Luulitko, että tuuleen huutaminen on vaikeaa? Aalto-yliopiston tutkijat todistivat, että kyse onkin jostain ihan muusta
11.4.2023 14:04:17 EEST | Aalto-yliopisto | Tiedote

Oletko huomannut, että vastatuuleen huutaminen tuntuu vaikealta? Ilmiölle on jopa oma sanontansa, ”kuin tuuleen huutaisi”, jota käytetään kuvaamaan tuloksetonta viestintätilannetta ihmisten kesken. Aalto-yliopiston akustiikan professori Ville Pulkki on jo vuosia pohtinut, miksi vastatuuleen huutaminen tuntuu ihmisistä hankalalta, sillä ilmiölle ei ole löytynyt tieteellistä perustetta.
Tilanne on oikeastaan päinvastainen: akustiikan tutkijat ovat jo pitkään tienneet, että äänilähde säteilee enemmän vastatuuleen kuin myötätuuleen. Moni on havainnut ilmiön itsekin, sillä esimerkiksi hälytysajoneuvon ääni kuulostaa voimakkaalta sen lähestyessä, ja muuttuu hiljaisemmaksi heti ohittamisen jälkeen. Tämä liittyy Doppler-ilmiöön, jossa myös äänen taajuus muuttuu liikkeessä.
Toisaalta tutkimukset ovat osoittaneet, että yli 100 metrin etäisyyksillä ääniaallot taipuvat vastatuulessa ylöspäin, mikä vaimentaa ääntä vastatuulen suunnassa. Taipumista ei kuitenkaan tapahdu merkittävästi lyhyemmillä etäisyyksillä.
Aiemmissa tutkimuksissaan Pulkki on yrittänyt löytää vastausta tuulen vaikutuksesta äänilähteen säteilykuvioon, mutta tulosten perusteella sillä ei pitäisi olla vaikutusta vastatuuleen huutamiseen. Hän ehdottikin Aalto-yliopiston maisteriopiskelija Rapolas Daugintisille, että tämä tutkisi mittauksin ja simuloinnein, löytyisikö vastaus ihmisen kuulosta. Timo Lähivaara Itä-Suomen yliopistosta auttoi ääni- ja virtauskenttien simuloinneissa.
Tutkimuksen lopputulos on yllättävä, mutta yksinkertainen: vastatuuleen huutaessa ihminen kuulee itsensä huonommin.
”Kun ihminen huutaa vastatuuleen, korvat ovat suuhun nähden myötätuulen suunnassa, jolloin ääni kulkeutuu niihin huonommin”, Pulkki kertoo.
Tuuleen ei siis kannata huutaa ihan mitä tahansa, sillä muut voivat kuulla huutajan hyvin, vaikka hän ei itseään kuulisikaan. Tiedosta saattaa olla hyötyä myös muille äänen kanssa työskenteleville, kuten muusikoille.
”Muusikkoystäväni kertoi, että mennessään purjeveneeseen keikalle hän menee aina istumaan selkä tuulta vasten, jottei ääni väsy. Kyseessä on tämä sama ilmiö: koska ystäväni on kuullut itsensä huonommin vastatuulessa, hän on tietämättään laulanut kovempaa kuin yleensä”, Pulkki kertoo.
Tutkimusartikkeli julkaistiin äskettäin Nature-julkaisun Scientific Reports -alalehdessä ja sen voi lukea tästä.Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Ville Pulkki, professori, Aalto-yliopisto
ville.pulkki@aalto.fi
puh. 050 520 8392
Kuvat




Linkit
Tietoja julkaisijasta
Aalto-yliopistossa tiede ja taide kohtaavat tekniikan ja talouden. Rakennamme kestävää tulevaisuutta saavuttamalla läpimurtoja avainalueillamme ja niiden yhtymäkohdissa. Samalla innostamme tulevaisuuden muutoksentekijöitä ja luomme ratkaisuja maailman suuriin haasteisiin. Yliopistoyhteisöömme kuuluu 16 000 opiskelijaa ja 5 200 työntekijää, joista 446 on professoreita. Kampuksemme sijaitsee Espoon Otaniemessä.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Aalto-yliopisto
Kutsu: Miten Juhani Pallasmaa on vaikuttanut kansainväliseen arkkitehtuuriin? Huippuarkkitehdit kokoontuvat Pallasmaan 90-vuotisjuhlaseminaariin 25.9.4.9.2026 11:45:00 EEST | Kutsu
Miten Juhani Pallasmaan ajattelu arkkitehtuurista, aistimisesta ja ihmisen kokemuksesta elää tämän päivän arkkitehtuurissa? Pallasmaan 90-vuotisjuhlaseminaari tuo Aalto-yliopistoon joukon kansainvälisesti tunnettuja arkkitehteja ja Pallasmaan ajattelun jatkajia.
Kolme nousevaa Aalto-yliopiston tutkijaa sai EU:n kilpaillun rahoituksen3.9.2026 13:00:00 EEST | Tiedote
Dominik Baumann, Tero Mäkinen ja Owies Wani kehittävät tutkimushankkeissaan tekoälyagenttien kouluttamista vahvistusoppimisessa. materiaalivaurioiden fysiikan malleja ja elektrolyyttirakennetta energian varastointiin.
Aalto-yliopiston rehtori Ilkka Niemelä: Tekoälyn ajassa yliopistokoulutus rakentaa kykyä oppia, ajatella kriittisesti ja tehdä yhteistyötä1.9.2026 15:10:59 EEST | Tiedote
Yliopistossa yhdistyvät ne asiat, joita yhteiskunta juuri nyt eniten tarvitsee: ymmärrys ympäröivästä maailmasta ja uusimmista teknologioista sekä inhimillinen kyky kyseenalaistaa, arvioida ja innovoida, sanoo rehtori Ilkka Niemelä. Aalto-yliopiston lukuvuoden avajaisia vietettiin tiistaina 1. syyskuuta 2026.
Metallien kiertotalouden pioneeri Mari Lundström sai kansainvälisesti arvostetun Faradayn mitalin26.8.2026 10:00:00 EEST | Tiedote
Professori Mari Lundström on ensimmäinen sähkökemian Faradayn mitalilla palkittu suomalaistutkija. Aiempien mitalistien joukosta löytyy muun muassa Millennium-teknologiapalkinnon saaja sekä Nobel-voittajan ohjaaja.
Aalto-yliopisto tarjoaa valmiita oppituntimateriaaleja kyberturvallisuuden opettamiseen peruskoululaisille19.8.2026 13:25:00 EEST | Tiedote
Materiaalin avulla voidaan opettaa 3.–6.-luokkalaisille esimerkiksi turvallista netinkäyttöä, huijausten tunnistamista, henkilökohtaisten tietojen suojaamista sekä kriittistä ajattelua.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme
