Luumäen, Lemin, Savitaipaleen ja Kouvola tarkistetut pohjavesialuetiedot ovat nyt kaikkien saatavilla (Kaakkois-Suomi)

Karttakuva Tervahaudan pohjavesialueesta Luumäellä.
Luumäellä, Lemillä ja Savitaipaleella on tarkistamistyön jälkeen yhteensä 44 pohjavesialuetta.
Kaakkois-Suomen ELY-keskus tarkisti ja uudelleenluokitteli Luumäen, Lemin ja Savitaipaleen pohjavesialueet alkuvuoden aikana. Mukana tarkistuksessa oli myös kaksi Kouvolan pohjavesialuetta. Esitys luokitus- ja rajausmuutoksista oli nähtävillä 25.2–6.4.2021. Lisäksi ELY-keskus pyysi muun muassa alueen kunnilta ja vesilaitoksilta asiasta lausunnot. Kooste ELY-keskuksen saamista palautteista sekä niihin annetuista vastauksista on edelleen nähtävillä ympäristöhallinnon verkkopalvelussa www.ymparisto.fi.
Luumäellä yhteensä 19 pohjavesialuetta
Pohjavesialueiden tarkistamisen ja uudelleenluokittelemisen jälkeen Luumäellä on yhteensä 19 pohjavesialuetta. Luumäellä tarkistamisen yhteydessä pohjavesialue-luokitukseen nostettiin kolme uutta pohjavesialuetta, joista yhden, Toikkalan, rajauksen ja luokituksen vahvistuminen odottaa kuitenkin vielä Lappeenrannan pohjavesialueiden kuulemista. Lisäksi Taavetin pohjavesialuetta laajennettiin kattamaan kaksi aiemmin luokituksesta poistettua pohjavesialuetta.
Lemillä viisi pohjavesialuetta
Lemillä on pohjavesialueiden tarkistamisen ja uudelleenluokittelemisen jälkeen yhteensä viisi pohjavesialuetta. Näistä yksi alue on uudelleen luokitukseen nostettu pohjavesialue Lemin ja Luumäen rajalla. Kahden pohjavesialueen osa-alueet yhdistettiin ja samassa yhteydessä luokitukseen palasi myös aiemmin luokituksesta poistettuina olleita alueita.
Pohjavesialueita on Savitaipaleella 20
Pohjavesialueiden tarkistamisen ja uudelleenluokittelemisen jälkeen Savitaipaleella on yhteensä 20 pohjavesialuetta. Näistä kaksi on uudelleen luokitukseen nostettua aluetta, jotka luokiteltiin E-luokan pohjavesialueiksi. Lemin tavoin Savitaipaleella yhdistettiin kahden pohjavesialueen osa-alueet. Lisäksi Selkäkankaan, Ojastin ja Ukonkuopan pohjavesialuealuekokonaisuus yhdistettiin yhdeksi pohjavesialueeksi, joka sai nimensä ja tunnuksensa alueen suurimmalta alueelta, Selkäkankaan pohjavesialueelta. Uusi Selkäkankaan pohjavesialue laajeni kattamaan myös yhden aiemmin luokituksesta poistetun pohjavesialueen.
Myös Savitaipaleen ja Kouvolan rajalla yhdistettiin kaksi olemassa olevaa pohjavesialuetta yhdeksi uudeksi pohjavesialueeksi. Kouvolassa pohjavesialueiden tarkistaminen ja uudelleenluokitus tehtiin valtaosin jo vuonna 2019. Tuolloin tarkistamatta jäi kaksi osin Etelä-Karjalan alueelle ulottuvaa pohjavesialuetta, jotka tarkasteltiin nyt.
Selkäharju-Pajarin pohjavesialueen luokitusmuutos oli jo kuultu Kymenlaakson puolella, mutta nyt alueen luokitus saatiin valmiiksi kuulemisen toteuduttua myös Luumäellä. Lisäksi yksi Kouvolan pohjavesialue tarkistettiin kokonaisuudessaan nyt yhdessä Savitaipaleen pohjavesialueiden tarkistamisen yhteydessä. Kyseinen Kaurioharjun pohjavesialue yhdistettiin Savitaipaleen Välikangas/Havonkangas pohjavesialueeseen. Yhdistämisessä syntyneen uuden Kaurioharju-Havonkangas pohjavesialueen pääsijaintikunta on Savitaipale.
Myös rajauksia tarkistettiin
Luokitusmuutosten lisäksi ELY-keskus tarkisti pohjavesialueiden rajaukset. Kolmea pohjavesialuetta lukuun ottamatta rajausmuutoksia tehtiin kaikkiin Etelä-Karjalan alueella nyt tarkistettuihin pohjavesialueiseen. Useimmiten rajausmuutosten syy oli pohjavesialueen muodostumisalueen rajauksen yhdenmukaistaminen vesialueen rantaviivaan. Paikoin rajauksia tarkistettiin myös esimerkiksi Geologian tutkimuskeskuksen maaperäkartoitusten tai Maanmittauslaitoksen tuottaman laserkeilausaineiston avulla.
Pohjavesialueluokat kertovat alueen vedenhankintakäytöstä ja luontoarvoista
Pohjavesialueiden rajaukset ja luokitukset perustuvat lakiin vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä. Lain mukaan pohjavesialueet luokitellaan 1-, 2-, 1E-, 2E- ja E-luokkiin.
Pohjavesialueiksi rajataan luonnontieteellisin perustein alueet, joilla muodostuu merkittävästi pohjavettä. Tällaisia alueita ovat yleisimmin jääkauden vaikutuksesta syntyneet harjut ja reunamuodostumat. Pohjavesialuerajat osoittavat alueen, joilla on vaikutusta pohjavesimuodostuman veden laatuun ja muodostumiseen. Pohjavesialueen rajojen sisäpuolella on yleensä esitetty myös pohjaveden varsinainen muodostumisalue. Pohjavesialueiden lisäksi pohjavettä esiintyy kaikkialla muuallakin maaperässä, ja pohjavesialueet kuvaavatkin vain merkittävimpiä pohjavesiesiintymiä.
Pohjavesialueita voidaan hyödyntää vedenhankinnassa. Pohjavesialueluokituksessa pohjavesialueet luokitellaankin vedenhankintakäyttöön soveltuvuuden mukaan 1- ja 2-luokkiin. 1-luokan pohjavesialue on vedenhankintaa varten tärkeä pohjavesialue, jonka pohjavettä käytetään yhdyskunnan vedenhankintaan tai yli 50 ihmisen tarpeisiin. 2-luokan alue taas on 1-luokan mukaiseen vedenhankintakäyttöön soveltuva alue, jolla ei kuitenkaan toistaiseksi ole suunnitelmia merkittävästä vedenotosta. Suojelutarpeiden osalta 1- ja 2-luokan pohjavesialueet eivät eroa toisistaan.
Pohjavesialueiden pohjavedestä hyötyvät ihmisten lisäksi myös monet luontokohteet. Esimerkiksi lähteiköille ja lähdesoille pohjavesi on niiden olemassaolon edellytys. Uudessa pohjavesialueluokituksessa merkittäviä pohjavesivaikutteisia luontokohteita ylläpitävät pohjavesialueet saavat arvokkaista ekosysteemeistä kertovan E-merkinnän. E-luokan pohjavesialue voi olla samaan aikaan myös vedenhankintaan soveltuva alue, ja tällöin kyseessä on 1E- tai 2E-luokan pohjavesialue.
Luumäen, Lemin ja Savitaipaleen alueella löytyi tarkastettujen pohjavesialueiden vaikutuspiiristä yhteensä 32 merkittäväksi katsottua lähteikköä tai muuta pohjavedestä riippuvaista ekosysteemiä. Lukumääräisesti eniten tällaisia merkittäviä pohjavedestä riippuvaisia luontokohteita on Luumäen Somerharjun ja Savitaipaleen Mäntykiven- ja Hepokivenkankaan pohjavesialueiden vaikutuspiirissä. Kaiken kaikkiaan Luumäellä kahdeksan, Lemillä kaksi ja Savitaipaleella seitsemän pohjavesialuetta sai merkittävistä ekosysteemeistä kertovan luokkamerkinnän (1E, 2E tai E). Pohjavedestä riippuvaiset ekosysteemit on esitelty kuntakohtaisissa tutkimusraporteissa, jotka löytyvät ympäristöhallinnon verkkopalvelusta.
Pohjavesialueiden tarkistamistyö jatkuu Etelä-Karjalassa
Pohjavesialueiden tarkistamistyö siirtyy seuraavaksi eteenpäin Etelä-Karjalassa. Seuraavaksi vuorossa ovat Taipalsaaren ja Lappeenrannan pohjavesialueiden uudelleenluokittelu ja tarkistaminen. Näiden kuntien alueella on jo viime vuosien ajan tehty maastotutkimuksia, joiden perusteella nyt viimeistellään luokkamuutokset ja tehdään rajausmuutokset. Tämänhetkisen tiedon mukaan Lappeenrannan ja Taipalsaaren pohjavesialueiden muutosesitys saadaan kuultavaksi alkukesän aikana.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Pohjavesialueiden tarkistus ja luokitus:
Hydrogeologi Heidi Rautanen
puh. 0295 029 279, etunimi.sukunimi@ely-keskus.fi
Pohjavedestä riippuvaiset ekosysteemit:
Ympäristöasiantuntija Pyry Mäkelä
puh. 0295 029 121, etunimi.sukunimi@ely-keskus.fi
Kuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Kaakkois-Suomen ELY-keskusKauppamiehenkatu 4 (PL 1041)
45101 Kouvola
0295 029 000http://www.ely-keskus.fi/kaakkois-suomi
Kaakkois-Suomen ELY-keskus on valtion viranomainen, joka edistää alueellista kehittämistä hoitamalla valtionhallinnon toimeenpano- ja kehittämistehtäviä Kymenlaaksossa ja Etelä-Karjalassa. ELY-keskus hoitaa elinkeinoihin, työvoimaan, osaamiseen, liikenteeseen ja infrastruktuuriin sekä ympäristöön ja luonnonvaroihin liittyviä tehtäviä.
Kaakkois-Suomen ELY-keskus kehittää ja tukee taloudellista, sosiaalista ja ekologisesti kestävää hyvinvointia. ELY-keskus toimii tiiviissä yhteistyöverkostossa alueen, kansalaisten, yritysten, yhteisöjen ja muiden toimijoiden hyväksi tavoitteenaan elinvoimainen, kestävä ja saavutettava Kaakkois-Suomi.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Kaakkois-Suomen ELY-keskus
Kaakkois-Suomessa oli syyskuun lopussa 16184 työtöntä työnhakijaa21.10.2025 08:15:48 EEST | Tiedote
Työttömien määrä Kaakkois-Suomessa kasvoi syyskuussa vuodentakaiseen verrattuna. Lomautettuja oli vähemmän kuin vuosi sitten, mutta elokuusta määrä kasvoi. Pitkäaikaistyöttömien määrä kasvoi huomattavasti − eniten Kouvolan seudulla. Työpaikkailmoitusten määrä väheni Kotka-Haminan seutukunnassa, mutta lisääntyi muualla Kaakkois-Suomessa. Vain kahdeksan prosenttia työpaikoista oli kestoltaan yli vuoden pituisia. Kaikkien palveluiden osallistujamäärät laskivat.
Avustushakuja auki ELY-keskuksissa17.10.2025 09:19:35 EEST | Tiedote
ELY-keskuksissa avautuu 17.10.2025 useita rakennettuun ja luonnonympäristöön liittyviä avustushakuja. Haettavissa on avustuksia muun muassa rakennusperinnön hoitoon, luonnonhoitoon ja vesistöjen kunnostamiseen. Hakuajat päättyvät 1.12.2025.
Kasvumahdollisuuksia aurinkomaataloudesta ja ruukkien vetovoimasta9.10.2025 13:46:22 EEST | Tiedote
Heinä-syyskuussa 32 eri yritystä ja 21 kehittämishanketta saivat EU:n maaseuturahoitusta Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen ja Leader-ryhmien kautta. Yritysten investointeihin ja kehittämistoimiin suunnattiin yhteensä hieman yli 200 000 euroa, kehittämishankkeisiin lähes 1,5 miljoonaa euroa.
ELY-keskuksen avustukset rakennusperinnön hoitoon haussa loka–marraskuussa9.10.2025 09:24:07 EEST | Tiedote
Nyt on hyvä aika valmistautua tekemään avustushakemuksia. Avustukset ovat haussa 17.10.−1.12.2025. Rakennusperinnön hoitoavustusta voidaan myöntää perinnekorjauksiin ja sellaisten perinteisten korjaustoimenpiteiden suunnitteluun, joilla edistetään rakennuksen ja sen kulttuurihistoriallisten arvojen säilymistä. Saaristo-osakuntien saaristoalueiden perinnerakennusten ja kulttuurimaisemien hoitoon voidaan myöntää saariston ympäristön hoitoavustusta.
Järvilohen ja taimenen kutu lähestyy Hiitolanjoella – Vedenalainen kamera kerää havaintoja6.10.2025 11:47:07 EEST | Tiedote
Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen vesistöyksikkö ja Varsinais-Suomen ELY-keskuksen kalatalouspalvelut ovat asennuttaneet Hiitolanjokeen vedenalaisen kameran, joka tallentaa livekuvaa läpi syksyisen järvilohien ja taimenten kutuajan. Tämä tarkkailu on osa Hiitolanjoen ennallistamisen tuloksellisuuden seurantaa. Tietoa saadaan muun muassa lohen ja taimenen kudun tarkasta ajoittumisesta, kutupaikan valinnasta, kuin myös joen kalojen lajistosta, jopa lajisuhteista.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme

