Maailman myllerrykset varjostavat korjausrakentamisen kasvuponkaisua

Taloyhtiöiden korjaushankkeissa on hienoista kasvuvirettä. Noin joka toisella Kiinteistöliiton Korjausrakentamisbarometriin vastanneista on tänä vuonna taloyhtiössään korjaushanke. Korjaus- ja urakointivaihe on näistä noin 35 prosentilla yhtiöistä, ja tarjouspyyntövaihe joka neljännellä. Barometrin osoittama vastausvuoden ilmapuntari on noususuunnassa, ja kaikilla alueilla saldoluku on nousemassa nollarajalle pitkästä aikaa.

Varjoa näkymiin tuo kuitenkin se, että arvio ajankohtaisen taloustilanteen vaikutuksesta korjaamiseen on syksyä 2021 heikompi. Taloustilanteen vaikutusta korjaushankkeiden toteutumiseen kuvaava saldoluku on nyt -24, kun syksyllä lukema oli -12. Vastaajista kuitenkin 71 prosenttia ilmoitti, ettei ajankohtainen yleinen taloustilanne vaikuta heidän korjaushankkeidensa ja ylläpitotoimenpiteidensä toteutumiseen eli vireillä olevat korjaushankkeet toteutunevat yleisestä taloustilanteesta riippumatta. Huono uutinen on se, että lukema ei ole ollut näin alhainen sitten mittauksen aloituksen keväällä 2014.

Korjauksia vauhdittavat tänä vuonna useat seikat, joista yksi on koronapandemian lykkäämät hankkeet. Ajankohtaista lisäkasvua tuovat yhä yleisemmät sähköautojen latausjärjestelmien investoinnit sekä lämmitysjärjestelmiin kohdistuvat investoinnit.

Koko Suomessa vastanneista 30 prosenttia arvioi, että heidän taloyhtiönsä korjausrakentaminen kasvavaa kuluvana vuonna. Vastanneista 31 prosenttia odottaa, että korjaaminen supistuu heidän yhtiössään viime vuoteen verrattuna. Vuodelle 2023 näkymä on kuitenkin vielä sumea, eikä tässä vaiheessa kovin laajalti kasvua tulevalle vuodelle povata.

Barometrissa kohdistettiin huomiota myös mahdollisiin vaikutuksiin, joita koronapandemian seuraukset ja Ukrainan sota olisivat tuoneet taloyhtiöiden korjaushankkeisiin ja talouteen. Tulosten perusteella runsas kolmasosa ei ole havainnut ainakaan vielä muutoksia. Varautumista nouseviin korjauskustannuksiin on kuitenkin tehty 27 prosentissa yhtiöistä. Tarjoushintojen nousua on nähtävissä 17 prosentissa vastauksia.

Putkistokorjaukset, julkisivut sekä latausinfra ja piharakenteet ovat kerrostalojen yleisimpiä korjaushankkeita vuonna 2022

Kerrostaloyhtiöissä korjataan tänä vuonna yleisimmin vesi- ja viemärijärjestelmiä, julkisivuja, sähköautojen latausjärjestelmiä. Piharakenteita korjataan yleisimmin kerrostaloyhtiöissä. Sähköautojen latausjärjestelmien rakentaminen on yleistynyt edelleen selvästi viime syksyynkin verrattuna.

Rivitaloyhtiöillä piharakenteet, julkisivut, sähköautojen latauspisteet sekä vesikatto ovat yleisimpiä hankkeita. Myös rivitaloyhtiöissä yhä useampi taloyhtiö ilmoitti toteuttavansa sähköautojen latausjärjestelmiä.

Lämmitysjärjestelmähankkeiden määrä kasvussa

”Huomattava on myös se, että lämmitysjärjestelmään toteutettavat hankkeet ovat nousseet selvästi listauksessa ylöspäin viimeisten kahden vuoden aikana. Myös aurinkosähköön kohdistuu aiempaa enemmän mielenkiintoa ja kysyntää, mikä näkyy myös Kiinteistöliiton barometrissa selvästi”, toteaa Kiinteistöliiton pääekonomisti Jukka Kero.

Sähköautojen latauspisteitä toteutetaan runsaasti tänä vuonna ja vielä pitkään tämän jälkeenkin

Sähköautojen latauspisteitä raportoitiin toteuttavan tänä vuonna noin seitsemässä prosentissa vastaajien yhtiöitä. Pääkaupunkiseudulla lukema oli noin 12 prosenttia. Molemmat lukemat ovat edelleen kasvaneet.

Sähköautojen latauspisteiden hankkeita on edelleen runsaasti taloyhtiössä alkavalla viisivuotiskaudella. Sekä kerros- että rivitaloyhtiöiden vastaajista runsaat 40 prosenttia ilmoitti taloyhtiössään toteutettavan latauspisteitä alkavalla viisivuotiskaudella. Latauspisteet ovatkin vielä pitkään yleisin hanke taloyhtiöissä. ”Korjausrakentamisbarometrin tuloksiin pohjautuva arvio on se, että latauspisteitä olisi jo toteutettuna 15 – 20 prosentissa taloyhtiöitä”, luonnehtii Jukka Kero.

Alkavalla viisivuotiskaudella sähköauton lataushankkeiden jälkeen seuraavaksi yleisimpiä hankkeita ovat kerrostaloissa ulkovaipan kaikki korjaukset sekä putkistokorjaukset. Lukitusjärjestelmien uusiminen ja lämmitysjärjestelmään kohdistuvat hankkeissa näyttää olevan nyt myös kasvua barometrin perusteella.

Rivitaloyhtiöissä piharakenteisiin, julkisivuihin sekä vesikattoon kohdistuvat korjaukset nousevat seuraavaksi yleisimmiksi sähköautojen latauspistehankkeiden jälkeen vuosina 2023-2027.

Rahoituksen saatavuudessa ei isoa muutosta, mutta rahoitusehtojen odotukset heikentyneet selvästi

Korjauslainojen saatavuudessa ei tapahtunut suurta muutosta syksyyn verrattuna, mutta vastaajissa oli kuitenkin hivenen enemmän niitä, jotka eivät ole saaneet joko yhtään tai vain yhden lainatarjouksen. Vastaajista 7 prosenttia ei saanut ainuttakaan rahoitustarjousta.

Lainarahoituksen saamisen arvioidaan kuitenkin heikentyneen viimeisen puolen vuoden aikana viime syksyn tapaan. Rahoituksen saamisen arvioi pysyneen ennallaan suuri valtaosa, 81 prosenttia vastaajista. Lainaehtojen odotukset heikentyivät sen sijaan merkittävästi kevään 2022 mittauksessa. Nyt peräti 62 prosenttia vastaajista odottaa heikentyviä lainaehtoja, ja parantuvia ei juuri kukaan vastaajista. Lukemat olivat yhtä synkät viimeksi vuosina 2013 ja 2014.            

Lainamarginaalin mediaani on paikoillaan. Maalis-huhtikuussa 2022 vastanneiden tapausten mediaani oli 0,85 prosenttia. 80 prosentilla vastaajista marginaali on välillä 0,5 – 2,1 prosenttia.

Korjauslainojen korkosuojauksesta ilmoitti 10 prosenttia vastaajista. Näistä 44 prosentilla oli mallina kiinteä korko, korkokatto 32 prosentilla.

 Kiinteistöliiton Korjausrakentamisbarometri

Suomen Kiinteistöliiton ja Suomen Kiinteistölehden Korjausrakentamisbarometrissa on vuodesta 2009 selvitetty asunto-osakeyhtiöiden korjausrakentamisen ja hyvän kiinteistönpitotavan toteutumista. Keväällä 2022 Korjausrakentamisbarometri tavoitti 3773 vastaajaa, joita jokaista Kiinteistöliitto lämpimästi kiittää.

 Vastaajista 3447 oli asunto-osakeyhtiöiden hallituksen edustajia, 255 isännöitsijätehtävissä toimivaa henkilöä ja 71 muuta taloyhtiöiden edustajaa. Kysely toteutettiin nettikyselynä 29.3. – 17.4.2022. Kyselyssä raportoidut ns. saldoluvut saadaan vähentämällä supistuvaa kehitystä ennakoivien osuus kasvavaa kehitystä ennakoivien osuudesta.