Maankohoamisilmiö suojaa Suomen rannikkoa merenpinnan nousulta, mutta ei loputtomiin

Valtamerien pinta nousee ilmaston lämpenemisen aiheuttaman jäätiköiden sulamisen sekä meriveden lämpölaajenemisen vuoksi yhä kiihtyvämmällä vauhdilla. Suomessa maankohoamisilmiö suojaa rannikkoa merenpinnan nousulta, mutta tulevaisuudessa maankohoamisen nopeus ei riitä kumoamaan merenpinnan nousua kokonaan. Meritulvariskien odotetaan pahenevan erityisesti Suomen etelärannikolla vuosisadan loppuun mennessä.
Juuri julkaistussa Ilmatieteen laitoksen ja Aalto-yliopiston yhteisessä tutkimuksessa on laskettu uudet ennusteet tulevaisuuden merenpinnan tasolle Suomessa vuonna 2100. Merenpinnan nousu lisää tulvariskejä Suomen etelärannikolla tulevina vuosikymmeninä. Pohjanlahden rannikolla maankohoaminen on nopeampaa, mutta sielläkin merenpinnan tason lasku hidastuu.
Suurimmat merenpinnan nousun vaikutukset koetaan kuitenkin vasta vuoden 2100 jälkeen. Ellei kasvihuonekaasupäästöjä onnistuta leikkaamaan, valtamerien pinta voi nousta vuosisatojen kuluessa jopa useita metrejä. Näin suuri nousu aiheuttaisi tuntuvia vaikutuksia Suomessakin.
Päästöjen kehitys vaikuttaa nousuennusteisiin
Tuoreet ennusteet perustuvat laajaan kansainväliseen tutkimustietoon ja ilmastomallien tuloksiin. Merenpinnan nousun ja maankohoamisen lisäksi niissä on huomioitu Itämeren alueen ominaispiirteitä, kuten tuuli-ilmaston muuttumisen vaikutus Itämeren ja Atlantin valtameren väliseen vedenvaihtoon Tanskan salmissa.
Ennusteet on laskettu kolmelle eri päästöskenaariolle, jotka kuvaavat erilaisia vaihtoehtoja ihmiskunnan kasvihuonekaasupäästöjen kehitykselle tulevaisuudessa. Mikäli globaalit päästövähennykset saataisiin aikaan ripeästi, merenpinta nousisi Helsingissä kuluvan vuosisadan aikana noin 9 cm. Vastaava lukema keskitason päästökehitykselle olisi 25 cm ja hyvin voimakkaiden päästöjen tapauksessa 54 cm.
Pohjanlahden rannikolla maankohoaminen on voimakkaampaa, joten esimerkiksi Vaasassa merenpinnan laskun kääntymistä nousuksi ei ole todennäköisimmän ennusteen mukaan vielä odotettavissa tämän vuosisadan aikana.
Jäätiköt saattavat sulaa odotettua nopeammin
Merenpinnan nousuennusteissa on suuria epävarmuuksia, jotka liittyvät erityisesti Grönlannin ja Etelämantereen mannerjäätiköiden sulamiseen. Grönlannin sulaminen ei juuri vaikuta merenpinnan tasoon Suomessa, koska jäätikön sulamiseen liittyvä maapallon painovoimakentän muutos kumoaa nousun jäätikön lähialueilla. Etelämantereen sulaminen vaikuttaa sen sijaan täällä täydellä voimallaan.
Mahdollisuutta läntisen Etelämantereen jäätiköiden odotettua nopeampaan sulamiseen ei ole kokonaan voitu sulkea pois. Uudet merenpinnan nousuennusteet onkin laskettu kattavasti eri todennäköisyyksille, jotta riskikohteissa voidaan huomioida myös korkeamman merenpinnan nousun mahdollisuus.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Aalto-yliopisto
Havu Pellikka
puh. 050 499 1131
havu.pellikka@aalto.fi
Ilmatieteen laitos
Milla Johansson
puh. 050 442 5442
milla.johansson@fmi.fi
Kuvat

Linkit
Tietoja julkaisijasta
Aalto-yliopistossa tiede ja taide kohtaavat tekniikan ja talouden. Rakennamme kestävää tulevaisuutta saavuttamalla läpimurtoja avainalueillamme ja niiden yhtymäkohdissa. Samalla innostamme tulevaisuuden muutoksentekijöitä ja luomme ratkaisuja maailman suuriin haasteisiin. Yliopistoyhteisöömme kuuluu noin 13 000 opiskelijaa ja yli 4 500 työntekijää, joista 400 on professoreita. Kampuksemme sijaitsee Espoon Otaniemessä.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Aalto-yliopisto
Tutkijat kytkivät lähes ikiliikkuvan aikakiteen ensimmäistä kertaa ulkoiseen värähtelijään – voi kasvattaa kvanttitietokoneiden laskentatehoa16.10.2025 12:00:00 EEST | Tiedote
Aikakide on moninkertaisesti pitkäikäisempi kuin muut kvanttijärjestelmät, joten sitä voitaisiin hyödyntää esimerkiksi kvanttitietokoneiden laskentatehon sekä mittauslaitteistojen tarkkuuden kasvattamiseen.
Hiilipohjaiset radikaalit ovat tulevaisuuden aurinkokennoteknologiaa14.10.2025 08:10:00 EEST | Tiedote
Kansainvälisen tutkimusryhmän löydös on merkittävä askel kohti kevyitä, joustavia ja energiatehokkaita aurinkokennoja.
Aalto-yliopiston tutkijat YK:n COP30-ilmastokokouksessa9.10.2025 10:45:00 EEST | Tiedote
Tarvitsetko asiantuntijahaastateltavaa ilmastoon liittyvistä teemoista? Aalto-yliopiston tutkijoiden ja professorien asiantuntemus on käytettävissä ennen YK:n ilmastokokousta ja sen aikana. Tutkijoitamme osallistuu myös kokoukseen Brasiliassa. Energiamurros Mika Järvinen (professori) taitaa energiamurroksen ison kuvan: minkä pitää muuttua ja miten. Hän keskittyy tutkimuksessaan hiilidioksidin talteenottoon, vedyn tuotantoon eri menetelmillä, sekä kestävien polttoaineiden valmistukseen. Opetuksessaan Järvinen keskittyy muun muassa uusiutuvan energian tuottamiseen tuuli- ja aurinkovoimalla. Järvinen on myös juuri julkaissut aiheesta laajan suosion saaneen oppikirjan, ja osaa esittää monimutkaiset asiat ymmärrettävästi. Järvinen on paikalla ilmastokokouksessa Brasiliassa 10.–16.11. Hänet tavoittaa numerosta +358 40 754 2171 ja sähköpostista mika.jarvinen@aalto.fi Rakentamisen tulevaisuus Matti Kuittinen (professori) tutkii kestävää rakentamista. Hänen johtamansa tutkimusryhmä tutkii sitä,
Endurance ei ollutkaan aikansa vahvin laiva ja sen puutteet olivat tiedossa – tutkimusmatkailija Shackletonin aluksen uppoamisesta paljastui uutta tietoa6.10.2025 13:00:00 EEST | Tiedote
Uusi tutkimus osoittaa, että tutkimusmatkailija Ernest Shackletonin kuuluisa Endurance-alus ei ollut rakenteellisesti riittävän kestävä ahtojäiden puristukseen. Shackleton myös tiesi aluksen puutteista ennen huonosti päättynyttä matkaansa Etelämantereelle.
The real reasons Endurance sank — study finds Shackleton knew of ship’s shortcomings6.10.2025 13:00:00 EEST | Press release
A world-first study reveals the famed polar explorer was aware of worrying structural shortcomings in the ill-fated ship — Endurance was not designed for compressive ice conditions — yet it set sail anyway.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme