Maahanmuuttokeskustelua siivittävät keskinäinen kehu ja toisin ajattelevien mitätöinti
Syksyllä 2015 Suomeen ja Eurooppaan saapui aiempaan verrattuna poikkeuksellisen paljon turvapaikanhakijoita. Maahanmuutosta myös keskusteltiin vilkkaasti verkossa. Näitä keskusteluja tutkineen Emmi Lahden mukaan verkkokeskustelujen argumentointistrategioina käytetään esimerkiksi uhkakuvia, kaltevan tason argumenttia, kertomuksia, tilastoja ja auktoriteetteja.
– Yleensä näitä kierrätetään foorumista ja keskustelusta toiseen. Väitteet ilmaistaan usein kiistattomina totuuksina, vaikkei niille useinkaan anneta lähteitä. Keskustelussa voidaan viitata esimerkiksi tutkimuksiin tai uutisiin, joita ei kuitenkaan tarkemmin nimetä tai joihin ei anneta linkkejä.
Keskusteluissa rakennetaan yhteenkuuluvuutta
Maahanmuuttoa vastustavien keskustelijoiden argumentointi perustuu Emmi Lahden mukaan esisopimuksille ja perusteluille, joita pidetään yleisesti tiedettyinä. Samalla tavalla erimielisten ajatukset oletetaan ennalta tiedetyiksi:
– Tällöin keskustelussa ei tarvitse edes yrittää kuunnella tai huomioida erilaisia näkökulmia. Keskustelijat ovat avoimen hyökkääviä eri tavoin ajattelevia kohtaan.
Maahanmuuttoa vastustavat keskustelijat asettuvat vahvasti kannattamaan toisiaan. Näin rakennetaan yhteenkuuluvuutta samanmielisten kanssa. Argumentointia rakennetaan yhdessä niin, että eri keskustelijoiden viestit täydentävät toisiaan.
Argumentoinnin tunteminen on medialukutaitoa
Emmi Lahden mukaan verkkokeskustelun rakentumiseen kiinnitetään yleensä melko vähän huomiota, vaikka verkko on keskusteluja täynnä.
– Tutkimukseni keskeinen anti onkin argumentoinnin purkaminen osiin. Verkkokeskustelujen argumentointistrategioiden kartoittamista voidaan hyödyntää esimerkiksi argumentointitaitojen opettamisessa ja kouluttamisessa. Lisäksi argumentointistrategioiden ja niihin liittyvien mahdollisten ongelmien, kuten auktoriteetin epäluotettavuuden, uutisten virheellisen lainaamisen ja kiertävien kertomusten kartoittamista voidaan hyödyntää medialukutaitojen opetuksessa.
Tyypillisten argumentointitapojen tunnistaminen on myös edellytys informaatiovaikuttamisen tunnistamiselle. Informaatiovaikuttaminen on toimintaa, jolla pyritään järjestelmällisesti vaikuttamaan yleiseen mielipiteeseen, ihmisten käyttäytymiseen ja päätöksentekijöihin.
Verkkokeskustelujen puhetapa ei pysy vain verkossa
Verkkokeskustelua ja sen argumentteja on tärkeää analysoida siksikin, että verkkofoorumeilla vallalla oleva puhetapa jää harvoin pelkästään verkkofoorumeille.
– Verkkokeskustelussa esitetyt ja rakennetut argumentit leviävät myös valtavirtamedian käyttöön. Näin ne muokkaavat käsitystä uskottavista näkemyksistä, hyväksytyistä puhetavoista ja siitä, kuka pääsee ääneen maahanmuutosta puhuttaessa, Emmi Lahti huomauttaa.
Maahanmuuttokeskustelut ovat yksi esimerkki keskustelusta, jossa mielipiteet ja asennoituminen polarisoituvat. Aiheeseen eri tavoin suhtautuvat jakautuvat enenevissä määrin omiin rintamiinsa ja myös omille foorumeilleen. Tutkimus antaa siis laajemminkin eväitä hahmottaa demokratian pohjana olevan vapaan kansalaiskeskustelun juonteita
***
Emmi Lahti väittelee 19.12.2019 Helsingin yliopiston humanistisessa tiedekunnassa aiheesta "Maahanmuuttokeskustelun retoriikkaa". Vastaväittäjänä on dosentti Olli Löytty, Turun yliopisto, ja kustoksena on professori Tiina Onikki-Rantajääskö. Väitöskirja on myös elektroninen julkaisu ja luettavissa E-thesis -palvelussa.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Emmi Lahti, emmi.lahti@helsinki.fi (väittelijä tavoitettavissa vain sähköpostitse)
Linkit
Tietoja julkaisijasta

PL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen tiedeyhteisö, joka toimii neljällä kampuksella Helsingissä ja usealla muulla paikkakunnalla Suomessa. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa se on ollut toistuvasti maailman sadan parhaan yliopiston joukossa. Helsingin yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Noin joka seitsemäs hakija pääsi sisään Helsingin yliopistoon3.7.2025 09:42:00 EEST | Tiedote
Yhteishaussa Helsingin yliopistoon valittiin 4 703 uutta opiskelijaa. Helsingin yliopisto oli Suomen suosituin yliopisto ensisijaisten hakijoiden määrän sekä hakijoiden kokonaismäärän perusteella.
Kaasuvuoto aloittaa haavan korjauksen kasveissa2.7.2025 18:01:00 EEST | Tiedote
Helsingin yliopiston tutkijat ovat löytäneet mekanismin, jonka avulla kasvit korjaavat suojaavan uloimman kerroksensa, korkkisolukon. Tällä löydöllä voi olla merkittäviä vaikutuksia maatalouteen ja elintarvikkeiden säilyvyyteen. Etyleenin ja hapen diffuusio haavan läpi käynnistää kasvin luonnollisen paranemisprosessin.
Kaksoisvalohoito vähentää ikenien verenvuotoa ja tulehdusta hammasimplanttien ympärillä1.7.2025 09:59:32 EEST | Tiedote
Kaksoisvalohoito (Lumoral) tarjoaa kotikäyttöön turvallisen ja tehokkaan vaihtoehdon implanttien ympäristön tulehduksen hallintaan ilman antibiootteja.
Tutut maatalousympäristön linnut vähenevät, eteläiset yleislajit runsastuvat30.6.2025 08:00:00 EEST | Tiedote
Moni tuttu lintulaji harvinaistuu entisestään. Varpusia ja kuoveja on nyt vähemmän kuin koskaan aiemmin. Toisaalta monien eteläisten lajien voittokulku jatkuu. Mustarastaita ja peukaloisia esiintyy ennätysmäisen runsaasti.
Panimoteollisuuden sivuvirroista terveellisiä elintarvikkeita27.6.2025 13:02:54 EEST | Tiedote
Helsingin yliopiston tutkijat ovat keksineet innovatiivisen ja kestävän tavan hyödyntää mäskiä ja muita panimoteollisuuden sivutuotteita muokkaamalla niistä hyödyllisiä elintarvikkeita.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme