Maankäyttösektori ensimmäisen kerran päästölähde vuonna 2021 – Suomen kokonaispäästöt pysyivät edellisvuoden tasolla

Tilastokeskuksen julkaiseman ja Luonnonvarakeskuksen laskeman pikaennakkotiedon mukaan sektorin nettopäästöt vuonna 2021 olivat 2,1 miljoonaa tonnia CO₂-ekv.

”Sektorin muuttuminen nettonielusta nettopäästölähteeksi johtui erityisesti uudesta puuston kasvun arviosta ja korkealla tasolla toteutuneista hakkuista. Uusi, vielä alustavalla tavalla laskettu kasvuarvio perustuu valtakunnan metsien 13. inventoinnissa havaittuun puuston kasvun laskevaan trendiin”, Tilastokeskuksen yliaktuaari Sini Niinistö kertoo.

Pikaennakkotiedon mukaan puuston kokonaispoistuma kasvoi yhdeksän prosenttia edeltävästä vuodesta ja oli yhteensä 90,9 miljoonaa kuutiometriä. Hakkuukertymä kasvoi samaan aikaan kymmenen prosenttia.

Metsämaan puustobiomassan hiilivarastosta poistui hiiltä 118 miljoonaa tonnia hiilidioksidina ilmaistuna, mikä on yhdeksän prosenttia enemmän kuin vuonna 2020. Vuoden 2021 puustobiomassan kasvuarvioksi laskettiin 128 miljoonaa tonnia hiilidioksidia. Arvio on noin seitsemän prosenttia pienempi kuin viime vuosille raportoidut kasvut. Metsämaan puuston nielu lasketaan biomassan kasvun ja poistuman erotuksena.

Puuston kasvun vaikutus päivitetään seuraavissa julkistuksissa takautuvasti inventaarion aiempien vuosien tuloksiin, minkä vuoksi myös aiempien vuosien nielut ja päästöt tulevat muuttumaan. Lisäksi päivitetään muun muassa pinta-aloja, jotka niin ikään vaikuttavat päästö- ja poistumalaskentaan.

Pikaennakon mukaan vuoden 2021 kasvihuonekaasujen kokonaispäästöt ilman maankäyttösektoria olivat 47,7 miljoonaa tonnia CO₂-ekv. Päästöt pysyivät siten edellisvuoden tasolla.

Päästöt ovat laskeneet 33 prosenttia vertailuvuodesta 1990 ja 44 prosenttia vuodesta 2003, jolloin päästöt olivat korkeimmillaan aikasarjan 1990–2021 aikana.

”YK:n ilmastosopimuksen raportointikäytännön mukaisesti kokonaispäästöissä ei ole mukana maankäyttösektorin päästöjä ja poistumia. Jos maankäyttösektorin nettopäästöt otettaisiin huomioon kokonaispäästöissä, päästöt olisivat ensimmäisten laskelmien mukaan olleet viime vuonna 49,8 miljoonaa tonnia CO₂-ekv.”, Niinistö kertoo.

Energiasektorin päästöt laskivat kulutuksen kasvusta huolimatta

Energiasektorin osuus kokonaispäästöistä oli viime vuonna 71 prosenttia. Sektorin päästöt laskivat 0,7 prosenttia edeltävästä vuodesta ja olivat koko aikasarjan alhaisimmat. Energian kokonaiskulutuksen kuuden prosentin kasvusta huolimatta sektorin päästöt vähenivät, koska uusiutuvien energialähteiden käyttö lisääntyi aiemmasta.

Kokonaispäästöistä 11 prosenttia aiheutui teollisuusprosesseista ja tuotteiden käytöstä. Maatalouden osuus päästöistä oli 13 prosenttia ja jätesektorin neljä prosenttia. Jätesektorin päästöt ovat vähentyneet peräti 65 prosenttia vuodesta 1990.

”Jätesektorin päästöjen vähentymiseen ovat vaikuttaneet merkittävästi jo vuonna 1994 voimaan astuneen jätelain ja EU:n kaatopaikkadirektiivin edellyttämät toimet. Lisäksi vuoden 2016 kaatopaikkasijoituskiellon jälkeen biohajoavaa yhdyskuntajätettä on mennyt kaatopaikoille lähinnä vain jätteenkäsittelyssä hyödyntämättä jääneinä ositteina”, Tilastokeskuksen kehittämispäällikkö Pia Forsell sanoo.

Kasvihuonekaasupäästöjen pikaennakon laskenta tehdään karkeammalla tasolla kuin varsinainen inventaariolaskenta. Vuoden 2021 päästöjen ennakkotiedot julkaistaan kuluvan vuoden joulukuussa ja lopulliset tiedot keväällä 2023. Tietojen tarkentuminen on vaikuttanut kokonaispäästöjen määrään vähän, keskimäärin alle prosentin. Maankäyttösektorin tiedot ovat aiemmin muuttuneet noin 5–30 prosenttia pikaennakkojulkistuksen ja vuoden lopun ennakkotietojen julkistuksen välillä.

Lisätietoa kasvihuonekaasupäästöjen pikaennakkotiedoista on saatavilla Tilastokeskuksen tiedotteesta ja katsauksesta sekä Luonnonvarakeskuksen (Luke) uutisesta.