Luvialta Sandefjordiin – Iida Päivömaan uratarina

Iida Päivömaa on huipputyyppi, jonka sinäkin haluaisit tuntea ja saada osaksi elämääsi. Iida on välitön, aito ja järjettömän fiksu LVI-alan ammattilainen Luvialta. Luvia on nykyään osa Eurajokea, josta Iida on ponnistanut mutkien kautta Norjaan Sandefjordiin. 2000-luvun alussa Iida pohti uravalintaansa ja päätyi kapinallisena opiskelemaan omien sanojensa mukaan mahdollisimman maskuliinista alaa. Hän halusi vastustaa normeja ja lähti opiskelemaan kaksoistutkinnon peruskoulun jälkeen ja päätyi Poriin lukioon ja ammattikouluun.

- Uravalintani oli kenties nuoren kapinaa ja yhteiskunnan normeja vastaan taistelemista – ei ole tyttöjen juttuja eikä poikien juttuja. Muistan, että yläasteella oli kokeilujakso, jonka aikana päädyin testaamaan LVI-alaa. Putkipuoli vei minut mennessään ja 4 vuoden kuluttua sainkin putkarin ja ylioppilaan paperit käteeni, kertoo Iida Päivömaa uravalinnastaan.

Koulujen jälkeen Iida muutti Tampereelle putkiasentajatöiden perässä. LV-alan töiden lisäksi hän työskenteli ABC-huoltoasemalla. Tuhansien Hesepullien paiston ohessa putkiasentajan työt jäivät ja Iida yleni ABC:lla vuoropäälliköksi, tätä aikansa tehtyään hän päätti lähteä opiskelemaan lisää LVI-alaa – tällä kertaa insinööriksi. Insinööri-opintojen jälkeen hän hakeutui opiskelemaan vielä Tampereen yliopistoon Energia- ja ympäristötekniikkaa.

Polku kohti Assemblinia

Iida päätyi Assemblinille vuonna 2018 ja hän muutti Tampereelta Turkuun. Työpaikkailmoituksen hän bongasi silloisesta MOLista ja melkein heti haastattelun jälkeen Turun aluejohtaja Ari Oksanen palkkasi Iidan LVI-asiantuntijaksi Turun Talotekniikkaurakointiin.

- Vietin Turun yksikössä 3,5 vuotta ja ne olivat yhdet parhaimmista työvuosistani 12 vuotta kestäneelläni LVI-uravuotena. Ari on loistava esihenkilö ja hän on aito, jonka kanssa voi käydä keskusteluita mistä vaan. Turussa sai tehdä töitä laidasta laitaan ja sai paljon vastuuta.

Iidan valmistuttua Energiatekniikan maisteriksi, Ari pestasi Iidan uuteen rooliin – koko yksikön LVI-asennuspäälliköksi.

Valitettavasti Suomen Turku ei lämmittänyt Tamperelaistuneen sydäntä tarpeeksi vaan Iida alkoi haaveilemaan ulkomailla työskentelystä ja erityisesti Norja kiinnosti 29-vuotiasta.

- Huomasin, että pienellä paikkakunnalla Norjassa Assemblinilla oli paikka auki LV-projektinhoitajaksi. Hain paikkaa itsenäisesti, mutta kerroin asiasta toimarillemme, koska hänellä oli kontakteja Norjan toimintoihimme. Hyödynsin kontaktejani ja sain paikan!

Muutto Norjaan sujui mutkattomasti, mutta yksi ehto uudessa työpestissä oli, että hänen pitää opetella Norjan kieli. Kolmea kieltä puhuvalle osaajalle, tämä ei ollut hidaste vaan uusi haaste. Iida opiskeli kielen vähän päälle 4 kuukaudessa ja tällä hetkellä hän puhuu sujuvaa Norjaa sekä osaa myös ammattisanaston.

Iida kertoo, että muutto oli tietysti haikea ja eniten hän on ikävöinyt juurikin työkavereitaan Turun yksiköstä ja sitä yhteishenkeä mikä heillä oli.

- Tietysti viihdyn täällä Sandefjordissa, mutta välillä iskee haikeus ja ikävä ruisleipää, saunaa ja YLEn yleisurheilulähetyksiä. Assemblinilla ylipäätänsä on parasta joustavuus ja se, että eri elämäntilanteet otetaan todella hyvin huomioon. Huomiota kiinnitetään vain siihen, että omat työt tulee tehtyä – arvostus ja luottamus on molemminpuolista.

Talotekniikka-alan haasteet

Jokaisesta ei aina ole kaikille aloille ja Iida kuvaileekin, että talotekniikan parissa työskennellessä tärkeimpiä ominaisuuksia ovat loistavat neuvottelutaidot, asiakaspalveluhenkisyys ja paineensietokyky. Mutta vaikka ei omaisi näitä ominaisuuksia, kaiken voi opetalla.

Talotekniikka-ala kärsii massiivisesta työvoimapulasta ja alalle hakeutuu opiskelijoita koko ajan vaan vähemmän ja hiljainen tietotaito katoaa suurten sukupolvien siirtyessä eläkkeelle. Mutta kuinka saisimme alalle lisää tekijöitä?

- Putkipuolen ajatellaan olevan pelkkiä paskahommia, konkreettisesti. Onhan se sitäkin, mutta itse näen alan yhtenä parhaimpana ja monipuolisimpana mahdollisuutena vaikuttaa tulevaisuuteemme. Rakennusalan päästöt tuottavat jopa 40 % hiilidioksidipäästöistä ja monia huonosti rakennettuja taloja joudutaan purkamaan jo 10 vuoden jälkeen. Meillä on suuria haasteita edessämme, mutta tällä alalla saa loistavan läpileikkauksen ja pääsee vaikuttamaan ihmisten hyvinvointiin monella tavalla.

Suomi vastaan Norja

Ensimmäinen vuosi Norjassa on mennyt nopeasti, viimeisimpänä Iida on ostanut puolikkaan 1970-luvun omakotitalosta, joka remontoidaan lattiasta kattoon. Vuoden aikana on tullut opittua myös paljon talotekniikka-alasta ja siitä, miten moni asia on paremmin Norjassa.

- Koska jokainen urakka pitää saada valmiiksi, miksi monilla työmailla on edelleen liikaa vastakkainasettelua? Miksi projekteja ei saada tehtyä valmiiksi hyvässä yhteishengessä toisia tukien? Jokaisen etu on saada työmaa maaliin, niin että vene ei uppoa vaan äyskäröimme yhdessä.

- Täällä Sandefjordissa toinen saamani projekti oli myöhässä. Odotin melkein kauhulla reklamaatiota sähköpostiini, vaikka tiesin, että en pysty nopeuttamaan työmaata yksin. Työmaan pääurakoitsija yllätti minut täysin – hän ei lähestynyt minua perinteisellä suomalaisella reklamaatiomallilla vaan hän kysyi mitä he voivat tehdä paremmin tai toisin, että saamme kirittyä aikataulua.

Iida kertoo myös työmaamestarista, joka on toiminnallaan luonut yhdelle työmaalle loistavan yhteishengen. Mestari on työhön osallistuva ja kohtelee jokaista tasa-arvoisesti koulutuksesta, taustasta tai sukupuolesta riippumatta. Miehisellä alalla Norjan Assemblin vetää täysin omaa linjaa tavoitteissaan – heidän missionansa on palkata lisää naishenkilöitä ja koko alasta halutaan tehdä houkutteleva, oli sukupuolisuuntautuminen mikä tahansa.

Norjaan verratessa Suomestakin löytyy kyllä paljon hyvää – täällä työturvallisuus on kaiken lähtökohtana ja työturvallisuusvälineet ovat huippuluokkaa. Suomessa hyödynnetään myös enemmän uusia innovaatioita ja materiaaleja.

Yksi suurimmista harmituksista on kuitenkin ollut se, että ei voi katsoa yleisurheilua suorana. Entisen yleisurheilijan sydäntä riipii maakohtaiset katselurajoitukset.

- Pitäisihän sitä nähdä Paavo Nurmi -kisat livenä, mutta valitettavasti kaikkea ei voi saada, toteaa Iida pilke silmäkulmassa.