Luontokato voidaan pysäyttää kiertotalousratkaisuilla – ruoka ja maatalous avainasemassa
Sitran tuore selvitys “Tackling root causes – Halting biodiversity loss through the circular economy” mallintaa ensimmäistä kertaa maailmassa kvantitatiivisesti kiertotalousratkaisujen vaikutuksia globaaliin luonnon monimuotoisuuteen neljällä sektorilla.
Mallinnuksessa tarkasteltiin kiertotalousratkaisujen mahdollistamia maankäytön muutoksia ja niiden vaikutuksia luonnon monimuotoisuuteen. Mahdollisuudet ovat erittäin merkittäviä: kiertotaloustoimet ruoantuotannossa, rakennus-, tekstiili- ja metsäsektorilla voivat kääntää huolestuttavaa vauhtia etenevän luontokadon suunnan – eli pysäyttää monimuotoisuuden hupenemisen ja palauttaa luonnon elpymisuralle.
Toimenpiteitä todella tarvitaan, sillä luonnon monimuotoisuus katoaa hälyttävää vauhtia kaikkialla maailmassa – myös Suomessa. Selvityksen mukaan luonnon monimuotoisuuden hupeneminen maailmassa voidaan kuitenkin pysäyttää ja palauttaa vuoden 2000 tasolle vuoteen 2035 mennessä siirtymällä kiertotalouteen mainituilla neljällä sektorilla.
Kiertotaloudessa ei tuoteta jatkuvasti uusia tuotteita, vaan hyödynnetään olemassa olevaa mahdollisimman tehokkaasti esimerkiksi pitämällä tuotteet ja materiaalit tehokkaassa käytössä. Näin uusia luonnonvaroja tarvitaan vähemmän, jolloin luonnolle jää enemmän tilaa.
”Luontokadon pysäyttäminen edellyttää merkittäviä muutoksia nykyiseen tapaan tuottaa, käsitellä ja käyttää tuotteita ja materiaaleja. Ratkaisuja on jo, mutta päättäjien on nyt laitettava vauhtia kiertotalouteen - ohjauskeinoilla, julkisilla hankinnoilla ja kiertotalouskoulutukseen panostamisella”, kertoo Sitran projektijohtaja Kari Herlevi.
Ruokasektori avainasemassa, ratkaisuja vaihtoehtoisista proteiineista, ruokahävikin vähentämisestä ja uudistavasta viljelystä
Selvityksen mukaan ruoka- ja maataloussektorilla on suurimmat mahdollisuudet ratkaista luontokatoa kiertotalouden keinoin. Pelkästään kyseisen sektorin kiertotaloustoimilla maailmanlaajuinen luontokato voidaan pysäyttää vuoteen 2035 mennessä.
Ruoka- ja maataloussektorin vaikuttavimmat kiertotaloustoimet ovat siirtyminen kasvavissa määrin lihaa korvaaviin vaihtoehtoisiin proteiineihin, ruokahävikin vähentäminen ja siirtyminen uudistavan viljelyn menetelmiin.
Siirtyminen kiertotalouteen ruoka- ja maataloussektorilla mahdollistaa ihmiskunnan tarvitseman ravinnon tuottamisen nykyistä huomattavasti pienemmällä viljelysmaalla ja tuotantopanoksilla, jolloin luonnon monimuotoisuudelle jää enemmän tilaa. Selvityksen mukaan kiertotalousratkaisut voisivatkin vapauttaa muuhun käyttöön 1,5 kertaa Euroopan unionin alueen kokoisen maa-alueen vuoteen 2050 mennessä.
Siirtyminen kiertotalouteen lisää myös talouden kykyä sietää kriisejä ja tuo yrityksille liiketoimintamahdollisuuksia eri sektoreilla – esimerkkejä löytyy Suomesta jo esimerkiksi tekstiilien kiertotaloudesta.
"Suomella on hyvät mahdollisuudet ottaa luontoa vahvistavia kiertotalousratkaisuja käyttöön laajasti yhteiskunnassa. Tuore selvitys osoittaa, että nämä ratkaisut voivat myös luoda työpaikkoja ja tuoda kaivattuja vientituloja. Kysyntä maailmalla kasvaa kovaa vauhtia," jatkaa Herlevi.
Suomessa kiertotalous voidaan valjastaa luontokadon pysäyttämiseen tuomalla kiertotalous osaksi kaikkea päätöksentekoa. Erityisen reippaasti tulisi vauhdittaa kiertotaloustoimia, jotka sekä hillitsevät ilmastonmuutosta että pysäyttävät luontokatoa. Tällaisia toimia löytyy kaikilta tarkastelluilta sektoreilta. Esimerkiksi ruoka- ja maataloussektorilla kiertotalouteen siirtyminen vähentäisi maatalouden metaanipäästöjä maailmassa peräti 90 prosenttia vuoteen 2050 mennessä.
Sitran selvitystä on ollut kirjoittamassa asiantuntijoita Sitrasta ja konsulttiyhtiö Vivid Economicsista, joka on nykyisin osa McKinsey & Companya. Vivid Economics on aiemmin laatinut luonnon monimuotoisuutta käsitteleviä mallinnuksia esimerkiksi uraauurtavaan Dasguptan raporttiin. Ison-Britannian valtiovarainministeriön tilaama raportti käsitteli luonnon monimuotoisuuden talouskytköksiä.
Tutustu selvitykseen: https://www.sitra.fi/julkaisut/tackling-root-causes/
Selvityksen tuloksista keskustellaan myös 13. kesäkuuta järjestettävässä kansainvälisessä webinaarissa, jossa keynote-puhujana on Potsdam Institute for Climate Impact Researchin johtaja Johan Rockström. Ilmoittaudu webinaariin: https://www.sitra.fi/en/events/tackling-root-causes-halting-biodiversity-loss-through-the-circular-economy
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Kari Herlevi, Projektijohtaja, Luontoa vahvistava kiertotalous, kari.herlevi@sitra.fi, 0294 618 287
Tim Forslund, Asiantuntija, Luontoa vahvistava kiertotalous, tim.forslund@sitra.fi, 0294 618 475
Antti Lehtinen, Viestinnän asiantuntija, antti.lehtinen@sitra.fi, 050 534 5171
Kuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Sitra on aktiivinen tulevaisuudentekijä, joka tutkii, selvittää ja ottaa kumppanit eri sektoreilta mukaan ennakkoluulottomiin kokeiluihin ja uudistuksiin. Tulevaisuustyön tähtäimessä on Suomi, joka menestyy kestävän hyvinvoinnin edelläkävijänä.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Sitra
De starka ekonomiexperterna Matti Paavonen och Petri Rouvinen kommer att stöda Sitras nya riktning10.9.2024 08:16:00 EEST | Tiedote
Anställning av huvudekonom och senior rådgivare hör samman med framtidshusets strategi som trädde i kraft i september.
Vahvat talousosaajat Matti Paavonen ja Petri Rouvinen tukemaan Sitran uutta suuntaa10.9.2024 08:16:00 EEST | Tiedote
Tulevaisuustalon työ keskittyy jatkossa yhä voimallisemmin kestävän talouskasvun edistämiseen. Pääekonomistin ja vanhemman neuvonantajan palkkaaminen tukee Sitran uutta strategiaa.
Finland kan avsevärt öka produktionen av växtproteiner fram till 2040 – säkerställer försörjningstryggheten och diversifierar näringen5.9.2024 02:00:00 EEST | Tiedote
Den inhemska produktionen av växtprotein kunde tredubblas fram till 2040. Detta kräver stora insatser, såsom att diversifiera jordbruket, förbättra lönsamheten och bygga värdekedjor. Inhemska växtproteiner kan spela en viktig roll för att säkerställa Finlands självförsörjning och hälsosam näring.
Suomi voi lisätä merkittävästi kasviproteiinien tuotantoa 2040 mennessä – turvaa huoltovarmuutta ja monipuolistaa ravitsemusta5.9.2024 02:00:00 EEST | Tiedote
Kotimainen kasviproteiinin tuotanto on mahdollista kolminkertaistaa nykyisestä vuoteen 2040 mennessä. Tämä edellyttää mittavia toimia, kuten viljelyn monimuotoistamista, kannattavuuden parantamista ja arvoketjujen rakentamista. Kotimaisilla kasviproteiineilla voi jatkossa olla merkittävä rooli Suomen omavaraisuuden ja terveellisen ravitsemuksen turvaamisessa.
Finland can significantly increase plant protein production by 2040 to secure security of supply and diversify nutrition5.9.2024 02:00:00 EEST | Press release
Domestic plant protein production could be tripled by 2040 compared to today. This will require major efforts, such as diversifying farming, improving profitability and building value chains. Domestic plant proteins can play a significant role in ensuring Finland’s self-sufficiency and healthy nutrition.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme