Maahanmuuttovirasto kehittää turvapaikkapuhuttelujen tulkkauksen laatua

Laadunvalvontamalli on yksi osa Maahanmuuttoviraston tulkkauksen kehittämishanketta. Tulppaani-hanke toteutettiin vuosina 2019-2020 Euroopan turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahaston tuella (AMIF). Hankkeessa työskenteli kaksi päätoimista laadunvalvontatulkkia, joiden työkielet olivat arabia, dari, persia ja sorani.

Tulppaani-hanke loi raportointipohjan puhuttelunauhojen tarkastuksille. Nauhaa tarkastava tulkki tekee siihen yksityiskohtaisia havaintoja tulkkauksen puutteista ja arvioi tulkkaustaitoa yleisesti. Raportointipohjan perusteella valmistui laadunarviointilomake, johon arvioidaan tulkkauksen laatua.

Aikaisemmin laadun arvioiminen on ollut vaikeaa, koska puhuttelija voi antaa palautetta vain tulkin suomen kielen ja ammattimaisen käytöksen perusteella.

- Uuden mallin myötä Maahanmuuttovirasto saa kaikilta tarkastuksia tekeviltä tulkeilta tarvittavat tiedot laadun arvioimiseksi, kertoo hankkeen projektipäällikkönä toiminut ylitarkastaja Heli Hirvonen.

Turvapaikkapuhuttelu on turvapaikkaperusteiden selvittämisen tärkein vaihe. Puhuttelussa turvapaikanhakija kertoo omin sanoin, miksi hän tarvitsee kansainvälistä suojelua. Tulkkauksen laadulla on suuri merkitys turvapaikkahakemuksen käsittelyssä ja päätöksenteossa.

Laadunvalvontaa pistokokeilla

Maahanmuuttovirasto testasi uutta mallia ja tarkasti pistokokeilla 80 turvapaikkapuhuttelun nauhoitukset. Tarkastetut tulkkauskielet olivat arabia, dari, persia, somali, sorani, turkki ja venäjä.

- Halusimme saada kattavan kuvan tulkkauksen laadusta. Siihen tarvitsimme hyvän läpileikkauksen turvapaikkapuhutteluiden tulkeista ja tulkkauskielistä, kertoo Hirvonen.

Tulkit saivat palautetta tarkastusten pohjalta. Tulppaani-hanke teki myöhemmin muutamia uusintatarkastuksia ja samat ongelmat eivät enää toistuneet.

Jos tulkkauksesta löytyi merkityksellisiä puutteita, Maahanmuuttovirasto tarkasti myös kyseisen turvapaikkapuhuttelun pöytäkirjan uudestaan. Tarkastuksessa havaituilla tulkkauksen puutteilla ei ole ollut vaikutusta kyseisten turvapaikkapuhuttelujen johtopäätöksiin eikä turvapaikkapäätöksiin.

Laaduntarkastukset osaksi jatkuvaa toimintaa

Tulkkauksen laaduntarkastuksista on tullut hankkeen jälkeen osa Maahanmuuttoviraston pysyvää toimintaa. Turvapaikkayksikössä työskentelee jatkossa kokenut arabian kielenkääntäjä, ja Maahanmuuttovirasto jatkaa tarkatuksia useilla kielillä.

Maahanmuuttovirasto kiinnitti tarkastuksissa erityistä huomiota kielitaitoon ja tulkin rooliin turvapaikkapuhuttelussa. Havaintojen pohjalta Maahanmuuttovirasto laati laajat erikoissanastot tulkkausten laadun tueksi.

Uudet erikoissanastot sisältävät maahanmuuttoa, kristinuskoa, armeijaa ja seksuaalista suuntautumista käsittelevät sanastot. Sanastot ovat puhuttelutiloissa kaikkien tulkkien saatavilla arabian, darin, persian ja soranin kielillä.

Laajojen erikoissanastojen lisäksi havaintojen pohjalta valmistui kaikille tulkeille tarkoitettu opas: Tulkkaus turvapaikkamenettelyssä, opas tulkeille. Oppaan painopiste on tulkin roolin ymmärtäminen.

Osassa tarkastuksista selvisi, että osa tulkeista oli jättänyt tulkkaamatta osuuksia turvapaikanhakijan kertomuksesta. Yleensä näissä tilanteissa tulkkauspätkät olivat liian pitkiä ja tulkki ei muistanut kaikkia yksityiskohtia.

Tulkin tehtävä on tulkata puhuttelijan ja asiakkaan puhe tarkasti ja kattavasti. Tulkin täytyy ymmärtää oma roolinsa tulkkaustilanteessa, eikä tulkki saa tehdä sisältöön omia lisäyksiään tai muutoksia.

- Suurin osa tulkeista on erittäin ammattitaitoisia. Haluamme näillä materiaaleilla tukea tulkkien haastavaa työtä, kertoo Hirvonen.

Elokuussa Maahanmuuttovirasto järjesti tulkeille webinaarin, jonka aiheena olivat alaikäisten kuulemiset, tarkastusten havainnot ja se, miksi tulkin roolilla on suuri merkitys turvapaikkapuhuttelussa. Webinaari sai hyvää palautetta tulkeilta ja sille on luvassa jatkoa.

FAKTA: Miten Maahanmuuttovirasto valvoo tulkkauksen laatua turvapaikkapuhuttelun aikana?

• Turvapaikkapuhuttelun alussa puhuttelija varmistaa, että turvapaikanhakija ja tulkki ymmärtävät toisiaan.
• Puhuttelija pyytää turvapaikanhakijaa kertomaan heti, jos hän ei jossain kohtaa puhuttelua ymmärrä tulkkia tai esitettyä kysymystä.
• Puhuttelija voi tarvittaessa varmistaa kesken puhuttelun, että turvapaikanhakija ja tulkki ymmärtävät toisiaan.
• Puhuttelun lopuksi puhuttelija kysyy uudelleen, onko turvapaikanhakija ymmärtänyt tulkkia puhuttelun aikana.
• Puhuttelun pöytäkirja tarkistetaan turvapaikanhakijan kanssa aina puhuttelun lopuksi ja tarkastukselle voidaan varata myös oma aikansa.
• Jos turvapaikanhakija ja tulkki eivät ymmärrä toisiaan, puhuttelu järjestetään toisen tulkin kanssa.

Lisätietoa medialle

• Tulppaani-hankkeen projektipäällikkö Heli Hirvonen, s-posti: heli.k.hirvonen@migri.fi, puh. 0295 433 522
• Lue lisää turvapaikkapuhutteluista Uutishuoneen tietopankista: migri.fi/turvapaikanhaku