vaikka litiumioniakkujen kanssa työskenneltäessä kiinnitetään huomiota varautumiseen ja osaamisen varmistamiseen, on lisäksi suositeltavaa lisätä entisestään yhteistyötä palo- ja pelastusviranomaisen kanssa. Turvallisuutta voidaan edistää myös parantamalla arvoketjun eri toimijoiden välistä yhteistyötä.

– Usein työturvallisuusriskejä arvioidaan oman työpaikan osalta, mutta turvallisuuteen liittyvistä seikoista on hyvä tehdä yhteistyötä arvoketjun eri vaiheissa olevien työpaikkojen kesken, sanoo Pia .

Jokainen voi omalla toiminnallaan edesauttaa akkujen turvallista käyttöä

Työntekijät voivat myös itse vähentää työturvallisuusriskejä. Esimerkiksi laitteiden lataamiseen tulee käyttää vain ehjiä ja asianmukaisia latureita.

– Lisäksi työpaikoilla on tärkeää pohtia keinoja, miten turvallinen työskentely litiumioniakkujen parissa varmistetaan ja miten toimitaan esimerkiksi tulipalotilanteessa, sanoo Pia Perttula.

Litiumioniakkujen yleistyessä hankkeessa tuotettuja hyviä käytäntöjä voidaan hyödyntää laajasti. Työterveyslaitoksen laatimat ohjeet työpaikoille akkujen turvalliseen käyttöön on koottu Työsuojelurahaston verkkosivuille (englanniksi): Litiumioniakun elinkaari – työturvallisuusriskit ja riskien hallinta työpaikalla​ (Safera) | Työsuojelurahasto (tsr.fi)

Litiumioniakkujen (Li-ion) elinkaari – työturvallisuusriskit ja riskien hallinta -tutkimushanke

  • Hankkeen tavoitteena oli tunnistaa litiumioniakkujen arvoketjussa esiintyviä työturvallisuusriskejä sekä tuottaa ohjeistusta ja hyviä käytäntöjä työturvallisuuden parantamiseen.
  • Tutkimuskohteena oli akkuarvoketjun yrityksiä Suomesta ja Espanjasta sekä sidosryhmiä ja viranomaisia. Tarkastelun kohteena olevassa arvoketjussa oli trukki, jossa on litiumioniakku.
  • Hankkeen loppuraportti (englanniksi): Lithium-ion battery’s life cycle : safety risks and risk management at workplaces (julkari.fi)
  • Hanke toteutettiin SAF€RA-hankkeena espanjalaisen GAIKERin kanssa ja sitä rahoitti Työsuojelurahasto.

Lisätiedot

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Juha Hietanenmediaviestinnän erityisasiantuntijaTyöterveyslaitos | Finnish Institute of Occupational Health | Arbetshälsoinstitutet

Puh:+358504773267juha.hietanen@ttl.fi

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Työterveyslaitos
Työterveyslaitos
Topeliuksenkatu 41 b
00250 Helsinki

+35830 474 1https://www.ttl.fi/

Työterveyslaitos on työhyvinvoinnin asiantuntija, joka tutkii, palvelee ja vaikuttaa.

Kehitämme asiakkaidemme kanssa hyviä työyhteisöjä ja turvallisia työympäristöjä sekä tuemme työntekijöiden työkykyä. Asiakkaitamme ovat työpaikat, päättäjät, kansalaiset, työterveysyksiköt sekä muut työhyvinvointia kehittävät organisaatiot.

Visiomme on ”Hyvinvointia työstä”, sillä terveellinen, turvallinen ja mielekäs työ luo hyvinvointia. Toimipisteemme sijaitsevat Helsingissä, Kuopiossa, Oulussa, Tampereella ja Turussa. Henkilöstön määrä on noin 500.

Lisätietoja:
Tietoa meistä
Medialle-sivulta löydät asiantuntijoiden yhteystiedot ja aiemmat tiedotteemme
Aineistopankki (logot, asiantuntijoiden kuvat)

Twitter: @tyoterveys (fi), @FIOH (en)

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Työterveyslaitos

Undersökning: Sjukfrånvaro på grund av psykisk ohälsa ökade särskilt inom social- och hälsovårdsbranschen – ångest var den vanligaste orsaken12.9.2025 06:00:00 EEST | Pressmeddelande

Arbetshälsoinstitutets registerundersökning visar att sjukfrånvaro på grund av psykisk ohälsa ökade tydligt inom alla undersökta verksamhetsområden åren 2015–2021. Ökningen var särskilt kraftig inom social- och hälsovårdsbranschen och bland kvinnor i tjänstemannaställning under 50 år. Samtidigt passerade ångest depression som den vanligaste orsaken till nya perioder av sjukfrånvaro.

Tutkimus: Mielenterveysperusteiset sairauspoissaolot kasvoivat erityisesti sote-alalla – ahdistuneisuus nousi yleisimmäksi syyksi12.9.2025 06:00:00 EEST | Tiedote

Työterveyslaitoksen rekisteritutkimus osoittaa, että mielenterveysperusteiset sairauspoissaolot lisääntyivät selvästi kaikilla tutkituilla toimialoilla vuosina 2015–2021. Nousu oli erityisen rajua sote-alalla ja alle 50-vuotiailla toimihenkilönaisilla. Samalla ahdistuneisuus ohitti masennuksen uusien sairauspoissaolojaksojen yleisimpänä syynä.

Study: Mental health-related sickness absences increased especially in the social welfare and health care sector – anxiety became the most common cause12.9.2025 06:00:00 EEST | Press release

A register study by the Finnish Institute of Occupational Health demonstrates that mental health-related sickness absences increased significantly in all studied industrial sectors in 2015–2021. The increase was particularly steep in the social welfare and health care sector and among female white-collar employees under the age of 50. At the same time, anxiety overtook depression as the most common cause of new periods of sickness absence.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye