Luontokadon torjunta etenee europarlamentin ympäristövaliokunnan päätöksellä

Ympäristövaliokunta ENVI äänesti S&D:n Cesar Luenan johdolla valmistellusta raporttista tänään. Niinistö oli vihreiden neuvottelijana raportin koko kevään kestäneessä valmistelussa.

- Luontokato on ilmastokriisin rinnalla merkittävä koko ihmiskunnan ja maapallomme ekosysteemien tulevaisuutta vaarantava uhka. Euroopan mailla ei ole uskottavuutta vaatia metsäkadon pysäyttämistä esimerkiksi Amazonissa, jos emme ole valmiita omalta osaltamme puolustamaan omaa luontoamme. Ympäristövaliokunnan hyväksymä esitys vahvistaa luonnonsuojelua merkittävästi ja on iso askel luontokadon pysäyttämiseen Suomessa ja Euroopassa, Niinistö sanoo.

Europarlamentin ympäristövaliokunnan raportti on parlamentin kannanotto komission linjaamaan EU:n biodiversiteettistrategiaan vuodelle 2030.

- Ympäristövaliokunta antaa päätöksellään vahvan tuen komission työlle suojella Euroopan luontoa ja muuttaa taloutta kestäväksi. Päätöksessä linjataan myös merkittäviä uusia tavoitteita: raportti esittää uutta EU-lakia maaperän suojelemiseksi sekä ilmastolakia vastaavaa EU:n luontolakia, joka vahvistaisi lainsäädännöllistä pohjaa luontotavoitteiden toteuttamisen varmistamiseksi kaikissa Euroopan unionin ja jäsenmaiden päätöksissä. On tärkeää, että työ luonnon puolesta ei ole enää vain sanahelinää ja pelkästään ympäristöhallintojen asia, vaan että siihen sitoutuvat kaikki päätöksentekijät, Niinistö sanoo.

Valiokunnan raportti tukee kaikkia keskeisiä komission tavoitteita. Maa- ja meripinta-alasta pyritään suojelemaan vuoteen 2030 mennessä 30% lajikadon pysäyttämiseksi, tiukan suojelun piiriin tulisi 10% pinta-alasta. Lisäksi EU valmistelee luonnon ennallistamislakia jo luonnoltaan taantuneiden maiden palauttamiseksi luonnontilaan ja monimuotoisuudeltaan rikkaiksi. Maataloudessa pyritään lisäämään luomutuotantoa (25% pinta-alasta), puolittamaan torjunta-aineiden käyttö sekä puolittamaan lannoitteiden käytön aiheuttamat ravinnepäästöt 2030 mennessä. Näitä esityksiä ympäristövaliokunnan raportti tukee ja sen lisäksi asettaa ennallistamislain tavoitteeksi ennallistaa 30% jo taantuneista maista.

Suomalaisesta näkökulmasta erityistä mielenkiintoa on kohdistunut metsäluontoa käsitteleviin kirjauksiin. Komission strategia ja parlamentin raportti peräänkuuluttavat molemmat kestävämpää metsätaloutta ja vanhojen metsien suojelua. Suomen metsäluonto on yhä taantunut ja erityisesti vanhojen metsien lajit pärjäävät huonosti.

- Metsät ovat suomalaisille tärkeitä, me suomalaiset rakastamme viettää aikaa metsissämme ja arvostamme metsiemme ainutlaatuista luontoa. On tärkeää, että metsien luonnon arvo tunnistetaan kaikessa päätöksenteossa. Vanhoja metsiä on Euroopan alueella enää vain vähän jäljellä. Ympäristövaliokunnan raportti painottaa vanhojen ja luonnontilaisten metsien suojelun tarvetta. Niitä on arvioitu olevan Suomen metsistä enää vain 2,9% ja niissä elää iso osa metsäluontomme uhanalaisista lajeista, Niinistö sanoo.

Niinistön mielestä metsien talouskäyttö hakkuisiin voi olla hyväksyttävää ja on osa ilmastokriisin hillitsemistä vain silloin, jos puupohjaisten tuotteiden vaikutukset ilmastolle ja luonnon monimuotoisuudelle eivät ole haitallisia. Metsien käytön on perustuttava ekologista kestävyyttä varmistavaan tutkimustietoon.

- On tärkeää, että vanhojen metsien suojelu etenee myös Suomessa ja hakkuumenetelmät muuttuvat kevyemmiksi, esimerkiksi jatkuvaa kasvatustaja sekametsiä suosivaksi. Suojeluverkoston kytkeytyneisyyden parantaminen auttaa myös merkittävästi uhanalaisia lajeja. Ympäristövaliokunnan kanta jättää keinot metsien suojelun lisäämiseksi ja talouskäytön kestävyyden parantamiseksi kansallisella tasolla päätettäviksi, mutta tavoitteen on oltava selvä: luonnon monimuotoisuuden yhä jatkuva heikkeneminen on pysäytettävä ja vanhoja metsiä on vaalittava, Niinistö korostaa.