Lukivaikeuden riskin voi havaita jo vauvan aivoista - aivotutkimus tarjoaa keinoja lukivaikeuden varhaiseen tunnistamiseen ja tukeen

Lukivaikeudella tarkoitetaan lukemisen ja kirjoittamisen erityisvaikeutta. Se on hyvin yleinen oppimisvaikeus, joka vaikuttaa opiskeluun, uraan ja yksilön hyvinvointiin ja kasvattaa siten myös yhteiskunnan taloudellista taakkaa.

Helsingin yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa tarkastetaan 4.12.2020 diplomi-insinööri Anja Thieden väitöskirja, jonka mukaan lukivaikeuteen liittyy monenlaisia aivojen rakenteen ja toiminnan muutoksia. Aivojen toiminnan poikkeavuuksia havaittiin jopa vastasyntyneillä, joilla oli perinnöllinen lukivaikeusriski.

Aikuisilla toteutetuissa tutkimuksissa havaittiin, että tiettyjen aivorakenteiden sekä puheen käsittelyn synnyttämien aivovasteiden koko olivat yhteydessä lukutaitoon ja sille tärkeisiin työmuistin ja äänteiden prosessoinnin taitoihin. Lisäksi lukivaikeudesta kärsivillä luonnollisen, jatkuvan puheen hermostollinen käsittely oli poikkeavaa. Havainnot vahvistavat oletusta, että lukivaikeuden taustalla vaikuttaa epätyypillinen puheen havaitseminen ja kielen kehitys.

Lukivaikeudesta kärsivillä oli myös pienentyneitä aivojen harmaan ja valkean aineen tilavuuksia useilla lukemisen kannalta tärkeillä aivoalueilla.

Jo vastasyntyneiden aivot käsittelevät puhetta eri tavoin

Osana väitöstutkimustaan Thiede selvitti puheäänten erottelutarkkuutta vastasyntyneillä mittaamalla vauvojen aivojen vasteita puheääniin ja niiden muutoksiin. Tutkimukseen osallistuneista vauvoista puolella oli lukivaikeuden riski vanhemmalla todetun lukivaikeuden vuoksi, puolella tätä riskiä taas ei ollut.

Riskiryhmän vauvoilla havaittiin poikkeavuutta puheäänten erottelussa. Tämä viittaa siihen, että aivotoiminnan poikkeamat puheen havaitsemisessa ovat periytyviä. Tällainen epätyypillinen kielen kehitys voi johtaa vaikeuteen lukemaan oppimisessa.

Lukivaikeuden hermostollisen perustan ymmärtäminen auttaa kehittämään keinoja lukivaikeuden riskissä olevien vauvojen ja lasten varhaiseen tunnistamiseen. Tämä mahdollistaisi ennaltaehkäisevien ja kuntouttavien toimien kohdentamisen niistä eniten hyötyville.

Väittelijän yhteystiedot:

DI Anja Thiede
Sähköposti: anja.thiede@helsinki.fi

DI Anja Thiede väittelee 4.12.2020 kello 12 Helsingin yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa aiheesta "Functional and structural correlates of dyslexia and reading-relevant skills in the brain: Evidence from newborns and adults".
Vastaväittäjänä on Professor Jarmo Hämäläinen, Jyväskylän yliopisto, ja kustoksena on professori Teija Kujala.

Väitöskirja on myös elektroninen julkaisu ja luettavissa Heldassa.

Väitöstilaisuutta voi seurata etänä. Lisätiedot ja linkki verkkolähetykseen Helsingin yliopiston tapahtumakalenterissa.

Väitöskirja kuuluu Lukivauva-hankkeen tutkimukseen. Lue lisää lukivaikeuden tutkimuksesta hankkeen sivuilta. 

*************************

Ystävällisin terveisin

Anu Koivusipilä
viestinnän asiantuntija
Helsingin yliopisto, Meilahden kampus
Puh. 050 472 5881
Sähköposti: anu.koivusipila@helsinki.fi