Helsingin yliopisto

Lukivaikeuden riskin voi havaita jo vauvan aivoista - aivotutkimus tarjoaa keinoja lukivaikeuden varhaiseen tunnistamiseen ja tukeen

Jaa

Lukivaikeuden taustalla vaikuttaa epätyypillinen kielen kehitys kuten äänteiden erottelun ongelmat. Näitä haasteita voidaan aivotutkimuksissa havaita jo vauvoilta. Helsingin yliopiston tutkimuksessa on tunnistettu aivojen toiminnallisia ja rakenteellisia poikkeamia, jotka voivat auttaa tunnistamaan jo varhain ne lapset, joilla lukivaikeuden riski on erityisen korkea.

Lukivaikeudella tarkoitetaan lukemisen ja kirjoittamisen erityisvaikeutta. Se on hyvin yleinen oppimisvaikeus, joka vaikuttaa opiskeluun, uraan ja yksilön hyvinvointiin ja kasvattaa siten myös yhteiskunnan taloudellista taakkaa.

Helsingin yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa tarkastetaan 4.12.2020 diplomi-insinööri Anja Thieden väitöskirja, jonka mukaan lukivaikeuteen liittyy monenlaisia aivojen rakenteen ja toiminnan muutoksia. Aivojen toiminnan poikkeavuuksia havaittiin jopa vastasyntyneillä, joilla oli perinnöllinen lukivaikeusriski.

Aikuisilla toteutetuissa tutkimuksissa havaittiin, että tiettyjen aivorakenteiden sekä puheen käsittelyn synnyttämien aivovasteiden koko olivat yhteydessä lukutaitoon ja sille tärkeisiin työmuistin ja äänteiden prosessoinnin taitoihin. Lisäksi lukivaikeudesta kärsivillä luonnollisen, jatkuvan puheen hermostollinen käsittely oli poikkeavaa. Havainnot vahvistavat oletusta, että lukivaikeuden taustalla vaikuttaa epätyypillinen puheen havaitseminen ja kielen kehitys.

Lukivaikeudesta kärsivillä oli myös pienentyneitä aivojen harmaan ja valkean aineen tilavuuksia useilla lukemisen kannalta tärkeillä aivoalueilla.

Jo vastasyntyneiden aivot käsittelevät puhetta eri tavoin

Osana väitöstutkimustaan Thiede selvitti puheäänten erottelutarkkuutta vastasyntyneillä mittaamalla vauvojen aivojen vasteita puheääniin ja niiden muutoksiin. Tutkimukseen osallistuneista vauvoista puolella oli lukivaikeuden riski vanhemmalla todetun lukivaikeuden vuoksi, puolella tätä riskiä taas ei ollut.

Riskiryhmän vauvoilla havaittiin poikkeavuutta puheäänten erottelussa. Tämä viittaa siihen, että aivotoiminnan poikkeamat puheen havaitsemisessa ovat periytyviä. Tällainen epätyypillinen kielen kehitys voi johtaa vaikeuteen lukemaan oppimisessa.

Lukivaikeuden hermostollisen perustan ymmärtäminen auttaa kehittämään keinoja lukivaikeuden riskissä olevien vauvojen ja lasten varhaiseen tunnistamiseen. Tämä mahdollistaisi ennaltaehkäisevien ja kuntouttavien toimien kohdentamisen niistä eniten hyötyville.

Väittelijän yhteystiedot:

DI Anja Thiede
Sähköposti: anja.thiede@helsinki.fi

DI Anja Thiede väittelee 4.12.2020 kello 12 Helsingin yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa aiheesta "Functional and structural correlates of dyslexia and reading-relevant skills in the brain: Evidence from newborns and adults".
Vastaväittäjänä on Professor Jarmo Hämäläinen, Jyväskylän yliopisto, ja kustoksena on professori Teija Kujala.

Väitöskirja on myös elektroninen julkaisu ja luettavissa Heldassa.

Väitöstilaisuutta voi seurata etänä. Lisätiedot ja linkki verkkolähetykseen Helsingin yliopiston tapahtumakalenterissa.

Väitöskirja kuuluu Lukivauva-hankkeen tutkimukseen. Lue lisää lukivaikeuden tutkimuksesta hankkeen sivuilta

*************************

Ystävällisin terveisin

Anu Koivusipilä
viestinnän asiantuntija
Helsingin yliopisto, Meilahden kampus
Puh. 050 472 5881
Sähköposti: anu.koivusipila@helsinki.fi



Tietoja julkaisijasta

Helsingin yliopisto
Helsingin yliopisto
PL 3
00014 Helsingin yliopisto

02941 911 (vaihde)http://www.helsinki.fi/yliopisto

Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen tiedeyhteisö, joka toimii neljällä kampuksella Helsingissä ja usealla muulla paikkakunnalla Suomessa. Se on toistuvasti maailman sadan parhaan yliopiston joukossa. Helsingin yliopisto on perustettu vuonna 1640.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto

Hammasriipukset kertovat hirven tärkeästä asemasta kivikaudella14.1.2021 12:49:21 EETTiedote

Miltä tuntuisi kävellä yllä takki, mekko tai hame johon on kinnitetty kolmisensataa hirven etuhammasta? Hirvi oli pohjoisen havumetsävyöhykkeen kansojen merkittävin eläin, ja etuhampaat ehkä hirven halutuin osa. Etuhampaista tehtiin riipuksia, joita sidottiin kuiduista tai jänteistä tehdyillä nauhoilla. Noin 8200 vuotta sitten eläneiden metsästäjä-keräilijöiden haudoista löytyneiden tuhansien hirvenhammaskorujen valmistustekniikka kertoo yhtenäisestä kulttuurista ja tarkoista säännöistä.

Pienilmasto muovailee ja mullistaa pohjoisen hyönteisyhteisöjä ja niiden vuorovaikutusprosesseja: kasvituhoja ja loisintaa14.1.2021 10:26:36 EETTiedote

Ilmasto ja sen muutokset vaikuttavat paitsi lajeihin myös lajien muodostamiin monimutkaisiin vuorovaikutusverkkoihin. Nyt Helsingin yliopiston Spatial food web ecology -tutkimusryhmä osoittaa, miten pienilmasto muotoilee eliöyhteisöjen jokaista osaa yksittäisten lajien runsauksista lajien vuorovaikutuksiin ja vuorovaikutuksista syntyviin kasvintuhoihin. Näiden tulosten valossa näyttää, että ilmastonmuutos voi mullistaa pohjoisen hyönteisten valtarakenteet.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme