Luontopaneeli

Luontopaneelin raportti: Soiden ennallistaminen on tärkeä työkalu luontohaittojen korjaamisessa ja monimuotoisuuden turvaamisessa

Jaa
Ennallistamistoimilla voidaan korjata luontohaittoja ja palauttaa mittavan ojittamisen heikentämää suoluonnon monimuotoisuutta, kertoo Suomen Luontopaneelin tuore raportti. Etenkin rehevät suot on mahdollista ennallistaa hiilinieluiksi. Kokonaisuutena arvioiden soiden pitkäjänteinen ennallistaminen kannattaa, vaikka kaikki vaikutukset eivät lyhyellä aikavälillä olisi myönteisiä. Soiden uhanalaisia lajeja ja luontotyyppejä ei voida turvata ilman ennallistamista.

Suomen alkuperäisestä suoalasta yli puolet on ojitettu metsä- ja maatalouden sekä turvetuotannon tarpeisiin. Suot ovat Euroopan luontotyypeistä kaikkein uhanalaisimpia. Ensisijaisesti Suomen soilla elävistä lajeista 11 prosenttia eli yhteensä 120 lajia on uhanalaisia ja vaarassa hävitä. Mittava ojitus näkyy suolajiston ja -luontotyyppien uhanalaisuuden lisäksi myös vesistöhaittoina, soilta hävinneenä hiilivarastona ja muina heikentyneinä ekosysteemipalveluina.

"Tutkimusten valossa ennallistamisen vaikutukset etenkin suoluonnon monimuotoisuuden parantamiseen ja suolajiston palauttamiseen vaikuttavat lupaavilta. Ekosysteemin toiminnallisuuden kannalta tärkeät, tavanomaiset lajit näyttävät palautuvan nopeasti", kertoo Luontopaneelin puheenjohtaja, professori Janne Kotiaho.

Soita ennallistetaan eli palautetaan kohti luonnontilaa ojia tukkimalla ja patoamalla, vesiä uudelleen ohjailemalla sekä poistamalla ojituksen seurauksena kasvanutta ylimääräistä puustoa. Ennallistamisen vaikutukset luonnon monimuotoisuuteen, ilmastoon ja vesistöihin vaihtelevat suon ominaisuuksien, erityisesti ravinteikkuuden ja märkyyden mukaan. Vesistöihin kohdistuvien vaikutusten ja erityisesti ilmastovaikutusten tarkastelussa korostuvat myös lyhyen ja pitkän aikavälin vaikutusten erot.

Raportin mukaan soiden ennallistaminen on tärkeä työkalu luontohaittojen korjaamisessa ja luonnon monimuotoisuuden turvaamisessa. Kokonaisuutena arvioiden soiden pitkäjänteinen ennallistaminen on parempi ratkaisu kuin ennallistamatta jättäminen, vaikka lyhyellä aikavälillä kaikki ennallistamisen vaikutukset – etenkin ilmastovaikutukset – eivät välttämättä ole myönteisiä.

Ennallistamisen erilaiset vaikutukset huomioitava päätöksenteossa

Ennallistamista tulee tarkastella kokonaisuutena, jossa punnitaan keskenään melko systemaattisesti ja nopeasti saavutettavia myönteisiä monimuotoisuus- ja vesistövaikutuksia sekä lyhyen ja pitkän tähtäimen ilmastovaikutuksia, jotka vaihtelevat erilaisilla suotyypeillä.

Soiden ennallistaminen lisää metaanipäästöjä, jonka seurauksena kasvihuonekaasupäästöt voivat kasvaa seuraavan 10–20 vuoden aikana. Pitkällä aikavälillä päästöt alkavat yleensä vähentyä ja etenkin rehevät suot voidaan ennallistaa hiilinieluiksi, mutta karuilla suoluontotyypeillä ilmastovaikutus voi olla pitkään kielteinen.

Vesistöjen ravinnekuormitus voi kasvaa etenkin rehevien soiden ennallistamisen seurauksena, mutta haitallinen vaikutus on pääsääntöisesti lyhyt, ja jo vuosikymmenen kuluttua ennallistettu suo puhdistaa valuma-alueen vesiä ja toimii luonnontilaisen suon tavoin tasaten valumia.

”Ilmastopäästöjä vähentäviä ja hiiltä sitovia ratkaisuja voidaan toteuttaa monilla erilaisilla soiden käytöstä riippumattomilla keinoilla, mutta suoluontotyyppien erityispiirteet ja lajisto eivät ole turvattavissa ilman soiden ennallistamista”, sanoo Kotiaho.

Ennallistamisen vaikutukset on syytä suhteuttaa muihin maankäytön vaikutuksiin. Esimerkiksi valuma-alueilla suurille pinta-aloille vuosittain tehtävien ojitusten, hakkuiden sekä lannoitusten ilmasto- ja vesistöhaitat ovat merkittävästi suurempia.

Ennallistamisella voidaan parantaa soiden virkistys- ja matkailukäyttöä, ja parantuneilla virkistyskäyttöarvoilla on myönteisiä terveydellisiä vaikutuksia. Ennallistamistoimilla voidaan saada aikaan myös positiivisia työllisyysvaikutuksia.

”Laajamittainen kansallinen soidenennallistamisohjelma olisi tehokas tapa kohdentaa luonnonsuojelurahoja maakuntiin ja riittävän laajana se tukisi reilua ja oikeudenmukaista siirtymää pois turpeen käytöstä”, Kotiaho sanoo.

Ennallistamisen lisäksi tarvitaan suojelua

Luontopaneelin mukaan ojitusta, turvetuotantoa, maa- ja metsätaloutta tai muita suoluontoa heikentäviä toimia ei tule kohdentaa luonnontilaisille tai vain vähän heikennetyille soille, joiden lajisto- ja muut luontoarvot ovat korkeita. Kaikkein arvokkaimmat suot on tunnistettu soidensuojelun täydennysehdotuksessa.

”Ennallistamisen ohella luonnontilaisen kaltaisena säilyneen suoluonnon lisäsuojeluun tulee panostaa merkittävästi. Luonnon monimuotoisuustavoitteiden saavuttamiseksi kaikki jäljellä olevat luonnontilaiset ja vain vähän heikennetyt suot tulisi suojella”, Kotiaho sanoo.

Suomi on sitoutunut luonnon monimuotoisuuden heikkenemisen eli luontokadon pysäyttämiseen kansainvälisesti ja se on yksi pääministeri Sanna Marinin hallitusohjelman tavoitteista.

Lisätietoja

Suomen Luontopaneelin laaja vertaisarvioitu raportti kartoittaa soiden ennallistamisen suoluonto-, ilmasto- ja vesistövaikutuksia ja raportin pohjalta tehty yhteenveto antaa suosituksia luontopolitiikan suunnittelun ja päätöksenteon tueksi.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Tietoja julkaisijasta

Suomen Luontopaneeli kokoaa luonnon monimuotoisuutta koskevaa tutkimustietoa päättäjien, asiantuntijoiden ja kansalaisten hyödynnettäväksi. Luontopaneeli on riippumaton, tieteellinen asiantuntijapaneeli, joka tukee luontopolitiikan suunnittelua ja päätöksentekoa. Luontopaneelin kannanotot ja raportit perustuvat tieteelliseen näyttöön ja monialaiseen asiantuntemukseen.

 

www.luontopaneeli.fi

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Luontopaneeli

Luontokadon pysäyttäminen ja kestävä hyvinvointi edellyttävät luonnon monien arvojen ottamista osaksi päätöksentekoa13.2.2023 12:57:57 EET | Tiedote

Lyhytnäköiseen hyötyyn ja kapeasti määriteltyihin markkina-arvoihin perustuva päätöksenteko kiihdyttää luontokatoa. Luontokadon ratkaisut vaativat luonnon arvojen syvällisempää ymmärtämistä ja monipuolisempaa hyödyntämistä päätöksenteon tukena, painotti hallitustenvälinen luontopaneeli IPBES viime vuonna julkaisemassaan laajassa arvoraportissa. Suomen Luontopaneelin tuore julkaisu esittää, miten IPBESin raportin keskeisiä näkökulmia voidaan hyödyntää luontokadon pysäyttämiseksi ja kestävyysmurroksen edistämiseksi Suomessa.

Miten juurrutamme luonnon arvot osaksi päätöksentekoa? – Keskustelu Tiedekulmassa ma 13.2. klo 137.2.2023 12:48:09 EET | Kutsu

Luonnon monien arvojen ymmärtäminen ja huomioiminen päätöksenteossa on tärkeä osa luontokadon ratkaisua. Tiedekulmassa keskustellaan kansainvälisen luontopaneelin IPBES:n raportin pohjalta, millaiset tavat arvottaa luontoa näkyvät Suomessa ja miten luonnon erilaisia arvoja voitaisiin monipuolisemmin tuoda osaksi päätöksentekoa. Suomen Luontopaneeli julkaisee samalla suomenkielisen yhteenvedon raportista.

Luontopaneelin selvitys: EU:n biodiversiteettistrategian tavoitteet tarkoittavat merkittävää metsien lisäsuojelua Suomessa1.12.2021 02:00:00 EET | Tiedote

Luontopaneeli esittää laskelman, miten Suomi voi metsien osalta täyttää oman osansa EU:n biodiversiteettistrategian suojelutavoitteista. Luontopaneelin ehdottama maakuntakohtainen suojelun kohdentamisen menetelmä turvaa metsäluonnon monimuotoisuuden kaikkialla Suomessa. Suojelualueita tulisi lisätä merkittävästi etenkin Etelä-Suomessa, ja suojelun toteuttaminen vaatii huomattavia lisäresursseja.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme