Maanteiden varsien niitto- ja raivaustyöt ovat käynnistyneet (Keski-Suomi, Itä-Suomi)
Tienvarsien niitoilla ja raivauksilla edistetään liikenneturvallisuutta. Toimenpiteillä pyritään pitämään näkemät esteettöminä kasvillisuudesta ja samalla estetään vesakoitumista liian lähelle tien reunoja.
– Esteetön näkyvyys korostuu etenkin kaarteissa sekä liittymien kohdilla. Niitoilla ja raivauksilla ehkäistään myös eläinonnettomuuksia antamalla kuljettajille lisää reagointiaikaa, kertoo Keski-Suomen ELY-keskuksen kunnossapitoyksikön päällikkö Vesa Partanen.
Niitettäessä luonto kiittää
Maanteiden varren avoimet ja säännöllisesti niitettävät alueet ovat monien eläin- ja kasvilajien kannalta luonnonympäristöjä korvaavia elinympäristöjä. Tiealueilla tavataan myös uhanalaista lajistoa, kuten paahdeympäristöjen kasvi- ja perhoslajeja. Arvokkaat luontokohteet huomioidaan niittotöiden ajoituksessa. Näin pyritään turvamaan luonnon monimuotoisuus tiealueilla.
ELY-keskus torjuu myös haitallisia vieraslajeja tieympäristöstä. Jättiputkien torjuntaa maantiealueilta on tehty jo vuosia. Maantieympäristöissä kurtturuusun ja komealupiinin pääasiallinen torjuntamenetelmänä on estää niiden leviämistä siemenistä uusille kasvupaikoille. Tästä syystä yleisintä ja laajimmalle levinneitä lupiineja ei säästetä niitoissa.
– Haitallisten vieraslajien hävittäminen tienvarsilta ei kuitenkaan kuulu jokamiehenoikeuksiin. Tältä osin tulee aina olla yhteydessä Liikenteen asiakaspalveluun, josta saa lisätietoa hävittämisen edellytyksistä, teroittaa Partanen.
Isot tiet ja taajamamaiset osuudet niitetään useammin
Valta- ja kantateiden tienvarret niitetään pääsääntöisesti kahteen kertaan. Ensimmäinen niitto tapahtuu kesäkuun puolenvälin jälkeen, jolloin niitto ulottuu vain kahden metrin etäisyydelle tien reunasta. Toiseen kertaan nämä kohteet niitetään ennen elokuun loppua, jolloin niitto ulottuu 4 - 6 metrin päähän tien reunasta. Muiden teiden varsien niitto ajoittuu pääosin loppukesälle, ja niittoleveys on kaksi metriä. Taajamamaisilla maantieosuuksilla niitot tehdään 3 - 4 kertaa. Niissä ensimmäisten niittojen ajankohdat määräytyvät kesän edistymisen mukaan.
– Vaikka kukat kaunistuttavat monin paikoin tienvarsia, ei niittoja voida myöhentää liikenneturvallisuuden ja kustannusten takia. Niittotöiden kustannukset kohoaisivat, mikäli kaikki niitot tehtäisiin lyhyemmällä aikavälillä ja niitot vaatisivat huomattavasti suuremman määrän niittokalustoa, toteaa kunnossapitovastaava Marja Bäck Keski-Suomen ELY-keskuksesta.
Tienvarsivesakoita raivataan koneellisesti kesäkuun puolenvälin ja syyskuun lopun välisenä aikana. Raivausleveydet ovat pääteillä 10 - 12 metriä ja muilla teillä 6 metriä. Vesakko raivataan pääsääntöisesti joka kolmas vuosi. Hirvivaara-alueilta vesakot raivataan joka toinen vuosi. Maanteiden liittymissä vesakkoa raivataan näkemäalueilta aina tarvittaessa. Yksityisten teiden liittymänäkemistä maantielle vastaa niitto- ja vesakonraivaustöiden osalta liittyvän tien pitäjä eli tiekunta tai yksittäinen kiinteistö.
– Työ- ja liikenneturvallisuuden varmistamiseksi tienkäyttäjien on syytä varautua kesäaikana tiellä liikkuviin työkoneisiin ja noudattaa työkohteille asetettuja nopeusrajoituksia, Bäck muistuttaa.
- Väyläviraston tiedote 10.6.2021: Tienvarsien niitot tuovat turvallisuutta ja tukevat luonnon monimuotoisuuden säilymistä
- Vieraslajeista ilmoittaminen Vieraslajiportaalissa
- Niitoista voit antaa palautetta Liikenteen asiakaspalvelun palautevayla.fi:ssä
- Liikenteen asiakaspalvelun yhteystiedot
- Lisätietoa tienvarsien niitoista saa myös ELY-keskusten sivuilta
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Yksikön päällikkö
Vesa Partanen
p. 0295 026 750
Kunnossapitovastaava
Marja Bäck
p. 0295 026 703
ELY-keskus
Tietoja julkaisijasta
ELY-keskukset ovat valtion viranomaisia, jotka edistävät alueellista kehittämistä hoitamalla valtionhallinnon toimeenpano- ja kehittämistehtäviä alueilla. ELY-keskukset hoitavat elinkeinoihin, työvoimaan, osaamiseen sekä liikenteeseen ja infrastruktuuriin että ympäristöön ja luonnonvaroihin liittyviä tehtäviä. ELY-keskukset kehittävät ja tukevat taloudellista, sosiaalista ja ekologisesti kestävää hyvinvointia.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta ELY-keskukset
Valkoposkihanhien muuttokausi on alkanut normaalia aikaisemmin23.4.2024 15:36:02 EEST | Tiedote
Valkoposkihanhien kevätmuutto on alkanut tänä vuonna normaalia aikaisemmin. Suomessa on 23.4. mennessä havaittu jopa kymmeniätuhansia valkoposkihanhia. Tulevien viikkojen sääolosuhteet vaikuttavat merkittävästi kevätmuuton sujuvuuteen ja mahdollisiin hanhivahinkoihin.
Kyläniemen ja Lamposaaren lauttapaikkojen muutos- ja parannushanke käynnistyy Ruokolahdessa ja Lappeenrannassa22.4.2024 08:30:00 EEST | Tiedote
Varsinais-Suomen ELY-keskus teettää maanteillä 14866 (Kutveleentie) ja 14826 (Utrasaarentie) sijaitsevien Kyläniemen ja Lamposaaren lauttapaikkojen lauttarantojen muutos- ja parannustöitä. Rakennustöitä tehdään Lamposaaren lauttapaikalla touko-elokuun välisenä aikana ja Kyläniemen lauttapaikalla heinä-joulukuun välisenä aikana. Hankkeessa peruskorjataan Lamposaaren lauttarantojen rakenteet. Kyläniemen lauttapaikalle rakennetaan uusi varalauttapaikka, uusitaan nykyiset huonokuntoiset lauttarannat ja toteutetaan lossiväylän parannus- ja kunnossapitoruoppaus sekä parannetaan lauttapaikkojen liikenneturvallisuutta. Rakennustöillä ei ole vaikutusta Kyläniemen ja Lamposaaren lossien aikataulun mukaiseen liikennöintiin. Töiden aikana Fintraffic Oy:n tieliikennekeskus tiedottaa mahdollisista liikenteen häiriöistä 24 h/vrk.
Nya undantagslov har beviljats för att fördriva vitkindade gäss från åkrar17.4.2024 14:10:06 EEST | Tiedote
NTM-centralen i Egentliga Finland har föregående vecka beviljat 15 undantagslov för att fördriva vitkindade gäss från åkrar i syfte att förhindra allvarliga skador på gröda. Undantagsloven omfattar 54 gårdar, vilka befinner sig främst i Norra Karelen. Enligt undantagsloven får vitkindande gäss får fördrivas med oskadliggörande metoder. Under vårflytten är det förbjudet att använda högljudda fördrivningsmetoder så som smällpatroner för att trygga häckningsfreden.
Valkoposkihanhien pelloilta karkottamiseen on myönnetty uusia poikkeuslupia17.4.2024 14:10:06 EEST | Tiedote
Varsinais-Suomen ELY-keskus on viime viikolla myöntänyt 15 poikkeuslupaa valkoposkihanhien karkottamiseen pelloilta vakavien viljelyvahinkojen estämiseksi. Luvat koskevat 54 tilaa, jotka sijaitsevat pääosin Pohjois-Karjalassa. Poikkeusluvilla valkoposkihanhia saa karkottaa niitä vahingoittamattomilla menetelmillä. Kevätmuuttokaudella kovaäänisten karkotuskeinojen kuten paukkupatruunoiden käyttö on kielletty lintujen pesimärauhan turvaamiseksi.
Maaperän puhdistamisen ilmastovaikutuksia voidaan vähentää – nyt kattava tietopaketti julki16.4.2024 08:21:00 EEST | Tiedote
Nyt on julkaistu laaja tietopaketti siitä, miten maaperän puhdistusmenetelmien ilmastovaikutuksia on mahdollista pienentää. Kyse on kehityshankkeesta, joka toteutettiin Pirkanmaan ELY-keskuksen ja FCG Finnish Consulting Group Oy:n yhteistyönä osana Maaperä kuntoon -ohjelmaa.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme