Lounais-Suomen luonnonsuojelun toteutuksessa huippuvuosi 2022 (Varsinais-Suomi, Satakunta)
Natura ja valtakunnalliset suojeluohjelmat
ELY-keskuksella on luonnonsuojelulakiin perustuva velvoite toteuttaa luonnonsuojelua osalla Natura 2000 -verkoston kohteita sekä valtakunnallisten suojeluohjelmien (suot, lintuvedet, lehdot, rannat, vanhat metsät, kansallis- ja luonnonpuistojen kehittäminen) alueilla turvaten niille tyypillisten luontotyyppien ja lajien säilymistä.
Korppoon eteläisessä saaristossa suojeltiin yhteistyössä maanomistajan kanssa noin 240 hehtaarin suuruinen Natura 2000 -verkoston kohteeseen Saaristomeri FI0200090 kuuluva ja Saaristomeren kansallispuistoon rajautuva alue, Krokskärin saariryhmä merialueineen. Luodot ja karikot muodostavat otollisen elinympäristön linnustolle.
Gullkronan saarta ympäröiville vesialueille perustettiin Saaristomeren suurin yksityinen merensuojelualue, noin 4 800 hehtaaria. Keskeisessä roolissa suojelun toteutumisessa olivat maanomistaja eli Paraisten Gullkronan kalastuskunta sekä laajapohjaista yhteistyöryhmää vetänyt Baltic Sea Action Group ja Metsähallitus. Rauhoitusmääräyksillä turvataan vedenalaista luontoa ja lintujen pesimärauhaa sekä edistetään EU:n biodiversiteettistrategian tavoitteita merialueiden suojelun osalta.
- Varsinais-Suomen ELY-keskuksen tiedote (sttinfo.fi): Paraisten Gullkronan kalastuskunnan yhteinen tahtotila konkretisoitui – vesialueelle perustettiin maanomistajan hakemuksesta 4800 ha yksityinen suojelualue
METSO- ja Helmi -ohjelmat
Suojelua toteutetaan merkittävästi vapaaehtoisuuteen perustuvien METSO-ohjelman eli Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelman sekä Helmi-elinympäristöohjelman 2021–2030 rahoituksella. METSO-ohjelmassa suojellaan luonnonarvoiltaan monipuolisia ja eliölajien elinympäristöinä erityisen arvokkaita metsiä. Vuonna 2022 METSO-rahoituksella suojeltiin noin 1 000 hehtaaria arvokkaita metsiä ja Helmi-ohjelmassa noin 200 hehtaaria arvokkaita soita.
Lounais-Suomessa METSO-ohjelman osalta on suojelua tarvetta kohdentaa vielä erityisesti lahopuustoisiin kangasmetsiin, lehtoihin, tulvametsiin sekä maankohoamisrannikon metsiin. Helmi-ohjelmassa suojelu kohdentuu soidensuojelun täydennysesityksen mukaisille soille (SSTE-kohteet), maakuntakaavojen suojeluvaraussoille sekä olemassa olevan suojelualueverkoston ennallistamisen kannalta tärkeille soille.
Luonnonsuojelun merkitys
Suojelun piirissä on tällä hetkellä lähes 125 700 hehtaarin verran alueita Satakunnassa ja Varsinais-Suomessa. Suojelualueverkoston tarkoituksena on omalta osaltaan edistää ja säilyttää luonnon monimuotoisuutta sekä suojelualueiden kytkeytyneisyyttä, ehkäistä luontokatoa ja parantaa lajien ja luontotyyppien mahdollisuuksia sopeutua ilmastonmuutokseen. Säilyttämällä hiilinieluja ja -varastoja (metsät, suot, meri) hillitään myös ilmastonmuutosta.
- Lounais-Suomen luonnonsuojelualueverkostosta löytyy tarkempaa tietoa karttapalvelusta: Luonnonsuojelualueiden karttapalvelu (Varsinais-Suomi ja Satakunta)
Työ jatkuu myös vuonna 2023
Tänä vuonna suojelun toteutus kohdentuu erityisesti Natura 2000 -verkostoon ja valtakunnallisiin suojeluohjelmiin, joiden osalta työ on vielä kesken noin 4 000 hehtaarilla. METSO-ohjelman osalta rahoitusta on pienennetty merkittävästi tälle vuodelle. ELY-keskukselle myönnetty METSO-rahoitus on jo pitkälti sidottu vireillä olleisiin kohteisiin ja kohteita on edelleen runsaasti jonossa. Mahdollisesta METSO-ohjelman lisärahoituksesta saadaan tietoa kesällä. Helmi-ohjelman osalta toteutus kohdentuu erityisesti soidensuojelun täydennysesityksen kohteisiin.
Lisätietoja:
Ylitarkastaja Teija Jokinen, puh. 0295 022 770 (Natura ja valtakunnalliset suojeluohjelmat)
Ylitarkastaja Heli Roström, puh. 0295 022 736 (METSO-ohjelma)
Ylitarkastaja Sari Jaakkola, puh. 0295 022 016 (Helmi-ohjelma)
Kuvat
Tietoja julkaisijasta
ELY-keskukset ovat valtion viranomaisia, jotka edistävät alueellista kehittämistä hoitamalla valtionhallinnon toimeenpano- ja kehittämistehtäviä alueilla. ELY-keskukset hoitavat elinkeinoihin, työvoimaan, osaamiseen sekä liikenteeseen ja infrastruktuuriin että ympäristöön ja luonnonvaroihin liittyviä tehtäviä. ELY-keskukset kehittävät ja tukevat taloudellista, sosiaalista ja ekologisesti kestävää hyvinvointia.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta ELY-keskukset
Tienkäyttäjien tyytyväisyys parantunut Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun maanteillä7.11.2025 12:04:52 EET | Tiedote
Kesän 2025 tienkäyttäjätyytyväisyystutkimus osoittaa, että Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen alueella maanteiden kuntoon ollaan aiempaa tyytyväisempiä. Tulokset ovat parantuneet edellisestä kesästä. Merkittävänä tyytyväisyyteen vaikuttaneena tekijänä Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus näkee hallituksen myöntämän korjausvelkarahoituksen, joka on mahdollistanut runsaammat päällystykset jo toista vuotta peräkkäin.
Tiikkajansalmen siltatyömaa jää talvitauolle (Kainuu)6.11.2025 13:24:18 EET | Tiedote
Maantiellä 891 Hyrynsalmella sijaitsevalle Tiikkajansalmen sillalle tehdään laaja peruskorjaus ja tämän vuoden työt on saatu valmiiksi. Sillan kansirakenne sekä vesieristeet on kunnostettu ja samalla uusittiin tiekaiteet sekä päällysteet. Ensi vuonna liikennehaitta työmaan kohdalla on pienempi, koska korjaustöitä tehdään enimmäkseen sillan alapuolisiin rakenteisiin. Kesällä 2026 korjataan mm. sillan välituet sekä hiekkapuhalletaan ja maalataan kaikki teräsrakenteet.
Varkauden kaupunki sai tunnustusta Kämärin alueen kehittämisestä Itä-Suomen liikennejärjestelmäpäivillä (Pohjois-Karjala, Pohjois-Savo, Etelä-Savo)5.11.2025 14:47:09 EET | Tiedote
Perinteisiä Itä-Suomen liikennejärjestelmäpäiviä vietettiin viidennentoista kerran Kuopiossa 4.-5.11.2025. Varkauden Kämärin sillat ja Kämärin alueen kehittäminen palkittiin Itä-Suomen liikennejärjestelmäpäivien yhteydessä tunnustuksena seudullisesta teoista liikennejärjestelmän kehittämiseksi.
Valkoposkihanhien syysmuutto lopuillaan5.11.2025 10:30:06 EET | Tiedote
Kuluneen viikon aikana suurin osa Suomessa olleista valkoposkihanhista jatkoi muuttoaan kohti talvehtimisalueitaan. Ennätysmyöhäiseksi venyneen syksyn viimeisenä muuttoaaltona Barentsinmereltä tuli kuun vaihteessa vielä lisää joitakin tuhansia valkoposkihanhia, joista osa laskeutui Itä- ja Etelä-Suomen pelloille. Ensi viikonlopun jälkeen jäljelle jää meille todennäköisesti enää hyvin vähän valkoposkihanhia.
Valkoposkihanhien syysmuuton loppu pitkittyy29.10.2025 10:40:24 EET | Tiedote
Kulunut viikko ei tuonut juuri uutta valkoposkihanhitilanteeseen. Vesisateet, vastaiset tuulet ja lämpö eivät saaneet loppuja valkoposkihanhia jatkamaan matkaansa. Kauempana tundralla puhaltavat kohta myötätuulet ja ainakin sieltä poistuvat kaikki siivelle kykenevät.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme