Maaseuturahaston tuella luotiin uusia työpaikkoja ja vahvistettiin Satakunnan maaseudun elinvoimaa 42 miljoonalla eurolla

Kaikki rahaston varat saatiin Satakunnassa sidottua  

 
Maaseuturahaston tuella edistettiin maaseudun yrityksien kehittymistä sekä uusien yritysten ja työpaikkojen syntymistä. Yhteensä 42 miljoonan euron tuki jakautui suoriin yritystukiin ja kehittämishankkeisiin.  

- Yritys- ja kehittämishankkeiden hakemuksia vastaanotettiin kauden aikana runsaasti enemmän kuin niitä myönnettiin, eli kysyntä maaseuturahaston tuelle on Satakunnassa suurta. Rahoitukseen ovat siis valikoituneet vain parhaat hankkeet, maaseutuyksikön päällikkö Timo Pukkila Satakunnan ELY-keskuksesta toteaa. 

Maaseudulle syntyi yli 800 uutta työpaikkaa 

Satakuntalaiset maaseudulla toimivat yritykset investoivat yritystensä kehittämiseen yli 100 miljoonalla eurolla.  Maaseuturahaston tuki kattoi näistä kustannuksista viidesosaan.  Investointien myötä yrityksiin syntyi 836 työpaikkaa, eli neljä työpaikkaa per rahoitettu hanke. Satakuntaan asetetut tavoitteet ylitettiin työpaikkojen osalta kaksinkertaisina. 

- Tuen myötä alueelle on syntynyt uusia pysyviä työpaikkoja, yritykset ovat kasvattaneet liikevaihtoaan ja tehostaneet tuotantoaan sekä hyödyntäneet teknologian tarjoamia mahdollisuuksia. Yhdellä tukieurolla yritys on saanut keskimäärin 12 euroa lisää liikevaihtoa. Tämä osoittaa, että tuet ovat kohdistuneet juuri kasvaviin ja toimintaansa kehittäviin yrityksiin, summaa kehittämisasiantuntija Salme Pihlajamaa Satakunnan ELY-keskuksesta. 

Vahva yhteistyö on edesauttanut sopeutumista muutoksiin 

Globaalit toimintaympäristön muutokset ovat kohdistuneet myös Satakunnan maaseutuun. Ilmastonmuutokseen, kestävyys- ja elinkaariajatteluun, digitalisaatioon sekä kulutustottumuksissa tapahtuneisiin muutoksiin on vastattu monipuolisilla menetelmillä.  

Hankkeissa on haettu kestäviä ratkaisuja, kehitetty kiertotaloutta ja etsitty soveltuvia tapoja ilmastomuutokseen sopeutumiseen. Kiertotaloutta on edistetty lisäämällä purkurakennusten murskeen ja maa-ainesten hyötykäyttöä maatiloilla. Ilmastonmuutokseen on reagoitu etsimällä soveltuvia uusia lajikkeita erikoiskasvituotantoon. Kuivuus on koetellut edeltävinä kesinä Satakunnankin tiloja.

Muuttuvat kasvuolosuhteet ja sään ääri-ilmiöt ovat edellyttäneet uusien kastelumenetelmien käyttöönottoa ja esimerkiksi kasvintorjuntamenetelmien kehittämistä. Uusiutuvista energiaratkaisuista ja eri vaihtoehdoista on välitetty tietoa eri kohderyhmille. 

- Maailmantilanteen nopeat muutokset, kuten pandemian, sodan ja energiakriisin tuomat haasteet ovat osoittaneet, että Satakunnan toimijat ovat ketteriä reagoimaan muutoksiin ja etsimään uusia ratkaisuja. Satakunnassa on moniin muihin alueisiin verrattuna paljon kehittämisorganisaatioita, joilla on asiantuntijuutta, hyvät verkostot ja myös runsaasti keskinäistä yhteistyötä, toteaa Timo Pukkila.   

Uusi teknologia ratkaisemassa osaajapulasta kärsivien yritysten haasteita 

 
Maaseuturahaston tuella on pilotoitu innovatiivisia hankkeita ja kehitetty alueen kilpailukykyä niin kansallisilla kuin kansainvälisilläkin markkinoilla. Osaamisen ja tiedon lisääminen, uusien menetelmien hyödyntäminen, kokeilut ja uuden teknologian, kuten digitalisaation hyödyntäminen ovat kehittämistyön ytimessä.   

-  Kun uutta työvoimaa ei ole erityisesti ydinmaaseudulla saatavilla, niin automaatio ja digitalisaatio edistävät osaajapulasta kärsivien yritysten kasvumahdollisuuksia. Uusi teknologia, kuten lisätty todellisuus matkailukohteissa on esimerkki uudesta avauksesta yritysten kehittämisessä, toteaa Salme Pihlajamaa 

Satakuntalaisella ruuantuotannolla suuri merkitys Suomen huoltovarmuudelle 

Satakunnan ruokaketju on merkittävässä asemassakotimaisen ruuan saatavuuden ja huoltovarmuuden turvaamisessa. Roolimme erityisesti erikoiskasvituotannon kehittämisessä ja jalostamisessa on valtakunnallisesti merkittävä. Kotimaisen teollisuuden jalostamista vihanneksista 75 % tuotetaan Satakunnassa. Lisäksi Satakunta on Suomen merkittävimpiä alueita broilerin ja sianlihan tuotannossa. 
 
Eläinten terveys ja hyvinvointi ovat olleet avainasemassa eläintuotannon kilpailukyvyn parantamisessa. Hankkeissa on kehitetty esimerkiksi bioturvallisuutta, laatua ja eläinten elinolosuhteita. Ruokaketjun monipuolisiin kehittämishankkeisiin on myönnetty tukea kauden aikana 18M€.