Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus | NTM-centralen i Södra Österbotten

Lokakuun vesitilannekatsaus: Syyssateet toivat pieniä tulvia mukanaan (Pohjalaismaakunnat)

Jaa

Lokakuun sateet saivat pohjalaisjokien virtaamat ja järvien vedenpinnat vähitellen nousuun. Lokakuun lopulla satoi runsaasti. Kolmen vuorokauden 25. – 27.10.2020 yhteenlaskettu sademäärä oli Pohjanmaan rannikolla monin paikoin yli 50 mm. Pohjanmaan rannikon joet nousivat keskimääräisen kevättulvan tasolle ja osin ylikin. Tulvavedet levisivät paikoin pelloille ja metsiin. Vesi haittasi myös muutamien pienempien teiden käyttöä.

Lokakuun aikana virtaamat nousivat alhaisista tasoista jopa vuoden tulvahuippuun

Sateet nostivat pohjalaismaakuntien järvien ja tekojärvien vedenkorkeudet ajankohdan tavanomaisille tasoille. Esimerkiksi Närpiönjoen virtaama oli lokakuun alussa noin 5 m3/s. Virtaama nousi 27.10. ylimmillään tasolle 111 m3/s. Keskimääräinen vuosittainen huippuvirtaama Närpiönjoella on 90 m3/s. Maalahdenjoen virtaama oli lokakuun alussa pienimmillään noin 2 m3/s. Virtaama nousi 28.10. tasolle 45 m3/s, kun keskimääräinen vuosittainen huippuvirtaama Maalahdenjoella on 40 m3/s. Lapväärtinjoen virtaama nousi lokakuun alun noin 6 m3/s:sta tasolle 95 m3/s ja Laihianjoen virtaama 2 m3/s:sta tasolle 30 m3/s. Nämä tulvavirtaamat olivat lähellä keskimääräisiä vuosittaisia huippuvirtaamia kyseisillä joilla. Myös Kyrön-, Lapuan- ja Perhonjoella lokakuun lopun virtaamat nousivat selvästi, mutta jäivät keskimääräisten vuosittaisten huippuvirtaamien tason alle. Kaikkien Pohjalaisjokien virtaamat kääntyivät laskuun lokakuun viimeisten päivien aikana.

Etelä- ja Keski-Pohjanmaalla kuivan kesän ja syksyn jäljiltä pitkään matalalla olleet järvet ja tekojärvet nousivat lokakuun lopun sateiden seurauksena viimein ajankohdan tavanomaisille tasolle ja osin korkeammallekin. Lapuanjoella Hirvijärven tekojärven ja Perhonjoella Patanan tekojärven pinnat nousivat ajankohdan tavanomaisille tasoille. Kalajärven tekojärven, Lappajärven ja Kuortaneenjärven pinnat nousivat ajankohdan keskimääräistä tasoa ylemmäksi.

Runsaat sateet heikensivät happamuustilannetta

Jokien ravinnepitoisuudet olivat alkukuusta pääosin tyydyttävää tai välttävää tasoa, pH:n vaihdellessa 6–7 välillä. Loppukuun runsaat sateet ja tulvat heikensivät happamuustilannetta merkittävästi. Pienissä rannikon läheisissä joissa ja isompien jokien sivuhaaroissa happamuus oli ankaraa ja jokivesien pH-lukemat laskivat välille 4,3-5,0. Näin alhaiset arvot yhdistettyinä mm. Korkeisiin alumiinipitoisuuksiin ovat useille vesieliöille haitallisia tai kuolettavia. Kalakuolemista ei ole kuitenkaan toistaiseksi ilmoitettu. Isommissa joissa tilanne on toistaiseksi pysynyt parempana esim. Kyrönjoella pH oli kuun lopussa 5,4 tuntumassa tosin laskusuunnassa. Runsaiden sateiden aiheuttama huuhtoutuminen heikensi jokivesien laatua mm. ravinne- ja kiintoainepitoisuudet nousivat.

Sinileviä on havaittu jonkun verran ainakin Lappajärvellä ja Evijärvellä. Loppusyksyllä levien kasvu on valon vähäisyydestä ja veden kylmyydestä johtuen hitaampaa ja esiintymät selvästi kesää harvinaisempia.

Pohjavesivarannot täyttymässä

Pohjavesivarannot ovat lokakuun ajan täyttyneet hyvää vauhtia ja ovat paikoittain korkeimmillaan. Pohjaveden pinnankorkeudet ovat etenkin länsirannikolla olleet nousussa kuukauden alusta asti ja ovat noin 20–80 cm ajankohdan keskiarvojen yläpuolella. Seinäjoelta sisämaahaan pohjavesipintojen nousu on ollut lievempää ja ovat osittain vielä keskiarvoa alempana.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Johtava vesitalousasiantuntija Katja Haukilehto, puh. 0295 027 794 (säännöstely ja virtaamat)
Erikoistutkija Anssi Teppo, puh. 0295 027 948 (vedenlaatu)
Ylitarkastaja Krister Dalhem, puh. 0295 027 671 (pohjavedet)
Vesistöyksikön päällikkö Liisa Maria Rautio, puh. 0295 027 919

sähköpostiosoitteet ovat muotoa etunimi.sukunimi@ely-keskus.fi

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus | NTM-centralen i Södra Österbotten
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus | NTM-centralen i Södra Österbotten
Päätoimipaikka Seinäjoki: Alvar Aallon katu 8, PL 156
Vaasa: Wolffintie 35 | Kokkola: Pitkänsillankatu 15

0295 027 500http://www.ely-keskus.fi/etela-pohjanmaa

Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus on monialainen, alueellinen toimija. Haluamme edistää alueemme elinvoimaa, kestävää kasvua ja hyvää tulevaisuutta sekä hyvinvointia ja sisäistä turvallisuutta. Hoidamme elinkeinoihin, ympäristöön ja liikenteeseen liittyviä tehtäviä asiakkaidemme eli ihmisten, yritysten ja yhteisöjen hyväksi. Teemme työtämme Etelä-Pohjanmaan lisäksi Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan alueilla ympäristö- ja liikenneasioissa.

ELY-keskusten valtakunnallisia tiedotteita voit lukea täältä: ELY-keskukset

NTM-centralen i Södra Österbotten är en branschövergripande, regional aktör. Vi vill främja livskraft, hållbar tillväxt, en god framtid samt välstånd och intern säkerhet i regionen. Vi sköter uppgifter i anslutning till näringslivet, miljön och trafiken för våra kunders, dvs. människors, företags och sammanslutningars bästa. Vi är verksamma utöver i Södra Österbotten även i Österbotten och Mellersta Österbotten i fråga om miljö- och trafikfrågor.

NTM-centralernas riksomfattande pressmeddelanden kan du läsa här: NTM-centralerna

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus | NTM-centralen i Södra Österbotten

För Natura 2000-området Kristinestads skärgård utarbetas en skötsel- och användningsplan åren 2021-2022 (Österbotten)16.6.2021 08:00:00 EEST | Tiedote

Under åren 2021–2022 utarbetas en skötsel- och användningsplan för Natura 2000-området (FI0800134) som ligger i Kristinestads och delvis i Närpes och Kaskö skärgård. Skötsel- och användningsplanen främjar att målen för nätverket Natura 2000 verkställs, dvs. att livsmiljöerna för naturtyper och arter som fastställts i habitatdirektivet tryggas.

Kristiinankaupungin saariston Natura 2000 -alueelle laaditaan hoito- ja käyttösuunnitelma vuosina 2021-2022 (Pohjanmaa)16.6.2021 08:00:00 EEST | Tiedote

Kristiinankaupungin sekä osittain Närpiön ja Kaskisten saaristossa sijaitsevalle Natura 2000 -alueelle (FI0800134) laaditaan käyttö- ja hoitosuunnitelma vuosien 2021-2022 aikana. Käyttö- ja hoitosuunnitelmalla edistetään Natura 2000 -verkoston tavoitteiden toteutumista, eli luontodirektiivissä määriteltyjen luontotyyppien ja lajien elinympäristöjen turvaamista.

Erittäin uhanalaisen jokihelmisimpukan määrät tuplaantuvat: poikasten palautus kotijokiin alkaa14.6.2021 10:14:34 EEST | Tiedote

Kesäkuussa kaksi vuotta Norjassa laitoskasvatuksessa kasvaneet jokihelmisimpukan eli raakun poikaset palaavat Mustion- ja Ähtävänjokeen. Ilman apua nämä raakkukannat katoaisivat kahdessakymmenessä vuodessa. Palautus tuplaa Mustion- ja Ähtävänjoen raakkujen määrän ja antaa toivoa niiden tulevaisuudesta. Perjantaina 18.6.2021 järjestetään aiheesta mediatilaisuudet Ähtävän- ja Mustionjoella.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme