Lohjan kaupunki laskee Asuntomessujen talojen hiilijalanjäljen

”Olemme jo rakentamisvaiheessa ohjeistaneet ilmastonäkökulman huomioimisessa ja nyt haluamme tehdä näkyväksi eri valintojen ilmastovaikutuksia hiilijalanjälkilaskennan avulla,” kertoo Mirka Härkönen, Asuntomessujen projektipäällikkö Lohjalla. 

Arkkitehti Matti Kuittinen on ollut mukana ympäristöministeriön laskentamallia kehittävässä työryhmässä. Lisäksi hän on yhden Lohjan Asuntomessutalon suunnittelija. 

”Lohjalla käytössä on ensi kertaa päivitetty arviointimenetelmä. Perinteisesti rakennuksen lämmitys muodostaa ison osan hiilijalanjäljestä, mutta lämmityksen aiheuttamat päästöt syntyvät pitkällä aikavälillä. Rakennukset ovat kuitenkin yhä energiatehokkaampia, jolloin rakennusvaiheen materiaalien päästöt nousevat merkittävään rooliin.”

Ympäristöministeriössä on valmisteltu rakennuksen vähähiilisyyden arviointimenetelmää, jonka avulla rakentamisen ilmastovaikutukset voi laskea rakennuksen koko elinkaaren ajalta rakennustuotteiden valmistuksesta kuljetuksiin ja työmaatoimintoihin, käyttöön ja korjauksiin, purkamiseen ja kierrätykseen asti. Viime kesänä Asuntomessuilla Tuusulassa testattiin arviointimenetelmän ensimmäistä versiota. Nyt Lohja saa käyttöönsä uuden päivitetyn version työkalusta laskelmien tekoon Asuntomessualueelle nouseviin taloihin. Laskelmien toteuttajaksi valittiin Granlund Oy. 

Lohja on mukana EU:n Life-ohjelman osittain rahoittamassa ja Suomen ympäristökeskuksen koordinoimassa valtakunnallisessa CANEMURE - Kohti hiilineutraaleja kuntia ja maakuntia -hankkeessa. Lohjalla hanke on tarkoittanut rakentamisen, asumisen ja liikenteen ilmastovaikutuksien hillintää Asuntomessualueella Hiidensalmessa. 

Canemure-hankkeen projektivastaava Jenna Kotilehto summaa hiilijalanjälkilaskennan merkityksen tavallisen kuluttajan kannalta:

”Tulevaisuudessa hiilijalanjäljen tarkastelu rakennushankkeen suunnitteluvaiheessa antaa rakentajille mahdollisuuden tehdä ilmaston kannalta parempia valintoja taloprojekteissaan. Nyt haluamme tehdä rakennusten hiilijalanjälkilaskentaa tutuksi ja havainnollistaa rakentamisen erilaisten ratkaisujen vaikutusta rakennuksen koko elinkaaren päästöihin. Samalla verrataan rakentamisen ratkaisujen merkitystä arkisiin tekoihin kuten esimerkiksi autoiluun, lentomatkustamiseen tai vaikkapa saunomiseen.”

Suomen Asuntomessut toteutti vuonna 2020 laajan tutkimuksen suomalaisten asumisen ihanteista. Tutkimuksen taustalla oli halu ymmärtää, mihin asumisen tulisi kehittyä, että se vastaisi riittävästi Asuntomessujen edustamaa asukkaan näkökulmaa. Tuon tutkimuksen mukaan julkisessa keskustelussa esillä oleva ekologisuuden painotus toistaiseksi näkyy vain harvan asumisen ratkaisuissa. Ekologisuus koetaan tärkeänä, mutta se ei vielä vaikuta merkittävästi asumisen valintoihin. Osassa Euroopan maita kuten Hollannissa ja Ranskassa on jo käytössä rakennusten elinkaaren aikaisia päästöjä tai rakennusmateriaalien päästöjä koskeva säätely, ja Suomessakin pakollista hiilijalanjälkilaskentaa suunnitellaan osana maankäyttö- ja rakennuslain kokonaisuudistusta.