Maankäyttösektori ensimmäisen kerran päästölähde vuonna 2021 – Suomen kokonaispäästöt pysyivät edellisvuoden tasolla
Tilastokeskuksen julkaiseman ja Luonnonvarakeskuksen laskeman pikaennakkotiedon mukaan sektorin nettopäästöt vuonna 2021 olivat 2,1 miljoonaa tonnia CO2-ekv.
”Sektorin muuttuminen nettonielusta nettopäästölähteeksi johtui erityisesti uudesta puuston kasvun arviosta ja korkealla tasolla toteutuneista hakkuista. Uusi, vielä alustavalla tavalla laskettu kasvuarvio perustuu valtakunnan metsien 13. inventoinnissa havaittuun puuston kasvun laskevaan trendiin”, Tilastokeskuksen yliaktuaari Sini Niinistö kertoo.
Pikaennakkotiedon mukaan puuston kokonaispoistuma kasvoi yhdeksän prosenttia edeltävästä vuodesta ja oli yhteensä 90,9 miljoonaa kuutiometriä. Hakkuukertymä kasvoi samaan aikaan kymmenen prosenttia.
Metsämaan puustobiomassan hiilivarastosta poistui hiiltä 118 miljoonaa tonnia hiilidioksidina ilmaistuna, mikä on yhdeksän prosenttia enemmän kuin vuonna 2020. Vuoden 2021 puustobiomassan kasvuarvioksi laskettiin 128 miljoonaa tonnia hiilidioksidia. Arvio on noin seitsemän prosenttia pienempi kuin viime vuosille raportoidut kasvut. Metsämaan puuston nielu lasketaan biomassan kasvun ja poistuman erotuksena.
Puuston kasvun vaikutus päivitetään seuraavissa julkistuksissa takautuvasti inventaarion aiempien vuosien tuloksiin, minkä vuoksi myös aiempien vuosien nielut ja päästöt tulevat muuttumaan. Lisäksi päivitetään muun muassa pinta-aloja, jotka niin ikään vaikuttavat päästö- ja poistumalaskentaan.
Pikaennakon mukaan vuoden 2021 kasvihuonekaasujen kokonaispäästöt ilman maankäyttösektoria olivat 47,7 miljoonaa tonnia CO2-ekv. Päästöt pysyivät siten edellisvuoden tasolla.
Päästöt ovat laskeneet 33 prosenttia vertailuvuodesta 1990 ja 44 prosenttia vuodesta 2003, jolloin päästöt olivat korkeimmillaan aikasarjan 1990–2021 aikana.
”YK:n ilmastosopimuksen raportointikäytännön mukaisesti kokonaispäästöissä ei ole mukana maankäyttösektorin päästöjä ja poistumia. Jos maankäyttösektorin nettopäästöt otettaisiin huomioon kokonaispäästöissä, päästöt olisivat ensimmäisten laskelmien mukaan olleet viime vuonna 49,8 miljoonaa tonnia CO2-ekv.”, Niinistö kertoo.
Energiasektorin päästöt laskivat kulutuksen kasvusta huolimatta
Energiasektorin osuus kokonaispäästöistä oli viime vuonna 71 prosenttia. Sektorin päästöt laskivat 0,7 prosenttia edeltävästä vuodesta ja olivat koko aikasarjan alhaisimmat. Energian kokonaiskulutuksen kuuden prosentin kasvusta huolimatta sektorin päästöt vähenivät, koska uusiutuvien energialähteiden käyttö lisääntyi aiemmasta.
Kokonaispäästöistä 11 prosenttia aiheutui teollisuusprosesseista ja tuotteiden käytöstä. Maatalouden osuus päästöistä oli 13 prosenttia ja jätesektorin neljä prosenttia. Jätesektorin päästöt ovat vähentyneet peräti 65 prosenttia vuodesta 1990.
”Jätesektorin päästöjen vähentymiseen ovat vaikuttaneet merkittävästi jo vuonna 1994 voimaan astuneen jätelain ja EU:n kaatopaikkadirektiivin edellyttämät toimet. Lisäksi vuoden 2016 kaatopaikkasijoituskiellon jälkeen biohajoavaa yhdyskuntajätettä on mennyt kaatopaikoille lähinnä vain jätteenkäsittelyssä hyödyntämättä jääneinä ositteina”, Tilastokeskuksen kehittämispäällikkö Pia Forsell sanoo.
Kasvihuonekaasupäästöjen pikaennakon laskenta tehdään karkeammalla tasolla kuin varsinainen inventaariolaskenta. Vuoden 2021 päästöjen ennakkotiedot julkaistaan kuluvan vuoden joulukuussa ja lopulliset tiedot keväällä 2023. Tietojen tarkentuminen on vaikuttanut kokonaispäästöjen määrään vähän, keskimäärin alle prosentin. Maankäyttösektorin tiedot ovat aiemmin muuttuneet noin 5–30 prosenttia pikaennakkojulkistuksen ja vuoden lopun ennakkotietojen julkistuksen välillä.
Lisätietoa kasvihuonekaasupäästöjen pikaennakkotiedoista on saatavilla Tilastokeskuksen tiedotteesta ja katsauksesta sekä Luonnonvarakeskuksen (Luke) uutisesta.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Yliaktuaari Sini Niinistö, p. 029 551 2954, sini.niinisto@stat.fi
Kehittämispäällikkö Pia Forsell, p. 029 551 2937, pia.forsell@stat.fi
Kehittämispäällikkö Riitta Pipatti, p. 029 551 3543, riitta.pipatti@stat.fi
Sini NiinistöYliaktuaariTilastokeskus
Puh:029 551 2954sini.niinisto@stat.fiPia ForsellKehittämispäällikköTilastokeskus
Puh:029 551 2937pia.forsell@stat.fiRiitta PipattiKehittämispäällikköTilastokeskus
Puh:029 551 3543riitta.pipatti@stat.fiLinkit
Tietoja julkaisijasta
Tilastokeskus
Työpajankatu 13
00580 HELSINKI
Vaihde 029 551 1000
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Tilastokeskus
Etätöitä tehdään edelleen enemmän kuin ennen koronakriisiä – naiset ohittivat miehet7.5.2024 08:01:59 EEST | Tiedote
Naiset tekivät etätöitä ensimmäistä kertaa miehiä yleisemmin vuonna 2023. Työolotutkimuksen tiedoista selviää myös, että etätöitä tekevien osuus palkansaajista laski 35 %:n tasolle, kun se koronakriisin aikana vuonna 2021 oli korkeimmillaan yli 40 %.
Asuntojen hinnat laskivat koko maassa tammi-maaliskuussa – asuntokauppa edelleen vaisua3.5.2024 08:01:53 EEST | Tiedote
Erityisesti perheasuntojen hinnat laskivat ensimmäisellä vuosineljänneksellä vuodentakaisesta. Pienien osakeasuntojen hintojen lasku oli sen sijaan maltillisempaa. Tiedot käyvät ilmi Tilastokeskuksen osakeasuntojen hinnat -tilastosta.
Maahanmuutto kasvoi entisestään alkuvuonna25.4.2024 08:00:55 EEST | Tiedote
Suomen väestönkasvua piti tammi–maaliskuussa yllä maahanmuutto, joka kasvoi edelleen viime vuodesta. Ulkomailta muutti Suomeen 14 485 henkeä ja Suomesta ulkomaille 3 063 henkeä. Maahanmuuttoja oli 724 enemmän ja maastamuuttoja 36 enemmän kuin edellisvuoden tammi–maaliskuussa, selviää väestön ennakkotilaston tiedoista.
Finländarna drabbade av undersökningströtthet – Statistikcentralen oroar sig för att informationen blir förvrängd22.4.2024 09:21:20 EEST | Tiedote
Information och åsikter som samlas in från medborgarna är en central råvara för statistik som styr beslutsfattandet i samhället. Under de senaste åren har medborgarnas svarsaktivitet i undersökningarna sjunkit brant. Fenomenet är internationellt och det finns flera orsaker till att man inte svarar. Statistikcentralen lyfter fram den oroväckande utvecklingen genom kampanjen Det blåvita brevet.
Tutkimusuupumus valtasi suomalaiset – Tilastokeskus huolissaan tiedon vinoutumisesta22.4.2024 08:13:14 EEST | Tiedote
Kansalaisilta kerättävä tieto ja näkemykset ovat yhteiskunnallista päätöksentekoa ohjaavien tilastojen keskeinen raaka-aine. Viime vuosina kansalaisten vastausaktiivisuus tutkimuksiin on laskenut jyrkästi. Ilmiö on kansainvälinen ja vastaamattomuuteen useita syitä. Tilastokeskus nostaa huolestuttavan kehityksen esiin Sinivalkoinen kirje -kampanjalla.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme