Lyijyhaulien käyttö kielletään kosteikkoalueilla
Kosteikkoalueiksi määritellään Tukesin mukaan kaikki vesialueet, rantaruohikot ja suot sekä turvemaat, jotka voivat olla vesilintujen oleskelu-, muutto- tai pesimäpaikkoja. Lisäksi 100 metrin levyinen suojavyöhyke alkaa kosteikkoalueen ulkorajasta.
Metsästäjäliitto kritisoi määritelmän epämääräisyyttä. ”Mikäli metsästäjä käyttää lyijyä tai edes kantaa sitä mukanaan, on aina vaara, että liikkuu huomaamattaan kosteikolla tai rajoitusehdotukseen sisällytetyllä 100 metrin suojavyöhykkeellä. Edelleenkin määritelmä on epäselvä ja metsästäjällä ei ole selkeää tietoa siitä, milloin metsästäjä rikkoo lakia”, sanoo Metsästäjäliiton metsästysampumapäällikkö Jussi Partanen. Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) valvoo kiellon noudattamista pistokokein vuoden 2023 aikana yhteistyössä poliisin kanssa. Poliisi vastaa metsästyslain, kuten asianmukaisten lupien valvonnasta, ja Tukes patruunoiden markkinavalvonnasta.
Metsästyksen lisäksi lyijyhaulirajoitus koskee esimerkiksi kiellon vaikutusalueella olevia ampumaratoja, eli niissäkin lyijyhaulien käyttö on kiellettyä 15.2.2023 alkaen. Tämä tarkoittaa sitä, että kaikkien haulikkoratojen toiminnanharjoittajien tulee erikseen selvittää, koskeeko kielto heidän rataansa. Lainsäädäntö ajaa näin toiminnanharjoittajat myös epätasa-arvoiseen asemaan.
Rajoitusehdotuksen epämääräisyys aiheuttaa ongelmia myös kauppiaille ja maahantuojille. Patruunat on tilattava hyvissä ajoin ennen kauden alkua ja esimerkiksi ensi kevään ratapatruunat pitäisi tilata nyt. Tilaako maahantuoja teräs- vai lyijyhaulipatruunoita mietityttää ja taloudellinen riski on merkittävä.
Kiellon tarkoituksena on vähentää ihmisten terveyteen ja ympäristöön kohdistuvia riskejä, joita kosteikkoalueilla ammuttavat lyijyhaulit aiheuttavat. Lyijy on ihmisille ja ympäristölle myrkyllinen raskasmetalli.
Suomessa lyijyhaulien käyttö vesilintujen metsästyksessä on ollut kiellettyä vuodesta 1996. Kiellon tavoitteena on yhdenmukaistaa riskinhallintaa EU:ssa, sillä lyijyhaulien käyttöä ei ole rajoitettu kaikissa jäsenvaltioissa. Koska Suomen maapinta-alasta pelkkiä turvemaita on jo reilusti kolmannes, kiellon vaikutukset ovat Suomessa muita EU-maita suuremmat.
Lyijyn käyttökiellon laajentamista valmistellaan Euroopan kemikaalivirastossa
Euroopan komissio on pyytänyt Euroopan kemikaalivirastoa (ECHA) arvioimaan, onko lyijyn ja lyijy-yhdisteiden sääntelyä tarvetta laajentaa. ECHA on valmistellut ehdotuksen hauleissa, luodeissa ja kalastustarvikkeissa käytettävän lyijyn markkinoille saattamisen ja käytön rajoittamiseksi. Ammusten komponentit, kuten nallit ja hylsyt, sotilas- ja viranomaiskäyttö tai ammunta sisätiloissa eivät kuulu rajoitusehdotuksen piiriin.
Rajoitusehdotukseen voi edelleen ottaa kantaa kommentoimalla ECHAn riskinarviointikomitean (RAC) lausunnon taustalla olevaa Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen (EFSA), jossa on arvioitu lyijyammusten aiheuttamaa riskiä ihmisen terveydelle. Myös ECHAn sosioekonomisesta analyysista vastaavan komitean (SEAC) lausuntoluonnosta voi vielä kommentoida 29.8.2022 asti. Lopullinen päätös rajoituksen hyväksymisestä ja sen lisäämisestä REACH-asetukseen tehdään Euroopan komission REACH-komiteassa, jossa kaikki jäsenmaat ovat mukana.
Lisätietoja:
Komission asetus (EU) 2021/57): https://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/?uri=CELEX:32021R0057
Ajankohtaista lyijystä Metsästäjäliiton verkkosivuilla Linkki toiselle sivustolle, Avautuu uudessa välilehdessä
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Jussi PartanenmetsästysampumapäällikköMetsästäjäliitto
Puh:040 845 1572jussi.partanen@metsastajaliitto.fiLinkit
Tietoja julkaisijasta
Suomen Metsästäjäliitto on valtakunnallinen metsästäjien etujärjestö, jonka jäseninä on noin 145 000 metsästäjää ja 2 700 metsästysseuraa. Viime vuonna tuli kuluneeksi tasan 100 vuotta Metsästäjäliiton perustamisesta. Lue lisää Metsästäjäliiton verkkosivuilta.
JAHTIMEDIA.FI on Suomen Metsästäjäliiton verkkolehti, jossa julkaistaan metsästysaiheisia artikkeleita, haastatteluja sekä videoita. Aihepiirejä ovat muun muassa metsästys, luonto, metsästyskoirat, riistaruoka jametsästysammunta.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen Metsästäjäliitto ry
Susi tavoitteli lammaskoiraa kotipihassa Perhossa15.10.2025 09:46:09 EEST | Uutinen
Islanninlammaskoira Mori oli kotipihallaan, kun susi tavoitteli sitä myöhään lauantaina 11. lokakuuta Perhossa. Pihassa oli koko illan ajan liikuttu, ja osa perheen miesväestä oli vain 30 metrin päässä tapahtuman aikana.
Poronhoitoalueelle susia ennätysmäärä - LUKEn kantaennuste ei huomioi Ukrainan sodan vaikutusta14.10.2025 15:54:08 EEST | Uutinen
Poronhoitoalueella niin susien aiheuttamat vahingot kuin poikkeusluvilla kaadettujen susien määrä on kasvanut ennätysmäiseksi. Tutkija Ilpo Kojolan mukaan DNA-näytteet osoittavat, että valtaosa kaadetuista susista on tullut Venäjältä. LUKEn ennustemallin mukaan Venäjältä jää vuosittain Suomeen pysyvästi noin kaksi sutta.
Susi repi ajokoiran Nurmeksessa13.10.2025 15:52:31 EEST | Uutinen
Neljävuotias Tane-beagle joutui suden repimäksi kesken jänisajon 10. lokakuuta 2025 Nurmeksessa. Koira oli niin pahoin purtu, että se lopetettiin eläinlääkärin vastaanotolla.
Susi tappoi koiran peuran ajosta Kokemäellä13.10.2025 11:51:16 EEST | Uutinen
Susi otti bretagnenbassetti Lunan kiinni peuranajosta lauantaina 11. lokakuuta Kokemäellä. Susi tappoi ja ennätti syödä koiran miltei kokonaan, eikä olisi halunnut jättää saalistaan, kun omistajat tulivat paikalle.
Metsästäjäliitto: Suden viitearvo 273 kohtuuton10.10.2025 14:58:41 EEST | Uutinen
Maa- ja metsätalousministeriö julkaisi tänään 10.10.2025 suden suotuisan suojelutason viitearvoksi 273 sutta. Metsästäjäliitto katsoo, että luku on kohtuuton verrattuna Ruotsin viitearvoon 170 sutta. —Ei ole mitenkään perusteltavissa, että Suomen viitearvo on yli 100 susiyksilöä eli 60 prosenttia suurempi kuin Ruotsissa, toteaa tyytymättömänä Metsästäjäliiton puheenjohtaja Petteri Lampinen. Ruotsin viitearvo on laadittu tieteellisesti ja se on riippumattomasti arvioitu huhtikuussa 2024 julkaistussa raportissa. Ruotsin viitearvon laskenta noudattaa Euroopan Unionin viitearvo-ohjeistusta. Ruotsin kannan geneettisen elinvoimaisuuden varmistamiseen riittää se, että maahan tulee vähintään yksi susi joka kolmas vuosi. Suomeen susia tulee Venäjältä kymmenittäin joka vuosi, mitä ilmentää muun muassa poronhoitoalueella poistettujen susien alkuperä. Arvioidaan, että niistä lähes kaikki ovat Venäjältä lähtöisin, sillä niiden DNA:sta ei ole aiempaa havaintoa Suomessa. —On erikoista, että Suomessa
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme