Amnesty International

Maailman ihmisoikeustilanne vuonna 2019 – Suomi saa moitteet turvapaikkapolitiikasta ja translaista

Jaa

Maailman suurimman ihmisoikeusjärjestön Amnesty Internationalin vuosikatsauksessa arvioidaan, miten ihmisoikeudet toteutuivat vuonna 2019.

Vuosi 2019 jää historiaan valtavista mielenosoituksista ja niiden väkivaltaisesta tukahduttamisesta ympäri maailman. Suomessa merkittäviä ihmisoikeusongelmia löytyi niin turvapaikkapolitiikasta kuin translaistakin. 

Suomea moititaan turvapaikkakäytännöistä

Marraskuussa 2019 Euroopan ihmisoikeustuomioistuin (EIT) teki historiallisen päätöksen, jonka mukaan Suomi rikkoi Euroopan ihmisoikeussopimuksen ydinartikloja. Päätös annettiin tilanteesta, jossa Suomi palautti Irakiin turvapaikanhakijan, joka surmattiin kolme viikkoa paluunsa jälkeen. 

Ydinartiklat suojaavat oikeutta elämään ja kieltävät kidutuksen sekä epäinhimillisen kohtelun. Kyseessä oli ensimmäinen kerta, kun Suomen katsottiin rikkoneen elämää suojelevaa artiklaa. 

EIT puuttui Suomen turvapaikkapäätöksiin uudelleen helmikuussa 2020, kun se keskeytti irakilaisperheen palauttamisen Suomesta Irakiin. 

Suomen turvapaikkalakeja ja -käytäntöjä heikennettiin systemaattisesti edellisen hallituskauden aikana. EIT:n päätös on osoitus turvapaikkajärjestelmän rapautumisesta. Vuonna 2019 turvapaikanhakijoiden oikeuksia kavennettiin entisestään, kun hallitus pyrki rajaamaan uusintahakemusten tekoa. 

“EIT:n päätös kertoo, että Suomi tekee peruuttamattomia virheitä turvapaikkapäätöksissä. Siksi tuntuu järjettömältä, että uusintahakemusten käsittelyä rajoitettiin. Se lisää merkittävästi riskiä palautuskiellon rikkomiseen ja heikentää turvapaikanhakijoiden oikeusturvaa”, sanoo Amnesty Internationalin Suomen osaston ihmisoikeustyön johtaja Niina Laajapuro

EU:n arvot koetuksella

Suomen ongelmallinen turvapaikkapolitiikka on osa suurempaa kokonaisuutta, jossa rajojen suojelu menee ihmishenkien pelastamisen edelle. 

EU ei onnistunut luomaan järjestelmää, jossa vastuu turvapaikanhakijoista jaettaisiin jäsenmaiden kesken. Sen sijaan unioni jatkoi yhteistyötä Turkin ja Libyan kanssa, vaikka maiden vakavista ihmisoikeusloukkauksista on raportoitu laajasti. 

Esimerkiksi Kreikan saarten pakolaisleirien kammottava tilanne on seurausta EU:n epäonnistuneesta turvapaikkapolitiikasta ja ihmisoikeuksien vastaisesta sopimuksesta Turkin kanssa. Leirit on mitoitettu 6000 ihmisille, mutta vuoden 2019 aikana määrä nousi 38 000 ihmiseen.

Syrjintä Suomessa: Translaki, naisiin kohdistuva väkivalta ja aseistakieltäytyjät

Suomen translaki loukkaa yhä transihmisten oikeuksia. Sukupuolen juridinen vahvistaminen on mahdollista vain, jos ihminen on vähintään 18-vuotias, lisääntymiskyvytön ja saanut diagnoosin mielenterveyden häiriöstä. Nykyinen hallitus on luvannut uudistaa translain, mutta toistaiseksi muutoksia ei ole saatu aikaan.

Naisiin kohdistuvan väkivallan vastaisessa työssä otettiin varovaisia edistysaskelia, kun Suomeen perustettiin kolme uutta tukikeskusta seksuaalista väkivaltaa kokeneille. Silti resurssit ovat yhä puutteelliset: väkivaltaa kokeneiden tukipalvelut eivät ole maantieteellisesti kattavat eikä esimerkiksi turvakotipaikkoja ole riittävästi. 

Myös raiskauslainsäädäntö odottaa uudistustaan, jotta raiskaus määriteltäisiin suostumuksen puutteen perusteella. Raiskaus määritellään edelleen väkivallan käytön, uhkauksen tai uhrin “avuttoman tilan” perusteella.

Amnestyn mukaan Suomen käytännöt asepalveluksesta kieltäytyvien suhteen ovat luonteeltaan rankaisevia ja syrjiviä. On kohtuutonta, että siviilipalveluksen kesto (347 päivää) on tuplasti pidempi kuin lyhyin mahdollinen asepalvelus (165 päivää). Huhtikuussa 2019 tehdyn lakimuutoksen seurauksena totaalikieltäytyjien tuomitseminen vapausrangaistuksiin tuli jälleen mahdolliseksi.

Mielenosoitukset valtasivat kadut ympäri maailman

Euroopassa laajoja mielenosoituksia nähtiin muun muassa Ranskassa, Itävallassa, Puolassa, Romaniassa, Tsekissä sekä Unkarissa. Mielenosoituksissa puolustettiin muun muassa sosiaalista oikeudenmukaisuutta sekä oikeusjärjestelmää ja vastustettiin korruptiota. Ilmastotekoja vaativista marsseista tuli tuttu näky Euroopan suurissa kaupungeissa, myös Suomessa. 

Oikeus kokoontumiseen ja mielipiteen ilmaisuun olivat koetuksella Ranskassa, Itävallassa ja Espanjassa. Esimerkiksi Ranskassa mielenosoituksia tukahdutettiin kohtuuttomalla voimalla ja kokoontumisvapautta rajoitettiin absurdeilla laeilla.

Myös Hongkongin mielenosoitukset saivat maailmanlaajuista huomiota vuoden 2019 aikana, kun miljoonat ihmiset osoittivat mieltään itsehallintoalueen vapauden puolesta. Kynnyskysymyksenä toimi luovutuslaki, joka olisi mahdollistanut vankien tai syytteessä olevien ihmisten luovuttamisen Manner-Kiinaan.

Hongkongissa mielenosoitukset tuottivat tulosta, sillä luovutuslaki torpattiin. Rauhanomaiset kokoontumiset saivat kuitenkin ruman käänteen, kun poliisi hajotti ihmisjoukot kumiluotien ja kyynelkaasun avulla. Siksi mielenosoitukset, joissa vaaditaan esimerkiksi laajempaa poliittista uudistusta ja viranomaisten voimankäytön selvittämistä, kuitenkin jatkuivat yleisprotestin muodossa.

Amnestyn vuoden 2019 ihmisoikeuskatsaus on jaettu maanosittain. Löydät raportin jokaisesta maanosasta liitteenä.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Liitteet

Tietoja julkaisijasta

Amnesty International
Amnesty International
Hietaniemenkatu 7 A
00100 Helsinki

https://www.amnesty.fi/

Amnesty International on maailman suurin ihmisoikeusjärjestö. Me teemme ihmisoikeudet tunnetuiksi, tutkimme vakavia ihmisoikeusloukkauksia ja kampanjoimme niitä vastaan kaikkialla maailmassa. Toimintamme perustuu yksittäisten ihmisten tuelle. Amnestyn Suomen osasto perustettiin vuonna 1967.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Amnesty International

Mielenosoittajia on kidutettu ja käytetty seksuaalisesti hyväksi Iranissa2.9.2020 02:01:00 EESTTiedote

Vangittuja mielenosoittajia on kidutettu muun muassa hakkaamalla, ruoskimalla, antamalla sähköiskuja, vesikiduttamalla, harjoittamalla seksuaalista väkivaltaa sekä psykologisin keinoin kuten valeteloituksilla. Sadat ovat joutuneet vastaamaan perättömiin syytteisiin epäreiluissa oikeudenkäynneissä. Ihmisille on langetettu kuolemantuomioita kidutuksella saatujen tunnustusten perusteella.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme