Luontokato voidaan pysäyttää kiertotalousratkaisuilla – ruoka ja maatalous avainasemassa

Sitran tuore selvitys “Tackling root causes – Halting biodiversity loss through the circular economy” mallintaa ensimmäistä kertaa maailmassa kvantitatiivisesti kiertotalousratkaisujen vaikutuksia globaaliin luonnon monimuotoisuuteen neljällä sektorilla.
Mallinnuksessa tarkasteltiin kiertotalousratkaisujen mahdollistamia maankäytön muutoksia ja niiden vaikutuksia luonnon monimuotoisuuteen. Mahdollisuudet ovat erittäin merkittäviä: kiertotaloustoimet ruoantuotannossa, rakennus-, tekstiili- ja metsäsektorilla voivat kääntää huolestuttavaa vauhtia etenevän luontokadon suunnan – eli pysäyttää monimuotoisuuden hupenemisen ja palauttaa luonnon elpymisuralle.
Toimenpiteitä todella tarvitaan, sillä luonnon monimuotoisuus katoaa hälyttävää vauhtia kaikkialla maailmassa – myös Suomessa. Selvityksen mukaan luonnon monimuotoisuuden hupeneminen maailmassa voidaan kuitenkin pysäyttää ja palauttaa vuoden 2000 tasolle vuoteen 2035 mennessä siirtymällä kiertotalouteen mainituilla neljällä sektorilla.
Kiertotaloudessa ei tuoteta jatkuvasti uusia tuotteita, vaan hyödynnetään olemassa olevaa mahdollisimman tehokkaasti esimerkiksi pitämällä tuotteet ja materiaalit tehokkaassa käytössä. Näin uusia luonnonvaroja tarvitaan vähemmän, jolloin luonnolle jää enemmän tilaa.
”Luontokadon pysäyttäminen edellyttää merkittäviä muutoksia nykyiseen tapaan tuottaa, käsitellä ja käyttää tuotteita ja materiaaleja. Ratkaisuja on jo, mutta päättäjien on nyt laitettava vauhtia kiertotalouteen - ohjauskeinoilla, julkisilla hankinnoilla ja kiertotalouskoulutukseen panostamisella”, kertoo Sitran projektijohtaja Kari Herlevi.
Ruokasektori avainasemassa, ratkaisuja vaihtoehtoisista proteiineista, ruokahävikin vähentämisestä ja uudistavasta viljelystä
Selvityksen mukaan ruoka- ja maataloussektorilla on suurimmat mahdollisuudet ratkaista luontokatoa kiertotalouden keinoin. Pelkästään kyseisen sektorin kiertotaloustoimilla maailmanlaajuinen luontokato voidaan pysäyttää vuoteen 2035 mennessä.
Ruoka- ja maataloussektorin vaikuttavimmat kiertotaloustoimet ovat siirtyminen kasvavissa määrin lihaa korvaaviin vaihtoehtoisiin proteiineihin, ruokahävikin vähentäminen ja siirtyminen uudistavan viljelyn menetelmiin.
Siirtyminen kiertotalouteen ruoka- ja maataloussektorilla mahdollistaa ihmiskunnan tarvitseman ravinnon tuottamisen nykyistä huomattavasti pienemmällä viljelysmaalla ja tuotantopanoksilla, jolloin luonnon monimuotoisuudelle jää enemmän tilaa. Selvityksen mukaan kiertotalousratkaisut voisivatkin vapauttaa muuhun käyttöön 1,5 kertaa Euroopan unionin alueen kokoisen maa-alueen vuoteen 2050 mennessä.
Siirtyminen kiertotalouteen lisää myös talouden kykyä sietää kriisejä ja tuo yrityksille liiketoimintamahdollisuuksia eri sektoreilla – esimerkkejä löytyy Suomesta jo esimerkiksi tekstiilien kiertotaloudesta.
"Suomella on hyvät mahdollisuudet ottaa luontoa vahvistavia kiertotalousratkaisuja käyttöön laajasti yhteiskunnassa. Tuore selvitys osoittaa, että nämä ratkaisut voivat myös luoda työpaikkoja ja tuoda kaivattuja vientituloja. Kysyntä maailmalla kasvaa kovaa vauhtia," jatkaa Herlevi.
Suomessa kiertotalous voidaan valjastaa luontokadon pysäyttämiseen tuomalla kiertotalous osaksi kaikkea päätöksentekoa. Erityisen reippaasti tulisi vauhdittaa kiertotaloustoimia, jotka sekä hillitsevät ilmastonmuutosta että pysäyttävät luontokatoa. Tällaisia toimia löytyy kaikilta tarkastelluilta sektoreilta. Esimerkiksi ruoka- ja maataloussektorilla kiertotalouteen siirtyminen vähentäisi maatalouden metaanipäästöjä maailmassa peräti 90 prosenttia vuoteen 2050 mennessä.
Sitran selvitystä on ollut kirjoittamassa asiantuntijoita Sitrasta ja konsulttiyhtiö Vivid Economicsista, joka on nykyisin osa McKinsey & Companya. Vivid Economics on aiemmin laatinut luonnon monimuotoisuutta käsitteleviä mallinnuksia esimerkiksi uraauurtavaan Dasguptan raporttiin. Ison-Britannian valtiovarainministeriön tilaama raportti käsitteli luonnon monimuotoisuuden talouskytköksiä.
Tutustu selvitykseen: https://www.sitra.fi/julkaisut/tackling-root-causes/
Selvityksen tuloksista keskustellaan myös 13. kesäkuuta järjestettävässä kansainvälisessä webinaarissa, jossa keynote-puhujana on Potsdam Institute for Climate Impact Researchin johtaja Johan Rockström. Ilmoittaudu webinaariin: https://www.sitra.fi/en/events/tackling-root-causes-halting-biodiversity-loss-through-the-circular-economy
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Kari Herlevi, Projektijohtaja, Luontoa vahvistava kiertotalous, kari.herlevi@sitra.fi, 0294 618 287
Tim Forslund, Asiantuntija, Luontoa vahvistava kiertotalous, tim.forslund@sitra.fi, 0294 618 475
Antti Lehtinen, Viestinnän asiantuntija, antti.lehtinen@sitra.fi, 050 534 5171
Kuvat

Linkit
Tietoja julkaisijasta
Sitra on aktiivinen tulevaisuudentekijä, joka tutkii, selvittää ja ottaa kumppanit eri sektoreilta mukaan ennakkoluulottomiin kokeiluihin ja uudistuksiin. Tulevaisuustyön tähtäimessä on Suomi, joka menestyy kestävän hyvinvoinnin edelläkävijänä.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Sitra
Finländarnas fotavtryck på naturen har beräknats för första gången – Viktigt steg framåt i kampen mot förlusten av den biologiska mångfalden10.6.2025 01:00:00 EEST | Pressmeddelande
En metod som utvecklats av finska forskare kan nu användas för att beräkna konsumenternas fotavtryck på naturen. En beräkning, som är den första i sitt slag när det gäller omfattning, visar att nästan hälften av finländarnas fotavtryck på naturen orsakas av maten de äter. Påverkan sker till stor del utanför Finland genom internationella produktionskedjor.
Suomalaisten luontojalanjälki laskettiin ensimmäistä kertaa – Tärkeä edistysaskel auttaa luontokadon torjunnassa10.6.2025 01:00:00 EEST | Tiedote
Suomalaistutkijoiden kehittämällä menetelmällä voidaan nyt laskea tavallisen kuluttajan luontojalanjälki. Ensimmäistä kertaa näin kattavasti tehty laskenta osoittaa, että suomalaisten luontojalanjäljestä lähes puolet aiheutuu syömisestä. Vaikutukset kohdistuvat pitkälti kotimaan ulkopuolelle kansainvälisten tuotantoketjujen kautta.
Finns' biodiversity footprint calculated for the first time – Important step forward in combating biodiversity loss10.6.2025 01:00:00 EEST | Press release
A method developed by Finnish researchers can now be used to calculate the biodiversity footprint of consumers. For the first time ever, a comprehensive calculation reveals that almost half of Finns’ biodiversity footprint is caused by food consumption. The impact is largely external to Finland, stemming from international supply chains of goods and services.
Resultatet av Sitras förändringsförhandlingar: 25 anställningar avslutas3.6.2025 10:09:18 EEST | Pressmeddelande
Finlands jubileumsfond kommer att minska sina stödfunktioner betydligt. Som ett resultat av vårens förändringsförhandlingar kommer sammanlagt 25 anställningsförhållanden att avslutas. Sitra håller på att övergå till att finansiera innovationer för att förnya Finland.
Sitran muutosneuvottelujen lopputulos: 25 työsuhdetta päättyy3.6.2025 10:09:18 EEST | Tiedote
Suomen itsenäisyyden juhlarahasto karsii merkittävästi tukitoimintojaan. Kevään muutosneuvottelujen seurauksena päättyy yhteensä 25 työsuhdetta. Sitra siirtää painopistettään innovaatioiden rahoittamiseen Suomen uudistamiseksi.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme