Maahanmuuttajien tulokehitys suhteessa suomalaistaustaisiin tapahtuu lähinnä työpaikkojen sisällä

Pääkaupunkiseudun 25–60-vuotiaiden maahanmuuttajien työllisyyden ja työtulojen kehitystä suhteessa alueen suomalaistaustaisiin tutkittiin vuosina 2006–2017. Maahanmuuttajamiesten ja -naisten keskimääräinen työllisyys ja työtulot olivat matalammat kuin suomalaistaustaisten kaikkina tarkasteltuina 12 maassaolovuotena, mutta kuitenkin lähestyivät suomalaistaustaisten miesten ja naisten tasoa. Tämä suhteellinen työllisyyden ja työtulojen kasvu ei kuitenkaan ollut yhtäjaksoista, ja kehityksessä havaittiin miesten ja naisten välisiä eroja.

Maahanmuuttajamiesten ja -naisten suhteellinen työllisyys- ja tulokehitys oli erilaista

Tutkimuksen mukaan maahanmuuttajamiesten työllistyminen oli maahanmuuttajanaisia yleisempää tarkasteltuina maassaolovuosina. Maahanmuuttajamiesten työllisyyden ja työtulojen kasvu suhteessa suomalaistaustaisiin miehiin painottui maassaolon alkuvuosiin. Muutamien maassaolovuosien jälkeen erot työllisyydessä ja työtuloissa maahanmuuttaja- ja suomalaistaustaisten miesten välillä eivät enää juuri pienentyneet.

Maahanmuuttajien ja suomalaistaustaisten naisten välinen ero työllisyydessä kaventui kaikkien tarkasteltujen maassaolovuosien ajan. Ero työtuloissa ei sen sijaan kaventunut yhtäjaksoisesti. Ero kaventui huomattavasti heti maahantulovuoden jälkeen, mutta jatkoi uudestaan pienentymistään vasta muutaman maassaolovuoden jälkeen.

Työpaikan vaihdoilla ei ollut juuri merkitystä maahanmuuttajien suhteellisen tulokehityksen kannalta

Maahanmuuttajamiesten ja -naisten työtulojen kehitys suhteessa suomalaistaustaisiin muodostui lähinnä työpaikkojen sisällä tapahtuvasta suhteellisesta tulokehityksestä. Työpaikan vaihdot sen sijaan eivät myötävaikuttaneet siihen, kuinka paljon maahanmuuttajien työtulot kasvoivat suhteessa suomalaistaustaisiin tarkasteltujen maassaolovuosien aikana.

Tätä voivat selittää useat tekijät. Tulos voi esimerkiksi liittyä yhtäältä siihen, että työpaikan vaihtojen yhteydessä maahanmuuttajat ovat työttöminä tai työvoiman ulkopuolella suomalaistaustaisia useammin. Toinen mahdollinen selitys voisi olla, että maahanmuuttajilla on syystä tai toisesta vaikeuksia edetä parempiin työpaikkoihin ajan mittaan. Erilaisten tekijöiden merkityksen todentaminen edellyttää kuitenkin vielä jatkotutkimusta.

Ulkomailla syntyneet ulkomaalaistaustaiset muodostavat kasvavan osuuden pääkaupunkiseudun työikäisestä väestöstä. Sekä heidän itsensä että pääkaupunkiseudun työmarkkinoiden kannalta on tärkeää varmistaa, että mahdollisimman monella heistä on mahdollisuus osallistua työelämään sekä myös edetä työurallaan niin halutessaan.

Maahanmuuttajien työllisyys- ja tulokehitys pääkaupunkiseudulla (pdf)

Tiivistelmä

Selattava julkaisu

Lisätiedot:

Erikoistutkija Laura Ansala, kaupunkitutkimus ja -tilastot
Puh. (09) 310 36248
laura.ansala@hel.fi

Tiedotteen lähetti
Katri Lehtonen
Kaupunginkanslia, viestintä
Puh. 040 167 7302
katri.lehtonen@hel.fi