Luonnonvarakeskus ja Itä-Suomen yliopisto kehittävät rehuja hyönteistuotantoon

Luke ja Itä-Suomen yliopisto selvittävät kotimaisen teollisuuden kasviperäisten sivuvirtojen soveltuvuutta jauhopukin toukan, kotisirkan, kaksitäpläsirkan ja Ruspolia-hepokatin rehuseoksiin. Tavoitteena on kehittää kotimaisista rehuaineista koostuvia, hyönteisten tarpeet täyttäviä rehuja, joilla saadaan hyvä kasvu ja tuotantotulokset.

Hyönteisten käyttämien rehujen tuotannon on oltava taloudellisesti ja ekologisesti kestävää. Esimerkiksi tuotantoeläinten rehuissa yleisesti käytettävälle soijalle haetaan hankkeessa vaihtoehtoja kotimaisista valkuaisrehuista.
– Edistämme paikallisten resurssien ja ruoantuotannossa syntyvien sivuvirtojen, kuten vihannesten kuorten ja leikkuujätteiden, hyödyntämistä hyönteisten rehuissa. Tämä tukee uudenlaisen liiketoiminnan syntymistä, Luken tutkija Pertti Marnila kertoo.

Soveltuvia sivuvirtoja tuotetaan paljon, mutta niiden tuotanto on usein sesonkiluonteista.
– Hankkeessa keskitytään sellaisiin kasvipohjaisiin rehuraaka-ainesiin, joiden saatavuus ja laatu pysyvät melko tasaisina ympäri vuoden, joita ei jatkojalosteta muuhun käyttöön tai joita tuotetaan runsaasti käyttöön nähden, erikoistutkija Hilkka Siljander-Rasi Lukesta sanoo.

Luken tutkimus tukee hyönteisalan kehitystä

Suomi muutti tulkintaansa Euroopan Unionin uuselintarvikeasetuksesta syyskuussa 2017 siten, että hyönteisten kasvattaminen ja myyminen elintarvikkeena sallitaan. Hyönteistuotteita odotetaan markkinoille jo tämän vuoden puolella, ja alalle ennustetaan lähivuosina nopeaa kasvua. Alalle tarvitaan uusia tuottajia, jotta saadaan riittäviä määriä hyvälaatuista hyönteisraaka-ainetta elintarviketeollisuuden tarpeisiin.

Luken ja Itä-Suomen yliopiston hanke tukee uudenlaisen elintarvikealan liiketoiminnan rakentumista Suomessa. Tutkimusta tehdään yhteistyössä hyönteisalan toimijoiden kanssa. Luke on lisäksi mukana useissa hankkeissa, joissa selvitetään muun muassa hyönteisten tuotantoa, sen kannattavuutta, tuotannon automaatiota ja ilmastovaikutuksia sekä hyönteisproteiinin soveltuvuutta broilerien ja kirjolohen ravinnoksi.
- Luken eläingenetiikan ja rehualan osaamista voidaan hyödyntää hyönteistutkimuksessa. Suomessa virinnyt innostus hyönteisalan yrittäjyyteen varmistaa, että tuloksille on heti käyttöä, Siljander-Rasi sanoo.

Kaksivuotista Luken ja Itä-Suomen Yliopiston HyväRehu-hanketta rahoittaa Maa- ja metsätalousministeriö.