Lapsiasiavaltuutettu

Luonto ja luottamus tulevaisuuteen nousseet keskeisiksi tekijöiksi lasten ja nuorten hyvässä elämässä

Jaa

Naturen och framtidstro har blivit centrala element i ett gott liv för barn och unga

Lapset ja nuoret toivovat aikuisilta enemmän kunnioitusta heidän näkemyksiään kohtaan. (kuva: lapsiasiavaltuutetun toimisto)
Lapset ja nuoret toivovat aikuisilta enemmän kunnioitusta heidän näkemyksiään kohtaan. (kuva: lapsiasiavaltuutetun toimisto)

Luonnolla ja luottamuksella tulevaisuuteen on suuri rooli lasten ja nuorten kokemuksissa hyvästä elinympäristöstä, ilmenee juuri julkaistusta tutkimuksesta. Lapsiasiavaltuutetun toimiston tutkimus, joka pohjautuu lapsiasiavaltuutetun Nuoret neuvonantajat -tapaamisiin, on julkaistu kansainvälisessä tieteellisessä Children and Society -aikakauslehdessä.

Kun 5–19-vuotiaat lapset ja nuoret kertoivat lapsiasiavaltuutetun Nuoret neuvonantajat -tapaamisissa hyvästä elinympäristöstä ja hyvinvoinnin edellytyksistä, he toivat esille tarvettaan unelmoida, luottaa tulevaisuuteen ja siihen, että maapallo säilyy elinkelpoisena. Maapallon elinkelpoisuus tarkoitti lapsille ja nuorille luonnon säilymistä puhtaana sekä rauhaa ja demokratiaa. Heidän mielestään asiat tulisi ratkaista neuvottelemalla ja yhteistyöllä, ei kamalilla sodilla.

– Lapset ja nuoret arvostivat lähiympäristössään puhdasta ja rauhoittavaa luontoa. He olivat tietoisia ilmastonmuutoksen vaikutuksista ja huolissaan elinympäristön tulevaisuudesta erityisesti ilmastonmuutoksen takia. Osa lapsista ajatteli pystyvänsä vaikuttamaan ympäristöön omalla toiminnallaan, kun taas osa lapsista ajatteli vastuun ympäristön elinkelpoisuuden turvaamisesta olevan ensisijaisesti aikuisilla, erikoistutkija Terhi Tuukkanen lapsiasiavaltuutetun toimistosta kertoo.

Lasten ja nuorten hyvinvointiin vaikuttavat asiat maaseudulla ja kaupungissa

Lapsiasiavaltuutetun lakisääteisenä tehtävänä on tavata lapsia ja nuoria ja välittää heidän näkemyksiään päätöksentekijöille. Lapsia ja nuoria tavattiin maaseudulla ja kaupungissa: päiväkodissa, yläkoulussa ja nuorten leirillä. Lapset ja nuoret kertoivat näkemyksiään hyvästä elinympäristöstä puhumalla, kirjoittamalla ja piirtämällä.

Lasten ja nuorten vastaukset analysoitiin sosiologi Erik Allardtin hyvinvointiteoriaa hyödyntäen. Hyvinvointiteorian mukaan ihmisen hyvässä elämässä kolmenlaisten tarpeiden tulee toteutua: elintaso (having), sosiaaliset suhteet (loving) ja itsensä toteuttaminen (being).

– Lapset ja nuoret kertoivat elintasoon (having) liittyen esimerkiksi liikenneyhteyksien ja koulutusmahdollisuuksien vähäisyydestä. Etenkin syrjäseutujen nuorille pitkät välimatkat palveluihin tai kiinnostaviin kouluihin aiheuttivat harmia. Sosiaalisissa suhteissa (loving) lapsille ja nuorille oli tärkeää kunnioitus toisia kohtaan. Perhe ja kaverit olivat tärkeitä, ja pienillä paikkakunnilla asuvat arvostivat erityisesti yhteisöllisyyttä. Vihapuheen ja väkivallan uhkan koettiin tuovan turvattomuutta elinympäristöön. Lapset ja nuoret kertoivat toteuttavansa itseään (being) leikkimällä, harrastamalla mieleisiä asioita, olemalla luonnossa sekä pyrkimällä vaikuttamaan itselleen tärkeisiin asioihin, Tuukkanen kertoo tutkimuksen tuloksista.

Tutkimuksessa tuli esille, että lapsilla ja nuorilla on myös sellaisia hyvään elinympäristöön liittyviä tarpeita, joita Allardtin teoria ei tunnista. Tämän vuoksi teoriaa laajennettiin neljännellä hyvinvoinnin osa-alueella, joka kuvaa lasten tarvetta unelmoida, luottaa tulevaisuuteen ja siihen, että maapallo säilyy elinkelpoisena.

Aikuiset eivät ota lasten tulevaisuutta riittävän vakavasti, kokevat lapset ja nuoret

Lapset ja nuoret toivoivat aikuisilta enemmän kunnioitusta heidän näkemyksiään kohtaan. He kokivat, että aikuiset ja erityisesti päättäjät eivät riittävästi kiinnitä huomiota lasten ja nuorten toimintamahdollisuuksiin tai siihen, millaista elämä on tulevaisuudessa. Lapset ja nuoret toivoivat, että heidän huolensa ilmastonmuutoksesta otetaan tosissaan.

”Muistakaa kuunnella nuorisoa koska meissä on tulevaisuus”, ilmastoasioista kiinnostuneet nuoret kirjoittivat.

Lapset ja nuoret kertoivat pyrkivänsä vaikuttamaan elinympäristöä koskeviin asioihin sosiaalisen median kautta sekä äänestämällä ja miettimällä omia kulutusvalintojaan. Osa tunnisti koko talousjärjestelmän olevan konfliktissa ilmastonmuutoksen kanssa. Esikoululaiset pohtivat ympäristöongelmia roskaamisen näkökulmasta. He toivat esille, että luonnon ympäristöongelmat täytyisi voida siivota samaan tapaan kuin jätevettä voidaan puhdistaa jätevedenpuhdistamolla:

Tutkija: Kun te sanoitte, että luonto kuolee jos sinne heittää roskia, niin mitä me ihmiset voitas tehdä, että se luonto ei kuolis?

Lapsi: Siivota.

Lapsi: Ja laittaa ne roskiin.

Lapsi: Ja sit roska-auto tulee hakeen ne.

Lapsi: Ja sitten luonto olis ihan normaali.

Lapsi: Ja sitten kukaan eläimistä ei kuolis.

Lapsi: Että me voitas niinku jätevesille voijaan tehä silleen että ne voidaan viedä sinne jätevedenpuhdistamoihin.

Lapsi: Ja sitten jos ei oo eläimillä vettä ni ne voi kuolla siihen.

Lisätietoja

Tuukkanen, Terhi & Pekkarinen, Elina (2022). Children's experiences of a good environment and its future—Developing theoretical framework for children's wellbeing. Children & Society 2022, 1–16. DOI: 10.1111/chso.12595.

*****

Enligt en nyligen publicerad utredning har naturen och framtidstro en viktig roll i barn och ungas upplevelser om en god livsmiljö. Barnombudsmannens byrås utredning som grundar sig på barnombudsmannens möten med Unga rådgivare har publicerats i den internationella vetenskapliga publikationen Children and Society.

När barn och unga mellan 5 och 19 år berättade om en god livsmiljö och förutsättningarna för välfärd under barnombudsmannens möten med Unga rådgivare, förde de fram sitt behov att kunna drömma, att kunna känna tillit inför framtiden och att kunna lita på jordklotet förblir beboeligt. Med jordklotets beboelighet avsåg barn och unga ren natur, fred och demokrati. De tycker att man bör uppnå lösningar genom förhandlingar och samarbete, inte genom hemska krig.

– I sin närmiljö uppskattade barn och unga den rena och rogivande naturen. De var medvetna om klimatförändringens konsekvenser och oroades av framtiden för sin livsmiljö i synnerhet på grund av klimatförändringen. En del av barnen tänkte att de kan påverka miljön med sitt eget agerande, medan en del av barnen ansåg att ansvaret för miljön ligger i första hand hos de vuxna, berättar specialforskare Terhi Tuukkanen vid barnombudsmannens byrå.

Faktorer som påverkar barn och ungas välfärd på landet och i staden

En av barnombudsmannens lagstadgade uppgifter är att upprätthålla kontakter med barn och unga och förmedla deras synpunkter till beslutsfattarna. Barnombudsmannen träffade barn och unga både på landsbygden och i staden: på daghem, på högstadier och på en ungdomsläger. Barn och unga berättade sina tankar om en god livsmiljö genom samtal och genom att skriva och rita.

Barn och ungas svar analyserades med hjälp av sociolog Erik Allardts välfärdsteori. Enligt välfärdsteorin ska tre olika behov uppfyllas för att en människa ska ha ett gott liv: levnadsstandard (having), sociala relationer (loving) och självförverkligande (being).

– I fråga om levnadsstandard (having) berättade barn och unga till exempel om bristfälliga trafikförbindelser och utbildningsmöjligheter. De långa avstånden till tjänsterna eller till intressanta skolor vållade förtret särskilt för unga som bor i glesbygden. I sociala relationer (loving) var respekten för andra viktig för barn och unga. Familjen och kompisarna var viktiga, och barn och unga bosatta i små orter satte särskilt högt värde på gemenskap. Hatretorik och hot om våld upplevdes göra livsmiljön otryggare. Barn och unga berättade att de förverkligar sig själva (being) genom lek och hobbyer som de tycker om, genom att vistas i naturen samt genom att försöka påverka frågor som är viktiga för en själv, berättar Tuukkanen om undersökningsresultaten.

I utredningen kom det upp även sådana behov som förknippas med en god livsmiljö som inte identifieras i Allardts teori. På grund av detta utvidgades teorin med ett fjärde delområde för välfärd som beskriver barnens behov att kunna drömma, att kunna känna tillit inför framtiden och att kunna lita på jordklotet förblir beboeligt.

Barn och unga upplever att de vuxna inte tar barnens framtid på tillräckligt stort allvar

Barn och unga önskade att de vuxna skulle visa mer respekt gentemot barn och ungas synpunkter. De upplevde att de vuxna och i synnerhet beslutsfattarna inte fäster tillräckligt stor uppmärksamhet vid barn och ungas handlingsmöjligheter eller hur barn och ungas liv blir i framtiden. Barn och unga önskade att deras oro över klimatändringen tas på allvar.

”Kom ihåg att lyssna på de unga för det är vi som är framtiden”, skrev unga som är intresserade av klimatfrågor.

Barn och unga berättade att de försöker påverka frågor som förknippas med livsmiljön genom sociala medier, genom att rösta och genom att tänka på sina egna konsumtionsval. En del ansåg att hela det ekonomiska systemet står i konflikt med klimatändringen. Förskoleeleverna funderade på miljöproblem ur perspektivet för nedskräpning. De förde fram att miljöproblemen i naturen borde kunna åtgärdas på liknande sätt som avloppsvatten kan renas på avloppsreningsverk:

Forskaren: När ni säger att naturen dör om man kastar skräp där, vad tycker ni att vi skulle kunna göra så att naturen inte dör?

Barn: Städa.

Barn: Och kasta skräpet i soporna.

Barn: Och sedan kommer en sopbil och hämtar skräpet.

Barn: Och då blir naturen helt normal.

Barn: Och ingen av djuren behöver dö.

Barn: Att vi skulle kunna göra som med avloppsvatten när man tar det till rengöringsverk.

Barn: Och om djuren inte har vatten kan de dö av det.

Mer information

Tuukkanen, Terhi & Pekkarinen, Elina (2022). Children's experiences of a good environment and its future—Developing theoretical framework for children's wellbeing. Children & Society 2022, 1–16. DOI: 10.1111/chso.12595.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Lapset ja nuoret toivovat aikuisilta enemmän kunnioitusta heidän näkemyksiään kohtaan. (kuva: lapsiasiavaltuutetun toimisto)
Lapset ja nuoret toivovat aikuisilta enemmän kunnioitusta heidän näkemyksiään kohtaan. (kuva: lapsiasiavaltuutetun toimisto)
Lataa

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Lapsiasiavaltuutettu
Lapsiasiavaltuutettu
Vapaudenkatu 58 A
40100 Jyväskylä

0295 666 850http://lapsiasia.fi/

Lapsiasiavaltuutettu on itsenäinen ja riippumaton viranomainen, josta on säädetty lailla (laki lapsiasiavaltuutetusta 1221/2004). Lapsiasiavaltuutettu antaa Suomen hallitukselle ja eduskunnalle lakisääteisen arvion lapsen oikeuksien ja hyvinvoinnin tilasta sekä raportoi määräajoin YK:n lapsen oikeuksien komitealle. Lapsiasiavaltuutettu tekee aloitteita ja antaa lausuntoja toimialansa teemoista. Lapsiasiavaltuutettu ei käsittele yksittäisen lapsen asioita.

* * * 

Barnombudsmannen är en självständig och oberoende statlig myndighet som grundats genom lagen om barnombudsmannen (1221/2004). Barnombudsmannen rapporterar till statsrådet och till Finlands riksdag om hur barn och unga mår och om hur deras rättigheter genomförs. Barnombudsmannen rapporterar också till FN:s kommitté för barnets rättigheter i anslutning till statens regelbundna rapportering. Barnombudsmannen påverkar bland annat genom att göra motioner, ge utlåtanden och delta i den samhälleliga diskussionen. Ombudsmannen har inte rätt att handla i ärenden som gäller enskilda barn.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Lapsiasiavaltuutettu

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme