”Kysymykset eivät tuntuneet ihan mahdottomilta – oli tosi monipuolisia kysymyksiä”, kommentoi kilpailuun osallistunut abiturientti Sallamari Kinnunen Helsingin medialukiosta.

”Helpoin kysymyksistä oli tehtävä, jossa piti tulkita Nordean korttimaksutilastoja. Lainanlaskutehtävä taas oli kaikista vaikein. Jäi positiivinen fiilis, ei ollut niin vaikeita kysymyksiä kuin ajattelin!”, Kinnunen tuumi.

Tämän vuoden kokeessa piti laskea, kannattaako kulutusluotot yhdistää yhdeksi lainaksi vai maksaa erillisiä luottoja sekä analysoida koronakriisin aiheuttamia muutoksia Nordean maksukorttiasiakkaiden kulutuskäyttäytymisessä kuvaajien perusteella. Esseetehtävässä taas piti vertailla Suomen 90-luvun laman, vuoden 2008 finanssikriisin ja koronakriisin syitä ja seurauksia aineiston perusteella. Kokeessa oli myös yhdistelytehtävä, jossa piti osata yhdistää talouden tunnuslukuja oikeaan suuruusluokkaan – minkä kokoinen on Suomen valtion velka, entä paljonko on 12 kuukauden euribor-korko?

Olisitko sinä pärjännyt Talousguru-kilpailussa lukiolaisille? Katso tehtävät ja oikeat vastaukset! 

Kilpailulla vankka jalansija - osallistujaennätys paranee vuosi vuodelta

Kinnusen koulusta, Helsingin medialukiosta, osallistui alkukilpailuun pitkälti toistakymmentä lukiolaista. Kaikki yhteiskuntaopin ylioppilaskirjoituksiin tähtäävän abikurssin osallistujat ottivat alkukilpailuun osaa harjoitusmielessä kirjoituksia varten. Lisäksi kilpailuun otti osaa myös muita taloudesta kiinnostuneita lukiolaisia. Talousguruun voivat osallistua kaikki lukiolaiset vuosikurssista riippumatta.

Viime vuonna Talousguru-kilpailu jouduttiin perumaan koronan aiheuttaman koulujen laajan etäopetuksen vuoksi, sillä alkukilpailun koe on pidettävä opettajan valvonnassa palkintoina olevien korkeakoulupaikkojen vuoksi.

Talousguru on saanut suomalaisissa lukioissa vankan jalansijan. Nyt kilpailuun ilmoittautui 151 lukiota. Suomessa on Tilastokeskuksen tietojen mukaan 335 lukiota. ”Jännitimme järjestäjien kanssa, meneekö osallistujaennätys rikki – ja menihän se nippanappa! Kun kilpailu edellisen kerran järjestettiin 2020, kirjattiin ilmoittautujaennätykseksi 149”, sanoo kilpailua Finanssiala ry:ssä koordinoiva kehityspäällikkö Jussi Karhunen. Viimeisten vuosien aikana osanottajalukioiden määrä on joka vuosi kasvanut vähän kerrassaan.

Seuraa loppukilpailua suorana Kauppalehden verkkolähetyksestä!

Kilpailun finaali järjestetään 9.3. Tuolloin loppukilpailuun valitut mittelevät keskenään paitsi kirjallisessa kokeessa, myös suullisissa väittelyissä. Kilpailijat joutuvat väittelyssä puolustamaan arvottuja näkökantoja, joten suullinen väittely testaa kykyä ajatella talousasioita useasta näkökulmasta. Esimerkiksi eräänä vuonna yksi väittelyaihe oli, pitäisikö Ruotsin ottaa käyttöön eurot vai ei.

Eri puolilta Suomea tulevia finalisteja on 14, joten tasokkaita väittelyjä nähdään peräti seitsemän kappaletta. Talousguruksi valitaan se, jonka yhteispisteet väittelystä ja aiemmin aamulla käydystä kirjallisesta osuudesta ovat korkeimmat. Väittelyitä ja palkintojenjakoa voi seurata suorana netistä Kauppalehden verkkosivuilta.

Talousguru-kilpailua järjestävät Finanssiala ry, Historian ja yhteiskuntaopin opettajien liitto HYOL ry sekä FINE Vakuutus- ja rahoitusneuvonta. Kilpailua tukevat Kauppalehti, Talous ja nuoret TAT, Taloustoimittajat ry ja Suomen lukiolaisten liitto.