Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus | NTM-centralen i Södra Österbotten

Lokakuun vesitilannekatsaus: Järvien ja pohjavesien pinnat nousivat ja jokien vedenlaatu heikkeni (Pohjalaismaakunnat)

Jaa

Kuivan kesän ja alkusyksyn jäljiltä matalalla olleet järvien ja tekojärvien vedenpinnat nousivat runsaiden sateiden seurauksena lokakuun puolivälin jälkeen ajankohdan keskimääräisiä tasoja ylemmäksi. Sateiden johdosta vedenlaatu heikkeni vesistöissä, mutta toisaalta pohjavesitilanne parani.

Jokivesien happamuustilanne Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen alueella lokakuussa 2021.
Jokivesien happamuustilanne Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen alueella lokakuussa 2021.

Lokakuun sateet nostivat järvien pintoja ja jokien virtaamia

Lokakuussa satoi runsaasti erityisesti Keski-Pohjanmaalla ja Ähtävänjoen alueella. Esimerkiksi Kaustisen Tastulan sadeasemalla satoi 140 mm ja Alajärven Möksyn asemalla 118 mm lokakuun aikana. Kaustisen sademäärä oli toiseksi suurin kuukausisadanta vuodesta 1991 alkaneen sadeaseman havaintohistorian aikana. Suurempi kuukausisadanta (142 mm) löytyy vain elokuulta 2004.

Kuivan kesän ja alkusyksyn jäljiltä matalalla olleet järvien ja tekojärvien vedenpinnat nousivat runsaiden sateiden seurauksena lokakuun puolivälin jälkeen ajankohdan keskimääräisiä tasoja ylemmäksi. Sateet näkyivät myös jokien virtaamissa, jotka nousivat erityisesti Kälviän-, Perhon- ja Kruunupyynjoella. Kälviänjoella virtaama nousi lokakuussa suuremmaksi kuin kevättulvan aikana, mutta muuten virtaamat jäivät tämän kevään tulvavirtaamia pienemmiksi.

Perhonjoen alaosalla Kaitforsilla virtaama oli lokakuun alussa noin 5 m3/s. Virtaama nousi sateiden seurauksena suurimmillaan 23.10. tasolle 123 m3/s. Lokakuun lopussa virtaama Kaitforsissa oli 71 m3/s. Patanan tekojärven vedenpinta nousi jopa 1,7 m ja oli lokakuun lopussa noin 30 cm ajankohdan keskimääräistä korkeammalla.

Ähtävänjoen vesistöalueella tavoitevyöhykkeen alapuolella ollut Lappajärven vedenpinta nousi lokakuun sateiden seurauksena yli 30 cm. Vedenpinta oli lokakuun lopussa 12 cm ajankohdan tavoitevyöhykkeen ylärajan yläpuolella. Alajärven pinta nousi lokakuun aikana noin 25 cm ja päätyi lähelle säännöstelyn ylärajaa.

Lapuanjoen alaosalla Kepossa virtaama oli lokakuun alussa vain 3–4 m3/s. Suurimmillaan virtaama oli 23.10. tasolla 98 m3/s. Lokakuun lopussa virtaama Kepossa oli tasolla 72 m3/s. Hirvijärven tekojärven pinta nousi lokakuussa noin 70 cm ja Kuortaneenjärven pinta noin puoli metriä. Kuortaneenjärven pinta oli lokakuun lopussa 35 cm ajankohdan tavanomaista tasoa korkeammalla.

Kyrönjoen alaosalla Skatilassa virtaama oli lokakuun alussa 9 m3/s. Suurimmillaan virtaama oli 24.10. tasolla 193 m3/s.  Lokakuun lopussa virtaama Skatilassa oli 95 m3/s. Kalajärven tekojärven pinta nousi lokakuun aikana noin puoli metriä ja päätyi lähelle säännöstelyn ylärajaa.

Närpiönjoen alaosalla virtaama oli lokakuun alussa noin 3 m3/s. Suurimmillaan virtaama oli Närpiönjoen alaosalla 23.10. tasolla 50 m3/s. Lokakuun lopussa virtaama oli 22 m3/s. Kivi- ja Levalammen tekojärven pinta nousi lokakuussa noin 25 cm.

Sateiden jälkeen jokivesien happamuustilanne heikkeni

Sisävesien pintalämpötilat laskivat lokakuun alun noin 10 asteesta loppukuuhun mennessä eli +5.. +6 asteen tuntumaan. Jokivedet oli alkukuusta ravinteikkaita ilmentäen jokiin kohdistuvaa kuormitusta. Happamuutta kuvaava pH oli pääosin kohtuullisen hyvällä tasolla eli 6–7 välillä.

Kuun puolivälin jälkeiset runsaat sateet nostivat vesien pintoja ja heikensivät selvästi vedenlaatua. Kuuma ja kuiva kesä ja kesää seuranneet syksyn sateet ovat muodostaneet happamien yhdisteiden synnylle ja huuhtoutumiselle poikkeuksellisen otolliset olosuhteet.

Pienissä jokivesistöissä, kuten esimerkiksi Kälviänjoki, Vöyrinjoki ja Maalahdenjoki, pH laski hyvin alhaisiin lukemiin eli välille 4–4,5. Näin alhaiset arvot ovat vesieliöstölle laajalti haitallisia. Myös kalakuolemat ovat mahdollisia, jos pH laskee edelleen. Suurissa joissa, kuten Kyrönjoella ja Närpiönjoella, pH pysyi kuitenkin yli 5 arvoissa.

Sateet myös samensivat vesiä voimakkaasti. Happamille olosuhteille tyypillisesti jokien fosforipitoisuudet olivat lokakuun lopulla melko alhaisia, kun taas typpipitoisuudet olivat erittäin korkeita.

Pohjavedenpinnat nousussa

Pohjavesivarannot ovat vihdoinkin hyvää vauhtia täyttymässä runsaiden syyssateiden jälkeen, kun haihdunta ja samalla kasvien tarvitsema vesimäärä on oleellisesti vähentynyt. Lokakuun alusta asti pohjavesipinnat ovat kääntyneet reippaasti nousuun. Pohjaveden seuranta-asemilla pohjavedenkorkeudet ovat ajankohdan keskiarvoissa tai jopa hieman keskiarvoja korkeammalla.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Lisätietoja Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksesta:

• Johtava vesitalousasiantuntija Katja Haukilehto, puh. 0295 027 794 (säännöstely ja virtaamat)
• Erikoistutkija Anssi Teppo, puh. 0295 027 948 (vedenlaatu)
• Ylitarkastaja Krister Dalhem, puh. 0295 027 671 (pohjavedet)
• Vesistöyksikön päällikkö Liisa Maria Rautio, puh. 0295 027 919

sähköpostiosoitteet ovat muotoa etunimi.sukunimi@ely-keskus.fi

Kuvat

Jokivesien happamuustilanne Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen alueella lokakuussa 2021.
Jokivesien happamuustilanne Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen alueella lokakuussa 2021.
Lataa

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus | NTM-centralen i Södra Österbotten
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus | NTM-centralen i Södra Österbotten
Päätoimipaikka Seinäjoki: Alvar Aallon katu 8, PL 156
Vaasa: Wolffintie 35 | Kokkola: Pitkänsillankatu 15

0295 027 500http://www.ely-keskus.fi/etela-pohjanmaa

Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus on monialainen, alueellinen toimija. Haluamme edistää alueemme elinvoimaa, kestävää kasvua ja hyvää tulevaisuutta sekä hyvinvointia ja sisäistä turvallisuutta. Hoidamme elinkeinoihin, ympäristöön ja liikenteeseen liittyviä tehtäviä asiakkaidemme eli ihmisten, yritysten ja yhteisöjen hyväksi. Teemme työtämme Etelä-Pohjanmaan lisäksi Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan alueilla ympäristö- ja liikenneasioissa.

ELY-keskusten valtakunnallisia tiedotteita voit lukea täältä: ELY-keskukset

NTM-centralen i Södra Österbotten är en branschövergripande, regional aktör. Vi vill främja livskraft, hållbar tillväxt, en god framtid samt välstånd och intern säkerhet i regionen. Vi sköter uppgifter i anslutning till näringslivet, miljön och trafiken för våra kunders, dvs. människors, företags och sammanslutningars bästa. Vi är verksamma utöver i Södra Österbotten även i Österbotten och Mellersta Österbotten i fråga om miljö- och trafikfrågor.

NTM-centralernas riksomfattande pressmeddelanden kan du läsa här: NTM-centralerna

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus | NTM-centralen i Södra Österbotten

Vattenöversikt för november 2021: Risken för kravisöversvämningar ökade, försurningsproblemen i de små åarna fortgick (Landskapen i Österbotten)3.12.2021 08:15:00 EET | Tiedote

Efter en regnig oktober var vattenföringen i åarna i början av november högre än genomsnittet. Så småningom började temperaturerna sjunka och i slutet av november ledde den hårda kölden till att det uppstod risk för översvämningar på grund av kravis. Vattnet var fortsättningsvis surt särskilt i de små åarna längs den österbottniska kusten.

Kravis kan orsaka översvämningar längs Esse å (Landskapen i Österbotten)30.11.2021 17:08:39 EET | Tiedote

Längs Esse å pågår förberedelser inför eventuella översvämningar som kan uppstå på grund av kravis efter att temperaturen sjunkit ordentligt under noll grader. NTM-centralen har vidtagit förhandsåtgärder genom att minska avtappningen och lägga ut kravisbommar och viltkameror. Om vattenföringen i ån är hög då vädret blir kallt och det inte har hunnit bildas ett istäcke på ån, kan forsarna fyllas av underkyld issörja, d.v.s. kravis. Kravisen kan dämma upp forsen och orsaka översvämning i området ovanför forsen. Att minska avtappningen minskar risken för att kravis uppstår och samtidigt ger det bättre förutsättningar för att ett istäcke ska bildas.

Ähtävänjoella varaudutaan hyydetulviin (Pohjalaismaakunnat)30.11.2021 17:08:39 EET | Tiedote

Ähtävänjoella varauduttaan hyydetulvien syntymiseen lämpötilan laskettua reilusti pakkaselle. ELY-keskus on varautunut hyydetulviin vähentämällä veden juoksutusta sekä asentamalla hyydeköysiä ja riistakameroita. Jos joen virtaama on suuri sään kylmetessä eikä jääkansi pääse muodostumaan, koskipaikat saattavat täyttyä alijäätyneestä jääsohjosta eli hyyteestä. Hyyde voi tukkia kosken ja aiheuttaa tulvan kosken yläpuolisella alueella. Juoksutuksen pienentäminen vähentää hyyteen syntymistä ja toisaalta edistää jääkannen muodostumista.

Planeringen av den nya landsvägen Vikby-Martois har börjat23.11.2021 08:52:45 EET | Tiedote

Närings-, trafik- och miljöcentralen i Södra Österbotten (NTM-centralen) har börjat utarbeta en vägplan för avsnittet Vikby–Martois i syfte att bygga en ny vägförbindelse. Den nya vägförbindelsen börjar vid den planskilda anslutningen för riksväg 3 och 8 och upphör vid Lillkyrovägen (regionväg 717). Planeringsavsnittet är cirka sju kilome-ter långt och ligger i sin helhet i Korsholms kommuns område.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme