Birminghamin yliopiston johtamassa GlobalSurg-COVIDSurg tutkimusryhmässä yli 15 000 kirurgia ympäri maailmaa kerää COVID-19:ään liittyvää tietoa leikkauspotilaista.

Analyysissa oli mukana 96 454 leikkauspotilasta 1 600 sairaalasta ja 114 maasta. Pohjoismaisia sairaaloita mukana oli 14. Potilaista 28 % oli leikkausta edeltävässä karanteenissa. Leikkauksenjälkeisiä keuhkokomplikaatioita esiintyi 2 %:lla potilaista. Komplikaatioista 12 % liittyi koronavirusinfektioon.

Karanteenissa ennen leikkausta olleet potilaat olivat vanhempia ja heillä oli enemmän keuhkojen liitännäissairauksia. He asuivat korkean tulotason maissa alueilla, joissa koronan ilmaantuvuus oli suuri.

Keuhkokomplikaatioita esiintyi yhtä paljon karanteenissa olleilla (2,1 %) ja heillä, jotka eivät olleet karanteenissa (2,0 %) ennen leikkausta. Kun analyysit vakioitiin iän, liitännäissairauksien ja leikkaustyypin mukaan, havaittiin, että karanteenissa olleiden riski saada keuhkokomplikaatioita oli 20 % korkeampi. Mitä pidempi karanteeni oli kyseessä, sitä suuremmaksi riski kasvoi: 4-7 päivän karanteeni nosti suhteellista riskiä 25 % ja kahdeksan tai useamman päivän karanteeni jopa 31 %.

Karanteenin vaikutukset olivat samanlaisia riippumatta hoitavan yksikön muista koronaviruksen leviämiseen tai ehkäisyyn liittyvistä käytänteistä, kuten siitä, testattiinko potilaat ennen leikkausta tai hoidettiinko heidät erillään muista potilaista.

Tutkimuksen Suomen maajohtajana toimiva dosentti Joonas Kauppila Oulun yliopistosta ja Oulun yliopistollisesta sairaalasta kommentoi yllättäviä löydöksiä: “Näyttää siltä, että karanteeni voi hyvästä tarkoituksesta huolimatta jopa huonontaa leikkauspotilaiden tilannetta. Karanteeni voi esimerkiksi vähentää potilaan fyysistä aktiivisuutta, huonontaa ruokailutottumuksia ja lisätä ahdistus- ja masennusoireita. Anestesian ja leikkauksen vuoksi potilailla on jo valmiiksi kohonnut keuhkokomplikaatioiden riski, ja karanteenin jälkeen he siis lähtevät entistä huonommista lähtökohdista leikkauspöydälle, altistuen vielä enemmän komplikaatioille.”

“Leikkauspotilaan karanteeni ei potilaan itsensä kannalta ole järkevää, ainakaan kaikissa tilanteissa. Toisaalta karanteenittomuus voi lisätä oireettomilta potilailta toisiin potilaisiin tai terveydenhuollon henkilökuntaan tapahtuvia koronatartuntoja. Tartuntaketjuja ja niiden vaikutuksia kokonaisuuteen ei kuitenkaan tässä tutkimuksessa pystytty tutkimaan”, Kauppila huomauttaa.

“Mielestämme karanteenia parempi keino leikkaustoiminnan riskien hallintaan on leikkausta edeltävä koronatestaus, minkä olemme aiemmassa tutkimuksessamme osoittaneet olevan tehokas keino pienentää komplikaatioriskiä. Testaamalla voidaan vähentää myös oireettomista potilaista tapahtuvia koronatartuntoja. Mikäli leikkausta edeltävää karanteenia käytetään, tulisi se tehdä harkiten, esimerkiksi rajata se koronan leviämisvaiheessa oleviin paikkakuntiin ja korkean riskin potilaisiin. Tavoitteellisen fyysisen harjoittelun toteuttaminen kotikaranteenin aikana, vaikkapa etäyhteyden avulla, voisi olla toinen keino vähentää leikkausriskejä. Leikkausta edeltävä harjoittelu on jo osoitettu hyödylliseksi tietyillä syöpäpotilailla, sillä se nopeuttaa leikkauksesta toipumista. Kotikaranteenissa tapahtuvan harjoittelun vaikutukset keuhkokomplikaatioihin tulisi kuitenkin selvittää leikkauspotilailla. Toisaalta riittävä liikunta olisi hyödyllistä riippumatta koronasta tai leikkauksista.”

Tutkimus julkaistiin vastikään Anaesthesia-tiedelehdessä.

Tutkimusartikkeli: COVIDSurg Collaborative, GlobalSurg Collaborative. Effects of pre-operative isolation on postoperative pulmonary complications after elective surgery: an international prospective cohort study. Anaesthesia (2021). https://doi.org/10.1111/anae.15560

Kansainvälisen tiedotustilaisuuden tallenne Twitterissä: https://twitter.com/i/broadcasts/1ypJdgdYdkYGW