Helsingin yliopisto

Lohi pärjää lemmenleikeissä kotikenttäedulla

Jaa

Synnyinpaikoillaan kutevat lohet saavat selvästi enemmän jälkeläisiä kuin muualta tulevat kosiskelijat.

Synnyinpaikoillaan kutevilla lohilla on etulyöntiasema kauempaa tuleviin kosiskelijoihin nähden. Näin kertoo uusi tutkimus, joka syventyi lohen pariutumiseen Utsjoella.

Tutkjoiden analysoimat geneettiset näytteet osoittivat, että kotikulmien lohet menestyvät lisääntymisessä huomattavasti paremmin kuin lohet, jotka kokeilevat onneaan vierailla kutualueilla.

– Lohien lisääntymisen tunteminen auttaa suojelemaan paikallisia lohikantoja, kertoo tutkija, dosentti Kenyon Mobley Helsingin yliopiston bio- ja ympäristötieteellisestä tiedekunnasta, toinen tutkimuksen vastuukirjoittajista.

Tuore tutkimus syntyi Helsingin yliopiston, Luonnonvarakeskuksen ja Turun yliopiston yhteistyönä, ja se on juuri julkaistu Science Advances -tiedelehdessä.

Geeninäytteet yhdistivät vanhemmat ja jälkeläiset

Lohi on tunnettu uskollisuudestaan kotijoelleen – se palaa synnyinpaikkaansa kutemaan vuosien ja jopa tuhansien kilometrien merivaelluksen jälkeen. Pieni osa lohista hakeutuu kuitenkin kutemaan muihin jokiin.

– Paikalliset lohet saivat yli kolme kertaa enemmän jälkeläisiä kuin muualta tulleet, vaikka vierailijatkin onnistuvat ajoittain pyrkimyksissään, kertoo Helsingin yliopiston tutkija, dosentti Hanna Granroth-Wilding, toinen tutkimuksen vastuukirjoittajista.

Tutkijat keräsivät neljän vuoden aikana tuhansia geneettisiä näytteitä lohista Tenojoen sivujoen Utsjoen kutualueilta ja analysoivat, kuinka paljon poikasia kukin kutukala tuotti.

Sama geneettinen tieto paljasti, mitkä kutukaloista olivat paikallisia eli syntyneet kyseisellä alueella ja mitkä olivat kotoisin muilta Tenojoen vesistön alueilta, esimerkiksi Tenon pääuoman yläosista tai Inarijoesta. Näin saatiin selville, poikkesiko paikallisten kutumenestys muualta tulleiden onnistumisesta.

Kotikenttäedun syyt epäselviä

– ‟Kotikenttäetu” on tuttu termi urheilussa. Kotijoukkue hyötyy paikallisten olosuhteiden tuntemuksesta ja saa etua vierasjoukkueeseen nähden. Näin kotijoukkue voittaa otteluita keskimäärin enemmän kuin vierasjoukkue.

– Vertaus urheiluun pätee tässä, sanoo professori Craig Primmer Helsingin yliopiston bio- ja ympäristötieteellisestä tiedekunnasta.

– Kotikenttäetuun voi olla monta syytä. Se voi perustua siihen, että kotijoukkue tuntee kotikenttänsä paremmin tai siihen, että katsojat tukevat kotijoukkuetta enemmän. Tai sitten syynä voi olla tällaisten tekijöiden yhdistelmä tai vielä muutkin tekijät. Tarkkaa syytä ilmiöön ei tiedetä. Mutta samantapaiset syyt voivat vaikuttaa myös lohen kutumenestykseen.

­­– Lohen kotikenttäedun syyt jäivät tutkimuksessamme vielä epäselviksi. Emme löytäneet eroja paikallisten lohien ja vierailijoiden koossa tai kunnossa. Kotikentän parempaa tuntemusta ei näin voida sulkea pois mahdollisista menestyksen syistä, Primmer selittää.

– Olemme pitkään tutkineet lohen kutukalamääriä ja kutukäyttäytymistä Tenojoen vesistössä, mutta nyt selvitimme ensimmäistä kertaa eri alkuperää olevien kutukalojen lisääntymismenestystä, kertoo tutkimusprofessori Jaakko Erkinaro Luonnonvarakeskuksesta. 

– Lohen kudussa koolla on väliä – isompi pärjää – mutta uusien tutkimustulosten mukaan kotikenttäetu voi kompensoida jopa kokoeroa.

Tieto kotikenttäedusta voi auttaa lohikantojen hoitamisessa

Eräs tutkimustuloksista tehtävä johtopäätös on se, että lohen kannattaa pyrkiä palaamaan kutemaan synnyinpaikalleen, koska siellä lisääntymismenestys on suurempi. Tällä on vaikutusta luonnon lohikantojen tilaan.

– Paikallisten lohikantojen ominaispiirteiden parempi tuntemus auttaa kalataloushallintoa tekemään oikeita päätöksiä lohikantojen elvyttämisen, suojelun ja kestävän käytön järjestämiseksi. Nyt selvitetty kotikenttäetu auttaa myös villejä lohia vastaamaan merikasvatuksesta karanneiden lohien haasteeseen kutualueilla. Tutkimustulokset vahvistavat lisäksi aiempia suosituksia: mikäli istutuksia tarvitaan joissakin vesissä kalakantojen elvyttämiseksi, istutettavat kalat tulisi kasvattaa paikallisista kannoista hankitusta mädistä ja maidista, Mobley sanoo.

Alkuperäinen tutkimusartikkeli:

Home ground advantage: Local Atlantic salmon have higher reproductive fitness than dispersers in the wild 

Yhteyshenkilöt:

Kenyon Mobley, Ph.D
Dosentti
Helsingin yliopisto
S-posti: kenyon.mobley@helsinki.fi
Puh: +358401305509
(Haastattelut englanniksi)

Hanna Granroth-Wilding, Ph.D
Dosentti
Helsingin yliopisto
S-posti: hanna@granroth-wilding.co.uk
Puh: +358405698887
(Haastattelut englanniksi ja ruotsiksi)

Craig Primmer, Ph.D
Akatemiaprofessori
Helsingin yliopisto
S-posti: craig.primmer@helsinki.fi
Puh: +358503116374
(Haastattelut englanniksi, suomeksi ja ruotsiksi)

Jaakko Erkinaro, FT
Tutkimusprofessori
Luonnonvarakeskus
S-posti: jaakko.erkinaro@luke.fi
Puh: +358405435929
(Haastattelut suomeksi ja englanniksi)

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Helsingin yliopisto
Helsingin yliopisto
PL 3
00014 Helsingin yliopisto

02941 911 (vaihde)http://www.helsinki.fi/yliopisto

Viestinnän asiantuntija Anu Partanen
anu.partanen@helsinki.fi
050-556 0948

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto

Tie­de muut­tuu tai­teek­si Hel­sin­gin ka­duil­le19.6.2019 13:49:54 EESTTiedote

Taiteella voi vaikuttaa. Siksi Helsingin yliopiston Ilmakehätieteiden keskuksen tutkijat vääntävät tiedettä katutaiteeksi ja Helsingin kaduntallaajien nähtäväksi. He suunnittelevat yhdessä taiteilijoiden kanssa muraalin Linnanmäen liepeille ja sähköaseman maalauksen Pasilaan sekä maalaavat yksittäisiä sähkökaappeja visualisoimaan ilmastonmuutosta. Jäljet ovat nähtävissä loppukesästä.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki STT Infossa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme