Loimijoen padotus- ja juoksutusselvityksen ohjausryhmä päätti seuraavasta säännöstelysuositusten seurantakaudesta

Vesistön käytön haitoista eniten vastaajia oli haitannut rantojen mataluus, joka oli aiheuttanut 60 prosentille vastaajista suurta tai kohtalaista haittaa. Muita usein koettuja haittoja olivat leväkukinnat, heikentynyt vedenlaatu ja runsas vesikasvillisuus. Veden mataluudesta haittaa 70 prosenttia vastaajista koki kesä-elokuussa, kun taas veden korkeudesta haittaa ei aiheutunut minään vuodenaikana 80 prosentille vastaajista. Vedenkorkeuden nopeasta vaihtelusta aiheutui haittaa noin puolille vastaajista, erityisesti kesäaikaan. Toiveet tavoitellusta vedenkorkeuden vaihtelusta eivät olleet muuttuneet viiden vuoden takaisesta. Hyväksi tavoitteeksi Pyhäjärven kesä−elokuun vedenkorkeuden vaihtelulle vastaajat arvioivat yhä tasot 96,50...96,70 metriä sekä 96,50...96,80 metriä peruskarttakorkeudessa (N60). Osa toivoi kuitenkin selvästi korkeampia vedenkorkeuksia tai hyvin vähäistä vedenkorkeuden vaihtelua; osa kannatti selvästi alempia vedenkorkeuksia.

Ilmastonmuutoksen vaikutuksista yli puolet kyselyyn vastanneista oli havainnut joinakin vuosina selvää muutosta siinä, että vedenkorkeudet laskevat kesän mittaan alemmas kuin ennen. Lisäksi sateettomien jaksojen oli huomattu pidentyneen ja talvien muuttuneen leudommiksi sekä lunta kertyvän nykyisin vähemmän. Säännöstelystä ja vedenkorkeuksista tiedottamiseen oltiin jonkin verran tyytyväisempiä kuin 2017, ja hyvällä tiedottamisella voitiin 85 prosentin mielestä lisätä vesistön käyttäjien tyytyväisyyttä säännöstelyyn.

Kyselyssä kysyttiin myös vastaajien omatoimisesta varautumisesta tulviin ja kuivuuksiin. 80 prosenttia vastaajista ei ole itse varautunut tulviin tai kuiviin kausiin. Useasta vastauksesta kävi ilmi, että matalien vedenkorkeuksien aikaan vesistön käyttöä on jouduttu vähentämään. Helpotusta tilanteeseen ovat tuoneet muun muassa pohjan ruoppaus, veneen siirtäminen rannalta poijuun, matalapohjainen vene ja säädettävät laiturirakenteet. Tulviin puolestaan on varauduttu muun muassa rantoja pengertämällä ja kiinnittämällä huomiota rakennuskorkeuksiin

Tammelan Pyhäjärven säännöstely muuttuvassa ilmastossa

Vuonna 2017 valmistuneessa Loimijoen padotus ja juoksutusselvityksessä selvitettiin mahdollisuuksia vähentää tulvasta tai kuivuudesta aiheutuvia haitallisia vaikutuksia Loimijoen vesistössä. Selvityksen laati Suomen ympäristökeskus Hämeen ELY-keskuksen johdolla yhteistyössä lupien haltijoiden, kuntien ja muiden viranomaisten sekä sidosryhmien kanssa.

Työn lopputulemana päädyttiin jatkamaan Pyhäjärven säännöstelyn kehittämistä suosituksilla, joista

• kolme ensimmäistä koskee Tammelan Pyhäjärven säännöstelyä
• neljäs suositusten tarkistamista viiden vuoden välein
• viides viestintää vesistöennusteiden avulla.

Pyhäjärven säännöstelysuosituksilla ei pyritä vuositasolla muuttamaan järven vedenkorkeuksia, vaan sopeutumaan nykyisen säännöstelyluvan puitteissa ilmastonmuutoksen aiheuttamaan hydrologisen kierron rytmin muuttumiseen. Säännöstelylle asetetut suositukset ja niiden toimivuus tarkistetaan viiden vuoden välein. Ensimmäinen suositusten seurantakausi oli 2017–2021. Loimijoen padotus ja juoksutusselvityksen ohjausryhmä on kokoontunut kaksi kertaa tuon seurantakauden jälkeen, huhtikuussa 2022 ja tammikuussa 2023.

Ohjausryhmän kokous

Loimijoen padotus ja juoksutusselvityksen ohjausryhmä kokoontui 9.1.2023. Ohjausryhmän kokouksessa käytiin läpi yllä mainitut vesistön käyttäjille suunnatun kyselyn tuloksia, verrattiin niitä vuonna 2017 toteutetun kyselyn tuloksiin ja tarkasteltiin vielä vuonna 2017 laadittuja säännöstelysuosituksia. Kokouksessa ohjausryhmä päätti, että Pyhäjärven säännöstelyä jatketaan näiden laadittujen suositusten mukaisesti. Suositusten toimivuutta tarkastellaan uudelleen seurantakauden 2022–2026 jälkeen vuonna 2027.

Jatkossakin kevättulviin varautuminen tehdään säännöstelyluvan mukaisesti maaliskuun alun lumen vesiarvon perusteella ja varautuminen (kevätkuoppa) tehdään huhtikuun alkuun mennessä. Kevättulvan jälkeen Pyhäjärven vedenkorkeus nostetaan kesäkorkeuteen siten, että Kuhalankosken padotuskorkeutta ei ylitetä kuin tilapäisesti. Kesä−elokuussa vedenkorkeus pyritään pitämään lähellä Kuhalankosken padotuskorkeutta säännöstelyluvan sallimaa juoksutuksen vaihteluväliä hyödyntäen. Suosituksen tavoitteena on parantaa varautumista kesän ja alkusyksyn kuivuuteen ja turvata riittävät virtaamat myös Loimijoessa.

Syksyllä ja loppuvuonna Pyhäjärven säännöstelyssä varaudutaan säännöstelyluvan mahdollistamalla tavalla sekä tulviin että kuivuuksiin.