Maailman onnellisimman kansan hyvinvointi jakautuu epätasaisesti
Eriarvoisuuden tila Suomessa 2022 -raportin on kirjoittanut 12 meritoitunutta eriarvoisuustutkijaa, jotka tarjoavat lukusia politiikkatoimia, joiden avulla voidaan lisätä yhteiskunnallista tasa-arvoa ja oikeudenmukaisuutta. Teos on jatkoa vuonna 2020 ilmestyneelle samannimiselle teokselle, joka synnytti vilkasta keskustelua eriarvoisuuden merkityksistä.
Koettua hyvinvointia vähentävät erityisesti toimeentulovaikeudet, joista kärsivät muita useammin yksinasuvat ja yksinhuoltajat. Teoksen keskeinen sanoma on, että sekä tulo- ja varallisuuseroihin että koettuun hyvinvointiin liittyvää eriarvoistumista on torjuttava aktiivisesti. Se on tärkeää sekä demokratian toteutumisen että sosiaalisen oikeudenmukaisuuden vuoksi.
Verojärjestelmä kasvattaa tulo- ja varallisuuseroja
VATT:n erikoistutkija Marja Riihelä ja taloustieteen emeritusprofessori Matti Tuomala tarkastelevat tulo- ja varallisuuserojen kehitystä eriytetyn verojärjestelmän aikana. Vuonna 1993 tehtyjen reformien vuoksi verotuksen progressiivisuus väheni voimakkaasti, kun ansio- ja pääomatulojen verotus eriytettiin. Se on lisännyt tulo- ja varallisuuseroja viime vuosikymmeninä.
Verotuksen keinoin olisi kuitenkin mahdollista hillitä tulo- ja varallisuuserojen kasvua. Riihelä ja Tuomala ehdottavat yhtenäiseen tuloverotukseen siirtymistä. Silloin progressiivisen tuloveron kohteena olisivat kaikki tulot eli sekä ansio- että pääomatulot.
– Pääomatulojen verotuksen ja varallisuusverotuksen epäkohtien korjaaminen lisäisi yhteiskunnallista oikeudenmukaisuutta ja parantaisi samalla tuottavuutta sekä tuotannolliseen toimintaan investoimisen taloudellisia kannustimia. Se vähentäisi myös haitallista verosuunnittelua, Riihelä ja Tuomala tiivistävät.
Köyhyys vauraassa maassa
Riihelä ja Tuomala tarkastelevat teoksessa myös suomalaista köyhyyttä globalisaatiokehityksen aikakaudella. Vaikka köyhyysasteessa ei ole tapahtunut suuria muutoksia, erityisen ongelmalliseksi on muodostunut köyhyyden pitkittyminen, jonka vaikutukset etenkin lapsiin ovat haitallisia. Äärimmäisen köyhyyden tilat ovat kuitenkin Suomessa harvoin pysyviä.
Köyhyyden torjumisessa Riihelä ja Tuomala korostavat kohdennetun sosiaaliturvan lisäksi hyvinvointipalvelujen saatavuutta.
– Universaaleilla ohjelmilla voidaan välttää tulosidonnaisen sosiaaliturvan ongelmia, kuten sosiaalista häpeää ja etujen vähäistä käyttöä. Julkisesti tarjottu peruskoulutus, perusterveydenhoito, lasten ja vanhusten hoito ja muut sosiaalipalvelut ovat ei-rahamääräistä ‘perustuloa’, joiden tulee olla kaikkien saatavilla, Riihelä ja Tuomala toteavat.
Tuloilla on yhteys äänestysvalintoihin
Suurituloiset ovat selvästi pienituloisia ahkerampia äänestäjiä, mutta miten suurituloiset äänestävät? THL:n tutkimuspäällikkö Timo M. Kauppinen, yleisen valtio-opin dosentti Hanna Wass ja viestinnän professori Anu Kantola tutkivat, mitä puolueita kunnallisvaaleissa 2021 äänestettiin suhteessa siihen, kuinka paljon äänestysalueella asui suurituloisimpaan kymmenykseen kuuluvia.
Kokoomus oli suurituloisten selvä suosikkipuolue, mutta myös RKP:n ja vihreiden kannatus on suhteessa korkeampi suurituloisilla alueilla.
Demokratian kannalta alueellisella segregaatiolla voi olla negatiivisia vaikutuksia.
– Erityisesti kuntavaaleissa voi olla konkreettista merkitystä sillä, miltä asuinalueilta puolueet keräävät kannatuksensa. Suurituloiset alueet voivat saada etua kunnan päätöksenteossa, koska niillä äänestetään ahkerasti, äänet keskittyvät muutamille puolueille ja valtuustoon päädytään useammin suuri- kuin pienituloisilta alueilta, Kauppinen, Wass ja Kantola huomauttavat.
Perhetausta vaikuttaa omalle sukupuolelle tyypillisen ammatin valintaan
Koulutus- ja ammattialojen jakautumista miehille ja naisille tyypillisiin eli sukupuolen mukaiseen segregaatioon tarkastellaan usein yksinomaan kulttuurisesta näkökulmasta.
Sosiologian yliopistonlehtori Irene Prix, THL:n erikoistutkija Outi Sirniö ja sosiologian apulaisprofessori Elina Kilpi-Jakonen tarkastelevat sukupuolisegregaatiota koulutuksessa laajemmasta yhteiskunnallisen eriarvoisuuden näkökulmasta ottamalla huomioon sosioekonomisen perhetaustan opintovalintojen taustalla.
Esimerkiksi miehet valitsevat todennäköisemmin naisvaltaisen, kuten opetus-, hoiva- tai sosiaalialan, jos tekevät samalla luokkanousun.
Sukupuolisegregaation purkamiseksi on tuettava ihmisten pragmaattisia motiiveja ja mahdollisuuksia opiskella ja työskennellä omalle sukupuolelle epätyypillisillä aloilla. Lisäksi segregaatioon voidaan vaikuttaa muilla yhteiskunnallisen eriarvoisuuden vähentämiseen tähtäävillä toimilla, kuten parantamalla naisvaltaisten ja yhteiskunnallisesti tärkeiden alojen työoloja ja palkkausta.
– Miesten osuuden kasvattaminen hoiva-alalla aikuisten alanvaihtoa helpottamalla vaikuttaisi välillisesti myös kulttuurisiin käsityksiin alasta, mikä vuorostaan vaikuttaisi nuorten alavalintoihin, Prix, Sirniö ja Kilpi-Jakonen toteavat.
Elämään tyytyväisyys on lisääntynyt pitkällä aikavälillä
Lopuksi väitöskirjatutkija Niko Eskelinen, Diakonia-ammattikorkeakoulun erityisasiantuntija Sakari Kainulainen, väitöskirjatutkija Pietari Kujala ja sosiologian professori Mikko Niemelä kirjoittavat siitä, miten suomalaisten koettu hyvinvointi on kehittynyt 2000-luvulla ottaen huomioon väestöryhmittäiset erot.
Onnelliseksi itsensä kokevien osuus on Suomessa noussut vuosien 2012 ja 202 välillä. Kuitenkin työttömistä jopa noin joka kuudes (14,7–17,7 %) raportoi kokevansa onnellisuutta harvoin tai ei koskaan.
Taloudellisen hyvinvoinnin merkitys korostuu ihmisten kokemassa elämään tyytyväisyydessä, minkä vuoksi tulosiirto- ja palvelujärjestelmä on tärkeässä roolissa, kun edistetään suomalaisten hyvinvointia.
Koettu hyvinvointi sisältää kuitenkin useita hyvinvoinnin osa-alueita, kuten sosiaaliset suhteet ja turvallisuus, joiden kehittäminen vaatii laaja-alaista ja poikkihallinnollista yhteiskuntapolitiikkaa. Tämän tulisi näkyä esimerkiksi tulevassa sosiaaliturvauudistuksessa.
– Etuusjärjestelmän tulisi olla mahdollisimman selkeä, jotta se luo ihmisille mahdollisuuden rakentaa itselleen toimiva ja ennakoitava arki, tutkijat tiivistävät.
Kirjan on toimittanut Kalevi Sorsa -säätiön hankevastaava Anna Rajavuori.
– Kalevi Sorsa -säätiön tavoitteena on lisätä ymmärrystä eriarvoisuudesta manitahoisena yhteiskunnallisena ilmiönä ja tuoda esiin perusteltuja ideoita ja politiikkakeinoja, joiden avulla eriarvoisuuskehitystä voitaisiin tasata, toteaa Rajavuori.
Eriarvoisuuden tila Suomessa 2022 on osa Kalevi Sorsa -säätiön viisivuotista eriarvoisuuden vähentämisen hanketta (2019–2023).
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Anna RajavuoriKalevi Sorsa -säätiö, Eriarvoisuuden vähentäminen
Puh:050 556 2447anna.rajavuori@sorsafoundation.fiKuvat
Liitteet
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Kalevi Sorsa -säätiö on sosialidemokraattinen ajatuspaja. Säätiö tuottaa julkaisuja, tapahtumia ja puheenvuoroja julkiseen keskusteluun. Ajatuspajan tavoite on edistää yhteiskunnallista tasa-arvoa ja demokratiaa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Kalevi Sorsa -säätiö
Tutkimusraportti: Osinkoverotusta uudistamalla voisi kertyä vuosittain 800 miljoonaa euroa lisää verotuloja11.4.2024 07:30:00 EEST | Tiedote
Kalevi Sorsa -säätiön tänään julkaisema tutkimusraportti esittelee yhdeksän erilaista mallia Suomen osinkoverotuksen uudistamiseksi. Laboren laatimat laskelmat osoittavat, että uudistus voisi tuoda vuosittain jopa 800 miljoonaa euroa lisää verotuloja. Progressiivisella osinkoveromallilla on mahdollista kohdistaa vaikutukset valtaosin suurituloisimalle prosentille suomalaisista.
Ennakkotieto: Uusien laskelmien mukaan osinkoverotuksen muutokset voisivat vahvistaa julkista taloutta merkittävästi8.4.2024 08:00:00 EEST | Tiedote
Torstaina 11.4. julkaistava tutkimusraportti esittelee yhdeksän erilaista veromallia Suomen osinkoverotuksen uudistamiseksi. Se sisältää myös tutkimuslaitos Laboren tekemät laskelmat muutosten vaikutuksista. Raportti on ensimmäinen kattava selvitys, jossa arvioidaan erilaisia vaihtoehtoja Suomen listaamattomien osakeyhtiöiden osinkoverotuksen ongelmien ratkaisemiseksi. Ongelmat on nostettu esiin kymmenissä tutkimuksissa ja asiantuntijaraporteissa. Viimeksi niiden korjaamista esitti tammikuussa Talouspolitiikan arviointineuvosto.
Raportti: Yhteisöveron muutokset koskettaisivat pääosin huipputuloisia1.2.2024 08:00:00 EET | Tiedote
Kalevi Sorsa -säätiön tänään julkaisema selvitys osoittaa, että yhteisöveron muutokset koskisivat pääosin hyvin suurituloisia. Yhteisöveron yhden prosenttiyksikön korotuksesta 45 prosenttia kohdistuisi suurituloisimpaan prosenttiin. Tulonjakoarvioiden lisäksi raportti sisältää tutkimuskatsauksen yhteisöverosta.
Ennakkotieto: Yhteisövero kohdistuu tuloluokkiin epätasaisesti Suomessa29.1.2024 08:00:00 EET | Tiedote
Torstaina 1.2. julkaistava tutkimusraportti arvioi yritysten voitoista perittävän yhteisöveron kohdistumista eri tuloluokkiin tilastoaineiston perusteella. Kyseessä on ensimmäinen selvitys yhteisöveron tulonjakovaikutuksista Suomessa. Raportti sisältää myös tutkimuskatsauksen yhteisöverosta sekä suosituksia yritysverotuksen uudistamiseksi. Vuoden alusta Suomessakin käyttöön otettu yhteisöveron 15 prosentin globaali alaraja kasvattaa sen merkitystä julkisen talouden kannalta.
Kalevi Sorsa -palkinto kääntäjä Lotta Toivaselle24.1.2024 08:00:00 EET | Tiedote
Vuoden 2023 Kalevi Sorsa -palkinto on myönnetty kääntäjä Lotta Toivaselle hänen työstään eurooppalaisen ja erityisesti ranskalaisen kirjallisuuden tunnetuksi tekemisestä Suomessa. Toivanen on kääntänyt muun muassa vuonna 2022 Nobelin kirjallisuuspalkinnon saaneen Annie Ernaux’n sekä Ranskan kuuluisimpiin nykykirjailijoihin lukeutuvan Édouard Louisin teoksia.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme