Oulun yliopisto

Maailmanlaajuinen tutkimus: Leikkausta edeltävä koronakaranteeni voi lisätä leikkauksenjälkeisiä keuhkokomplikaatioita

Jaa

Useat maat suosittelevat leikkauspotilaille karanteenia ennen leikkausta COVID-19-taudin ja sen komplikaatioiden välttämiseksi. Tuoreen tutkimuksen mukaan karanteeni tai eristäytyminen ennen leikkausta saattaa kuitenkin kasvattaa leikkauksenjälkeisten keuhkokomplikaatioiden riskiä jopa viidenneksellä. Suomessa leikkaukseen liittyvää karanteenia ei erikseen suositella, vaan käytännöt vaihtelevat sairaala- ja yksikkökohtaisesti.

Dosentti Joonas Kauppila, Oulun yliopisto ja Oulun yliopistollinen sairaala (kuva: Oulun yliopisto / Mikko Törmänen)
Dosentti Joonas Kauppila, Oulun yliopisto ja Oulun yliopistollinen sairaala (kuva: Oulun yliopisto / Mikko Törmänen)

Birminghamin yliopiston johtamassa GlobalSurg-COVIDSurg tutkimusryhmässä yli 15 000 kirurgia ympäri maailmaa kerää COVID-19:ään liittyvää tietoa leikkauspotilaista.

Analyysissa oli mukana 96 454 leikkauspotilasta 1 600 sairaalasta ja 114 maasta. Pohjoismaisia sairaaloita mukana oli 14. Potilaista 28 % oli leikkausta edeltävässä karanteenissa. Leikkauksenjälkeisiä keuhkokomplikaatioita esiintyi 2 %:lla potilaista. Komplikaatioista 12 % liittyi koronavirusinfektioon.

Karanteenissa ennen leikkausta olleet potilaat olivat vanhempia ja heillä oli enemmän keuhkojen liitännäissairauksia. He asuivat korkean tulotason maissa alueilla, joissa koronan ilmaantuvuus oli suuri.

Keuhkokomplikaatioita esiintyi yhtä paljon karanteenissa olleilla (2,1 %) ja heillä, jotka eivät olleet karanteenissa (2,0 %) ennen leikkausta. Kun analyysit vakioitiin iän, liitännäissairauksien ja leikkaustyypin mukaan, havaittiin, että karanteenissa olleiden riski saada keuhkokomplikaatioita oli 20 % korkeampi. Mitä pidempi karanteeni oli kyseessä, sitä suuremmaksi riski kasvoi: 4-7 päivän karanteeni nosti suhteellista riskiä 25 % ja kahdeksan tai useamman päivän karanteeni jopa 31 %.

Karanteenin vaikutukset olivat samanlaisia riippumatta hoitavan yksikön muista koronaviruksen leviämiseen tai ehkäisyyn liittyvistä käytänteistä, kuten siitä, testattiinko potilaat ennen leikkausta tai hoidettiinko heidät erillään muista potilaista.

Tutkimuksen Suomen maajohtajana toimiva dosentti Joonas Kauppila Oulun yliopistosta ja Oulun yliopistollisesta sairaalasta kommentoi yllättäviä löydöksiä: “Näyttää siltä, että karanteeni voi hyvästä tarkoituksesta huolimatta jopa huonontaa leikkauspotilaiden tilannetta. Karanteeni voi esimerkiksi vähentää potilaan fyysistä aktiivisuutta, huonontaa ruokailutottumuksia ja lisätä ahdistus- ja masennusoireita. Anestesian ja leikkauksen vuoksi potilailla on jo valmiiksi kohonnut keuhkokomplikaatioiden riski, ja karanteenin jälkeen he siis lähtevät entistä huonommista lähtökohdista leikkauspöydälle, altistuen vielä enemmän komplikaatioille.”

“Leikkauspotilaan karanteeni ei potilaan itsensä kannalta ole järkevää, ainakaan kaikissa tilanteissa. Toisaalta karanteenittomuus voi lisätä oireettomilta potilailta toisiin potilaisiin tai terveydenhuollon henkilökuntaan tapahtuvia koronatartuntoja. Tartuntaketjuja ja niiden vaikutuksia kokonaisuuteen ei kuitenkaan tässä tutkimuksessa pystytty tutkimaan”, Kauppila huomauttaa.

“Mielestämme karanteenia parempi keino leikkaustoiminnan riskien hallintaan on leikkausta edeltävä koronatestaus, minkä olemme aiemmassa tutkimuksessamme osoittaneet olevan tehokas keino pienentää komplikaatioriskiä. Testaamalla voidaan vähentää myös oireettomista potilaista tapahtuvia koronatartuntoja. Mikäli leikkausta edeltävää karanteenia käytetään, tulisi se tehdä harkiten, esimerkiksi rajata se koronan leviämisvaiheessa oleviin paikkakuntiin ja korkean riskin potilaisiin. Tavoitteellisen fyysisen harjoittelun toteuttaminen kotikaranteenin aikana, vaikkapa etäyhteyden avulla, voisi olla toinen keino vähentää leikkausriskejä. Leikkausta edeltävä harjoittelu on jo osoitettu hyödylliseksi tietyillä syöpäpotilailla, sillä se nopeuttaa leikkauksesta toipumista. Kotikaranteenissa tapahtuvan harjoittelun vaikutukset keuhkokomplikaatioihin tulisi kuitenkin selvittää leikkauspotilailla. Toisaalta riittävä liikunta olisi hyödyllistä riippumatta koronasta tai leikkauksista.”

Tutkimus julkaistiin vastikään Anaesthesia-tiedelehdessä.

Tutkimusartikkeli: COVIDSurg Collaborative, GlobalSurg Collaborative. Effects of pre-operative isolation on postoperative pulmonary complications after elective surgery: an international prospective cohort study. Anaesthesia (2021). https://doi.org/10.1111/anae.15560

Kansainvälisen tiedotustilaisuuden tallenne Twitterissä: https://twitter.com/i/broadcasts/1ypJdgdYdkYGW

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Dosentti Joonas Kauppila
Oulun yliopisto ja Oulun yliopistollinen sairaala
joonas.kauppila@oulu.fi
puh: 08-315 2338

Kuvat

Dosentti Joonas Kauppila, Oulun yliopisto ja Oulun yliopistollinen sairaala (kuva: Oulun yliopisto / Mikko Törmänen)
Dosentti Joonas Kauppila, Oulun yliopisto ja Oulun yliopistollinen sairaala (kuva: Oulun yliopisto / Mikko Törmänen)
Lataa

Tietoja julkaisijasta

Oulun yliopisto
Oulun yliopisto
Pentti Kaiteran katu 1
90570 Oulu

0294 480 000https://www.oulu.fi/fi

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Oulun yliopisto

Ruonan Teollisuuskylän Pekka Miilukangas sai Kerttu Saalasti -palkinnon mikroyrittäjyyden edistämisestä21.9.2021 12:18:39 EEST | Tiedote

Kerttu Saalasti -palkinto jaettiin ensimmäistä kertaa 20.9. vietetyssä Kerttu Saalasti -seminaarissa. Palkinnon sai Ruonan Teollisuuskylän toimitusjohtaja Pekka Miilukangas. Kerttu Saalasti -palkinnon jakavat Kerttu Saalasti säätiö ja Oulun yliopiston Kerttu Saalasti Instituutin yhdessä. Se myönnetään vuosittain merkittävästä mikroyrittäjyyttä tai yrittävää kulttuuria edistävästä tutkimuksen, koulutuksen tai yhteiskunnallisen vaikuttamisen saavutuksesta.

Mikroyritysten merkitys työllisyydelle vaihtelee alueittain, uusi mikroyritysten tilastokatsaus kertoo miten20.9.2021 14:00:00 EEST | Tiedote

Mikroyrityksillä on paikoitellen erittäin suuri merkitys työllisyydelle ja taloudelle. Torniolaakson seutukunnassa mikroyrityksissä työskentelee lähes 20% työllisistä, kun Kuopion ja Vaasan seutukunnissa ollaan 8% tuntumassa. Järviseudulla, Kaustisen seutukunnassa ja Ahvenanmaan saaristossa luku on noin 17 %. Pienessä Kökarin kunnassa kokonaiset 100 % yritystyöpaikoista on mikroyrityksissä. Mikroyritysten liikevaihto on kasvanut vuosien 2016-2019 välillä selkeästi, 7.3% prosenttia, mutta alueellinen vaihtelu on suurta. Mikroyritysten tavaraviennin merkitys korostuu erityisesti Keski-Pohjanmaalla, Kymenlaaksossa ja Pohjois-Lapissa.

Väitös: Sanojen virheelliset muodot yli 3-vuotiaiden puheessa voivat viitata puhehäiriöön16.9.2021 14:00:00 EEST | Tiedote

Puheen kehityksen edetessä tyypillisesti jo 3-vuotiaat lapset sanovat sanat suhteellisen tarkasti samalla tavalla puhekerrasta toiseen. Vaikka puheessa olisi vaihtelua, he pystyvät usein tuottamaan sanasta myös oikean muodon. Jos 3-vuotiaiden ja sitä vanhempien lasten puheessa esiintyy runsaasti sanavaihtelua eli he käyttävät samasta sanasta vain erilaisia virheellisiä muotoja, se voi viitata puhehäiriöön.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme