Maa- ja metsätalousvaliokunta ryhdistäytyi ja vei suurpetopykälän ML 41a maaliin

Hallituspuolueet keskusta ja RKP äänestivät lain puolesta yhdessä opposition kanssa. SDP äänesti tyhjää ja vasemmistoliitto oli poissa. Vihreät äänesti vastaan. Äänestystulos oli 11 puolesta, 2 vastaan.

Lain muutos sai alkunsa sutta koskevasta kansalaisaloitteesta, jonka valmistelusta vastasivat Metsästäjäliitto, maa- ja metsätaloustuottajien järjestöt MTK ja SLC sekä useat metsästyskoirajärjestöt.

”Maa- ja metsätalousvaliokunta on tehnyt tavattoman hyvää työtä yli puoluerajojen ja yhteistyössä hallituksen ja opposition välillä niin kansalaisaloitteen käsittelyssä kuin metsästyslain 41 a pykälän kehittämisessä. Metsästäjiä ja maaseudun asukkaita on kuultu. Toivottavasti eduskunta hyväksyy lain tulevassa äänestyksessään, ja lain tarkentuvat perustelut ohjaavat oikeuslaitoksen päätöksiä”, kiittää Metsästäjäliiton toiminnanjohtaja Jaakko Silpola.

Lain perustelut tarkentuvat

Itse lakiteksti muuttuu vain vähän. Uutena lisäyksenä lakitekstiin tulee (merkitty kursiivilla), että kannanhoidollinen metsästys on sallittavissa, jos siitä ei ole haittaa lajin suotuisan suojelutason säilyttämiselle tai sen saavuttamiselle.

Oleellinen muutos tulee tarkennettuihin lain perusteluihin. Valiokunta katsoo, että Suomessa tulee edistää suurpetokantojen suojelua, ja tähän tavoitteeseen tulee pyrkiä sellaisin keinoin, jotka edistävät ihmisten ja suurpetojen yhteiseloa samalla kun vahinkoja ja haittoja estetään ja rajoitetaan.

Valiokunnan mukaan kannanhoidollinen metsästys on välttämätöntä sosiaalisen kestävyyden turvaamiseksi muiden rinnakkaiseloa parantavien toimien ohella. Valiokunnan mukaan suurpetojen suojelussa tulee ottaa huomioon taloudelliset, sosiaaliset ja sivistykselliset vaatimukset sekä alueelliset ja paikalliset erityispiirteet. Säännösten soveltamisessa tulee hyödyntää kyseiselle lajille laadittua kannan hoitosuunnitelmaa.

Valiokunta katsoo edelleen, että suurpetojen pyynti on Suomessa aina luontodirektiivin tarkoittamalla tavalla valikoivaa. Esimerkiksi suden osalta kriteerin tulkinta ei voi tarkoittaa tiettyä yksilöä, vaan alueellista, tietyllä reviirillä liikkuvaan laumaan tai pariin kohdentuvaa valikoivaa pyyntiä.

Koirasusien osalta valiokunnan enemmistö katsoo, että metsästyslain 41 a §:ssä tarkoitettua poikkeuslupaa ei tule edellyttää tilanteissa, joissa on tarpeen poistaa koirasusia sisältävä susilauma. Koirasusi on luonnon monimuotoisuutta uhkaava haitallinen vieraslaji. Koirasusia sisältävästä laumasta koirasusien poistaminen erikseen ei käytännössä ole mahdollista muutoin kuin poistamalla koko lauma viranomaisten toimesta. Tehtävä voidaan viranomaisten määräyksellä antaa myös suurriistavirka-aputehtävänä metsästäjien hoidettavaksi.

Valiokunnan mietintö löytyy täältä: https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Mietinto/Sivut/MmVM_34+2022.aspx