Luonnonvarakeskus

Luonnonvarakeskus ja Itä-Suomen yliopisto kehittävät rehuja hyönteistuotantoon

Jaa

Hyönteisille tarkoitettujen uusien kotimaisten rehuseosten kehittäminen ja testaus on aloitettu Luonnonvarakeskuksen (Luke) ja Itä-Suomen Yliopiston yhteishankkeessa. Tällä hetkellä Suomessa ei valmisteta kaupallisia, hyönteisille sopivia rehuja.

Luke ja Itä-Suomen yliopisto selvittävät kotimaisen teollisuuden kasviperäisten sivuvirtojen soveltuvuutta jauhopukin toukan, kotisirkan, kaksitäpläsirkan ja Ruspolia-hepokatin rehuseoksiin. Tavoitteena on kehittää kotimaisista rehuaineista koostuvia, hyönteisten tarpeet täyttäviä rehuja, joilla saadaan hyvä kasvu ja tuotantotulokset.

Hyönteisten käyttämien rehujen tuotannon on oltava taloudellisesti ja ekologisesti kestävää. Esimerkiksi tuotantoeläinten rehuissa yleisesti käytettävälle soijalle haetaan hankkeessa vaihtoehtoja kotimaisista valkuaisrehuista.
– Edistämme paikallisten resurssien ja ruoantuotannossa syntyvien sivuvirtojen, kuten vihannesten kuorten ja leikkuujätteiden, hyödyntämistä hyönteisten rehuissa. Tämä tukee uudenlaisen liiketoiminnan syntymistä, Luken tutkija Pertti Marnila kertoo.

Soveltuvia sivuvirtoja tuotetaan paljon, mutta niiden tuotanto on usein sesonkiluonteista.
– Hankkeessa keskitytään sellaisiin kasvipohjaisiin rehuraaka-ainesiin, joiden saatavuus ja laatu pysyvät melko tasaisina ympäri vuoden, joita ei jatkojalosteta muuhun käyttöön tai joita tuotetaan runsaasti käyttöön nähden, erikoistutkija Hilkka Siljander-Rasi Lukesta sanoo.

Luken tutkimus tukee hyönteisalan kehitystä

Suomi muutti tulkintaansa Euroopan Unionin uuselintarvikeasetuksesta syyskuussa 2017 siten, että hyönteisten kasvattaminen ja myyminen elintarvikkeena sallitaan. Hyönteistuotteita odotetaan markkinoille jo tämän vuoden puolella, ja alalle ennustetaan lähivuosina nopeaa kasvua. Alalle tarvitaan uusia tuottajia, jotta saadaan riittäviä määriä hyvälaatuista hyönteisraaka-ainetta elintarviketeollisuuden tarpeisiin.

Luken ja Itä-Suomen yliopiston hanke tukee uudenlaisen elintarvikealan liiketoiminnan rakentumista Suomessa. Tutkimusta tehdään yhteistyössä hyönteisalan toimijoiden kanssa. Luke on lisäksi mukana useissa hankkeissa, joissa selvitetään muun muassa hyönteisten tuotantoa, sen kannattavuutta, tuotannon automaatiota ja ilmastovaikutuksia sekä hyönteisproteiinin soveltuvuutta broilerien ja kirjolohen ravinnoksi.
- Luken eläingenetiikan ja rehualan osaamista voidaan hyödyntää hyönteistutkimuksessa. Suomessa virinnyt innostus hyönteisalan yrittäjyyteen varmistaa, että tuloksille on heti käyttöä, Siljander-Rasi sanoo.

Kaksivuotista Luken ja Itä-Suomen Yliopiston HyväRehu-hanketta rahoittaa Maa- ja metsätalousministeriö.

Yhteyshenkilöt

Erikoistutkija Hilkka Siljander-Rasi, Luke, 0295326536, hilkka.siljander-rasi@luke.fi
(eläinravitsemus)

Professori Heikki Roininen, Itä-Suomen Yliopisto, 0504423427, heikki.roininen@uef.fi (sirkat ja hepokatit)

Erikoistutkija Maria Tuiskula-Haavisto, Luke, 0295326596, maria.tuiskula-haavisto@luke.fi (eläingenetiikka)

Tutkija Pertti Marnila, Luke, 0295326355, pertti.marnila@luke.fi
(eläinfysiologia)

Tietoja julkaisijasta

Luonnonvarakeskus
Luonnonvarakeskus
Viikinkaari 9
00790 Helsinki, Finland

0295 32 6000 / +358 295 32 6000http://www.luke.fi

Luonnonvarakeskus (Luke) on 1.1.2015 toimintansa aloittanut tutkimus- ja asiantuntijaorganisaatio, joka tekee työtä luonnonvarojen kestävän käytön ja biotalouden edistämiseksi. www.luke.fi www.luke.fi/en

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista jo ennen kuin ne uutisoidaan? Kun tilaat tiedotteemme tältä julkaisijalta, saat ne sähköpostiisi yhtä aikaa suomalaisen median kanssa. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Luonnonvarakeskus

Laxens yngelproduktion historiskt riklig i Torne och Simo älvar16.11.2017 10:30Tiedote

På våren 2017 kläcktes det tredje högsta mängden laxyngel i Torne älv och det högsta i Simo älv sedan uppföljningen inleddes. Dödligheten som observerats bland laxen de senaste åren har inte försvagat våra naturliga laxbestånd. Anledning till bekymmer för laxbeståndens framtid medförs dock av det relativt låga antalet stigande laxar under den gångna sommaren samt de senaste årens ökade M74-dödlighet bland laxynglen.

Valtakunnan metsien inventointi: VMI:stä saadaan lähes reaaliaikaista tietoa metsätuhojen esiintymisestä15.11.2017 09:18Tiedote

Valtakunnan metsien 12. inventoinnin (VMI12, 2014–2018) neljäs maastotyökausi on päättynyt. Aineistosta on laskettavissa tilastotietoa Suomen metsien ja maankäytön muutoksista vasta ensi keväänä, mutta esimerkiksi tuhohavaintoja voidaan tarkastella jo maastokauden aikana karttamuotoisina tulosteina. Uusimmat tulokset kertovat muun muassa sen, että uusia versosurmatuhoja tavattiin pääasiassa Itä-Suomessa.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki STT Infossa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme