Luontokadon pysäyttäminen vaatii kattavampaa luontotietoa ja poikkihallinnollista yhteistyötä
Luontotiedolla on paljon kysyntää
Ajantasaista ja kattavaa luontotietoa tarvitaan yhteiskunnan monilla eri sektoreilla erityisesti toteutettaessa laaja-alaisia kestävyys-, ilmasto- ja monimuotoisuustavoitteita. Tietoa kaivataan oman toiminnan haitallisten ja myönteisten luontovaikutusten arviointiin. Luotettavaa ja kattavaa tietoa tarvitaankin päätöksenteossa monilla tasoilla aina yksittäisistä maanomistajista, yrityksiin, viranomaisiin, kuntiin ja kaupunkeihin sekä poliittisiin päättäjiin.
Kansallisen luontotiedon hallinta on Suomessa lukuisten eri toimijoiden vastuulla. Organisaatiot kehittävät ja hallinnoivat luontotietoa omista lähtökohdistaan eikä tieto ole aina helposti yhteensovitettavissa. Luonnon monimuotoisuutta ja ekosysteemipalveluja koskeva tietopohja on lisäksi paikoin puutteellinen. Luontotyyppien ja maaperän monimuotoisuuden järjestelmällinen seuranta puuttuu lähes kokonaan.
Eri lähteistä kertyvien luontotietoaineistojen löydettävyyden, saatavuuden ja käytettävyyden parantamiseksi tarvitaan panostusta organisaatioiden yhdenmukaiseen tiedonhallintaan. Pitkäjänteisellä kehittämisellä ja sen rahoittamisella varmistettaisiin myös luontotiedon jatkuvuus ja kokonaisvaltaisuus.
Poikkihallinnollinen kehittämisohjelma tukemaan koko tiedon arvoketjua
Ehdotuksen valmistelijoiden mielestä pitkäjänteinen, yhdessä valmisteltu tavoitteellinen ohjelma osoittaisi selkeän suunnan ja antaisi hyvän tuen luontotiedon kehittämiselle ja ylläpidolle. Tärkeää on sopia yhteisistä tavoitteista sekä eri toimijoiden rooleista tiedontuotannon ja -hallinnan prosesseissa. Toiminnan tukipilarina olisi virallinen yhteistyöelin.
Ohjelmalla varmistettaisiin luonnon monimuotoisuuden ja ekosysteemipalveluiden tietopohja sekä turvattaisiin nykyisten seurantojen jatkuvuus. Rakentamalla yhdenmukaista tiedonhallintaa edistetään tiedon avoimuutta ja yhteentoimivuutta. Lisäksi uusien menetelmien kehitys ja käyttöönotto tehostaa seurantoja ja ympäristömuutosten arviointityötä.
Vuosittaiset lisäkustannukset olisivat arviolta noin 15–20 miljoonaa euroa.
Esityksen taustalla vahva jaettu tahtotila
Ehdotuksen valmistelijat toimivat myös luontotiedon koordinaatioryhmässä, jonka jäseninä on luontotietoa tuottavia, jalostavia ja käyttäviä organisaatioita. Ajatus koordinaatioryhmästä syntyi monien eri tahojen tunnistamien tarpeiden seurauksena. Suomen ympäristökeskus (Syke) kutsui kiinnostuneita osallistumaan ryhmän toimintaan ja tällä hetkellä ryhmässä on jäseniä 16 eri organisaatiosta.
”Eri lähteistä kertyvän tiedon yhdistäminen avoimiin palveluihin ja eri tahoja palveleviksi tietotuotteiksi, sekä systemaattiset analyysit luonnon tilan muutoksista ja niihin vaikuttavista syistä ovat tärkeitä keinoja edistää tieteen ja yhteiskunnan muiden toimijoiden välistä vuoropuhelua”, sanoo Syken tutkimusprofessori Petteri Vihervaara, joka toimii koordinaatioryhmän puheenjohtajana.
Tämän ehdotuksen valmistelijoita ovat:
Suomen ympäristökeskus
Luonnonvarakeskus
ympäristöministeriö
maa- ja metsätalousministeriö
Metsähallituksen Luontopalvelut
Luonnontieteellinen keskusmuseo Luomus
Helsingin yliopisto
Maanmittauslaitos
Geologian tutkimuskeskus
Suomen metsäkeskus
Tilastokeskus
Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra
Lisätietoja
• Ehdotus kansallisen luontotiedon kehittämisohjelmasta on tämän tiedotteen liitteenä.
Petteri Vihervaara
Koordinaatioryhmän puheenjohtaja, tutkimusprofessori
Suomen ympäristökeskus
etunimi.sukunimi@syke.fi
Puhelin +358 295 251740
Katja Holmala
Koordinaatioryhmän jäsen, ohjelmajohtaja, erikoistutkija
Luonnonvarakeskus
etunimi.sukunimi@luke.fi
Puhelin +358295327206
Joona Lehtomäki
Koordinaatioryhmän jäsen, erityisasiantuntija,
Ympäristöministeriö
etunimi.sukunimi@gov.fi
Puhelin +358295250016
Niina Riissanen
Koordinaatioryhmän jäsen, metsäneuvos
Maa- ja metsätalousministeriö
etunimi.sukunimi@gov.fi
Puhelin +358295162339
Tuula Kurikka
Koordinaatioryhmän jäsen, luonnonsuojelun johtava asiantuntija
Metsähallitus, luontopalvelut
etunimi.sukunimi@metsa.fi
Puhelin +358206395923
Miia Saarimaa
Koordinaatiotryhmän jäsen, johtava luontotiedon asiantuntija,
Suomen metsäkeskus
etunimi.sukunimi@metsakeskus.fi
Puhelin +358504108559
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Mediapalvelu Suomen ympäristökeskuksessa
Suomen ympäristökeskuksen mediapalvelu välittää tietoa ympäristökeskuksessa tehtävästä tutkimuksesta, auttaa toimittajia löytämään asiantuntijoita haastateltaviksi ja tarjoaa valokuvia median käyttöön.
Yhteydenottoihin vastaavat viestintäasiantuntijat. Palvelemme arkisin klo 9-16.
Kuvat
Liitteet
Tietoja julkaisijasta
On aika siirtyä yksittäisten ympäristöongelmien ratkaisemisesta koko yhteiskunnan läpileikkaavaan kestävyysmurrokseen. Suomen ympäristökeskus (Syke) vaikuttaa tutkimuksella, tiedolla ja palveluilla kestävän yhteiskunnan rakentamiseen. Suomen ympäristökeskus on valtion tutkimuslaitos, jossa työskentelee noin 700 asiantuntijaa ja tutkijaa Helsingissä, Oulussa, Jyväskylässä ja Joensuussa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen ympäristökeskus
Viikkokatsaus 16.–20.9.202416.9.2024 14:54:37 EEST | Tiedote
Hei! Tässä tiedoksesi meillä Suomen ympäristökeskuksessa tällä viikolla ilmestyviä tiedotteita, uutisia, kampanjoita, blogeja ja uutiskirjeitä. Mukana myös tulevia tapahtumia ja webinaareja. Jakelemme viikkokatsauksen maanantaisin STT:n kautta. Koosteet löytyvät myös STT-uutishuoneesta, josta voit tilata kaikki Suomen ympäristökeskuksen tiedotteet.
Defense: Spatial conservation prioritization for the improvement of the national protected-area network16.9.2024 14:42:56 EEST | Press release
The thesis concerns identifying the most important areas from the biodiversity perspective in Finland. The studies include forest, mires, and the Natura 2000 network. Also, areas with the least value for biodiversity were recognized, which enables targeting actions that harm nature there. According to the results, there are significant differences between areas in terms of the biodiversity being supported. When the most important areas for biodiversity are known, conservation measures can be executed in a cost-effective manner. M. Sc. Ninni Mikkonen, who works at Syke, will defend the doctoral dissertation in the University of Helsinki, on 20 September 2024.
Väitös: Luonnonsuojelun tehokkuutta Suomessa voidaan parantaa kohdentamalla suojelu suojeluarvoiltaan arvokkaimmille alueille/ Spatial conservation prioritization for the improvement of the national protected area network16.9.2024 09:18:59 EEST | Tiedote
Väitöstyössä tunnistettiin luontoarvoiltaan arvokkaimmat alueet Suomessa. Tutkimus kattoi metsät ja suot sekä Natura 2000 -verkoston. Vastaavasti tunnistettiin alueita, joille voitaisiin ohjata luontoa heikentävää toimintaa ilman että luotoarvot juurikaan kärsisivät. Tutkimuksen mukaan eri alueiden luontoarvoissa on valtavat erot. Kun arvokkaat alueet tiedetään, suojelua voidaan toteuttaa kustannustehokkaasti. Syken tutkija Ninni Mikkonen väittelee Helsingin yliopistossa perjantaina 20. syyskuuta.
Perinnebiotooppien tila on edelleen heikko12.9.2024 08:30:00 EEST | Tiedote
Tuoreessa raportissa esitellään vuosina 2016–2023 tehdyn perinnebiotooppien eli perinneympäristöjen inventoinnin tulokset. Tieto Suomen perinnebiotoopeista on lisääntynyt 1990-luvusta, mutta hoidettuja perinnebiotooppeja on luontotyyppien ja lajiston säilymisen kannalta edelleen liian vähän. Monelle uhanalaiselle kasvi- ja hyönteislajille ne ovat ainoa mahdollinen elinympäristö.
Kutsu medialle: Miten turvallisuus huomioidaan energiasiirtymässä? Tutkimusprosessori Paula Kivimaan teoksen julkistustilaisuus 20.9.202411.9.2024 09:10:00 EEST | Kutsu
Miten geopolitiikka ja turvallisuus huomioidaan energiasiirtymässä? Ennen Venäjän hyökkäystä Ukrainaan vuonna 2022 vain harvat olivat kiinnostuneita energiasiirtymän ja turvallisuuden välisestä yhteydestä. Nyt aihe on ajankohtaisempi kuin koskaan.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme