Maailman kosteikkopäivää vietetään 2. helmikuuta
Maailman kosteikkojen päivää vietetään kansainvälisesti merkittäviä kosteikkoja koskevan yleissopimuksen perustamisen vuosipäivänä. Yleissopimus allekirjoitettiin Ramsarissa Iranissa 2. helmikuuta 1971. Ramsarin yleissopimuksena tunnettu hallitustenvälinen sopimus tarjoaa puitteet kosteikkojen suojelulle ja järkevälle käytölle. Ramsar-sopimus on vanhin nykyaikaisista maailmanlaajuisista hallitustenvälisistä ympäristösopimuksista. YK:n vahvistaman kosteikkopäivän tarkoituksena on kiinnittää huomiota kosteikkoluontoon ja sen merkitykseen.
Kosteikot ovat alueensa lajirunsauden keskittymä. Samaan aikaan kosteikoista on tullut yksi uhanalaisimmista luontotyypeistä maailmalla. Suomessa luonnollisten kosteikkojen määrä on huvennut maankäytöstä johtuvan kuivatustoiminnan kautta. Samalla kun pieniä vesistöjä, soita ja kosteikkoja on kuivatettu, ovat rikkaiden elinympäristöjen määrät pienentyneet. Kuivatustoiminnan vaikutukset ovat siirtyneet valuma-alueita pitkin vesistöihin, joissa mataloituminen ja ravinnetason nousu ovat pienentäneet vesilinnuille sopivia elinalueita sekä samalla vähentäneet onnistuneiden pesintöjen mahdollisuuksia.
Suomessa on viime vuosikymmeninä aloitettu metsästäjien toimesta useita yksittäisiä kosteikkojen perustamistoimia sekä laajempia valtakunnallisia hankkeita. Vesilintujen poikastuotanto hyötyy uusista monimuotoisuuskosteikoista ja hyvin hoidettu kosteikko tarjoaa kauden aikana suojaa ja luonnonravintoa jäiden tulon saakka.
"Kosteikkojen ennallistamisen aika"
Maailman kosteikkopäivällä on vuosittain vaihtuva teema, joka korostaa kosteikkojen merkitystä. Vuoden 2023 teema on ”Nyt on kosteikkojen ennallistamisen aika”. EU komission tuoreessa ennallistamislakipaketissa ennallistaminen ei koske vain metsiä vaan myös mm. soita ja kosteikkoja, joilla metsästäjät, lintuharrastajat ja ympäristöhallinto ovat tehneet jo pitkään yhdessä töitä vesilintujen elinympäristöjen hyväksi.
”Elinympäristöjen laadun huononeminen ja luontaisten ympäristöjen väheneminen vaikuttaa rajoittavasti poikastuotantoon ja tätä kautta syysaikaisten lintujen määrään”, sanoo Metsästäjäliiton lintuvesiasiantuntija Veli-Matti Pekkarinen. Umpeenkasvu pienentää linnuille tärkeää avovesialaa ja ravinteet vääristävät kalakannat särkikalavoittoisiksi, vähentäen näin poikasravinnon määrää.
Levähdysalueita vesilinnuille
Helmi-ohjelmaan kuuluvassa SOTKA -hankekokonaisuudessa pyritään vastaamaan elinympäristömuutoksiin perustamalla uusia kosteikkoja, tehostamalla pienpetopyyntiä, hoitamalla valuma-alueita, lisäämällä tutkimusta, etsimällä vaihtoehtoisia rahoitusmalleja elinympäristötöihin sekä pilotoimalla syysaikaisen levähdysalueiden verkosto. Metsästäjäliitto on mukana toteuttamassa SOTKA-hankekokonaisuutta levähdysalue-hankkeessa yhdessä BirdLife Suomen kanssa. Hankkeessa lisätään vapaaehtoisuuteen perustuvia syysaikaisia häirintävapaita vesilintukohteita sekä ohjataan koulutuksella ja neuvonnalla entistä vastuullisempaan vesilintukantojen hoitoon.
Lisätietoja:
SOTKA -levähdysaluehanke, lintuvesiasiantuntija Veli-Matti Pekkarinen
puh. 050 472 8724, veli-matti.pekkarinen@metsastajaliitto.fi
Ennallistaminen parantaa riistakantoja:
https://jahtimedia.fi/luonnossa/ennallistaminen-parantaa-riistakantoja
SOTKA-levähdysaluehanke:
https://metsastajaliitto.fi/metsastajaliitto/vahva-vaikuttaja/hankkeet/sotka-hanke
Avainsanat
Tietoja julkaisijasta
Suomen Metsästäjäliitto on valtakunnallinen metsästäjien etujärjestö, jonka jäseninä on noin 147 000 metsästäjää ja 2 700 metsästysseuraa. Viime vuonna tuli kuluneeksi tasan 100 vuotta Metsästäjäliiton perustamisesta. Lue lisää Metsästäjäliiton verkkosivuilta.
JAHTIMEDIA.FI on Suomen Metsästäjäliiton verkkolehti, jossa julkaistaan metsästysaiheisia artikkeleita, haastatteluja sekä videoita. Aihepiirejä ovat muun muassa metsästys, luonto, metsästyskoirat, riistaruoka jametsästysammunta.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen Metsästäjäliitto ry
Maa- ja metsätalousvaliokunta ryhdistäytyi ja vei suurpetopykälän ML 41a maaliin23.2.2023 15:12:44 EET | Tiedote
Eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunta on yllättäen tänään 23.2.2023 hyväksynyt äänestyksen jälkeen suurpetojen kannanhoidollista metsästystä koskevan metsästyslain 41a pykälän viemisen eduskunnan suureen saliin päätettäväksi. Lain muutoksella on tavoitteena helpottaa suurpetojen kannanhoidolliseen metsästykseen liittyvien poikkeuslupien myöntämistä.
Metsästäjäliitto: Ylämaan koirasusien poistamisen toimeenpanokiellosta: Hybridisusien poistamisen lainsäädäntö on uusittava21.2.2023 18:00:00 EET | Tiedote
Ylämaan koirasusien poistamisen toimeenpanokielto on käsittämätön, toteaa Metsästäjäliitto. Ylämaan laumassa on kahdeksan eläintä, joista ainakin neljä on todennetusti koirasusia. Itä-Suomen hallinto-oikeuden jo toisen kerran tekemän 21.2.2023 annetun toimeenpanokiellon myötä koirasusien poisto Suomen luonnosta estyy jälleen kerran. Toimimattomuus vaarantaa susikannan geenipuhtauden suojelemisen.
Metsästäjäliitto: Karhunmetsästyskielto Itä-Suomessa romahdutti havainnoinnin ja laski kanta-arvion luotettavuutta21.2.2023 16:17:45 EET | Tiedote
Luonnonvarakeskus uutisoi Suomen karhukannan yksilömäärän pienentyneen 20 prosenttia edellisvuodesta. Karhukannan pienentyminen vuonna 2022 tapahtui LUKE:n mukaan erityisesti Itä- ja Pohjois-Suomessa.
Kosteikkorajoituksen vaikutukset haulikkoradoille17.2.2023 09:00:00 EET | Tiedote
Tukes on tarkentanut tulkintaohjetta ampumaradoilla noudatettavista ohjeistuksista, jos haulikkoradan ampumapaikka on kosteikon 100 metrin suojavyöhykkeen sisällä. Uudessa tulkintaohjeessa on mahdollista huomioida myös ampumasuunnat ampumaradoilla.
Teräshaulien merkitys sahojen toimintaan ennakoitua vähäisempi14.2.2023 12:38:14 EET | Tiedote
Suomen Metsästäjäliitto, Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK sekä Tornator Oyj ovat yhdessä ovat teettäneet selvityksen siitä, mitä vaikutuksia teräshauleilla on puun sahaukseen. Asiaa selvitettiin kenttäkokein yhdessä Hämeen ammattikorkeakoulun kanssa loppuvuodesta 2022.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme