Maaseutuyhteisöjen toiminnasta mallia kestävälle hyvinvointipolitiikalle

Rantamäen tutkimuskohteena on maaseutukylissä virinnyt asukkaiden omaehtoinen hyvinvointia vahvistava toiminta.
– Suuntaa hyvinvointivaltion kehittämiselle on mielekästä etsiä sieltä, missä hyvinvointipolitiikka muuttuu käytännön toiminnaksi ja vaikutuksiksi, Rantamäki toteaa.

Voimavarana paikalliset hyvinvointiratkaisut

– Yleisessä keskustelussa maaseutu mainitaan ongelmien yhteydessä. Puhutaan ikääntyvästä väestöstä, pitkistä välimatkoista sekä etääntyvistä palveluista. Huomattavasti vähemmälle huomiolle jäävät maaseutumaiseen elämäntapaan liittyvät positiiviset seikat ja kehityskulut.

Maaseutuyhteisöjen hyvinvointiratkaisuille on luonteenomaista, että ne perustuvat yhteisesti tunnistettuihin tarpeisiin sekä kykyyn hyödyntää innovatiivisesti paikallisesti saatavilla olevia resursseja ja osaamista.

– Hyvä esimerkki on vuonna 2013 perustettu Sievin Perhepalvelukeskus ry, joka tuottaa palveluja lapsiperheille arjen tueksi. Perheet ovat määritelleet ehdot palvelujen suunnittelulle, ja mikä tärkeintä, olleet itse niitä luomassa. Yhdistys on saanut toimintaansa rahoitusta niin kunnalta, yksityisiltä henkilöiltä kuin paikallisilta yrityksiltä. Lisäksi se on hyödyntänyt monipuolisesti erilaisia hankerahoitusmahdollisuuksia, Rantamäki kuvaa.

Sosiaalisesti kestävän hyvinvointipolitiikan kolme periaatetta

Tutkimukseensa pohjautuen Rantamäki nostaa esiin kolme sosiaalisesti kestävää hyvinvointipolitiikkaa tukevaa periaatetta. Ne edustavat näkökulmia, joita vasten niin hyvinvointipolitiikan suunnittelua kuin toteutusta tulisi peilata.

Ensimmäinen, arjen kokemuksellisuus, korostaa ihmisten päivittäisen elinympäristön merkitystä keskeisenä hyvinvoinnin lähteenä. Se ohjaa kiinnittämään huomiota lähipalveluiden toimivuuteen sekä sosiaalisten verkostojen vahvistamiseen.

Horisontaalinen kokonaisvaltaisuus ilmaisee puolestaan, kuinka eri asiat kietoutuvat yhteen: kun sosiaali- ja terveyspalveluja tuottava organisaatio vuokraa kyläyhdistykseltä tilat sosiaalisen kuntoutuksen ryhmätoimintaa varten, tukee se välillisesti myös muuta kylän yhteisöllistä toimintaa.

Kolmas periaate, moniulotteinen osallisuus, muistuttaa, että yhteiskunnallinen osallisuus ei ole pelkästään työelämäosallisuutta. Se toteutuu myös ihmisten keskinäisessä vuorovaikutuksessa, yhteisöllisessä toiminnassa sekä demokraattisen järjestelmän rakenteissa esimerkiksi kansalaistoimintana tai vaikuttamisena julkisten palvelujen kehittämiseen.

Kohden yhteisölähtöistä ajattelutapaa

Niina Rantamäki painottaa, että yhteisöjen ja yhteisöllisyyden roolin korostamista ei pidä tulkita viestiksi siitä, että paikallisyhteisöjen omaa vastuuta hyvinvoinnistaan ja palveluistaan tulisi lisätä. Sen sijaan hyvinvointipolitiikkaa itseään tulee toteuttaa tavalla, joka on sosiaalisesti kestävä.

– Sosiaalinen kestävyys on yhteisöjen ja yhteisöllisen toiminnan ominaisuus. Näin ollen hyvinvointivaltion tulevaisuutta suunniteltaessa on syytä pysähtyä pohtimaan, miten sen tuottamat palvelut ja toiminta ylipäätään voisivat olla luonteva osa ihmisten yhteisöllistä elämää – sitä palvelevaa ja tukevaa, Rantamäki kiteyttää.

YTM Niina Rantamäen sosiaalityön väitöskirjan "Maaseudun paikallisyhteisöjen sosiaalisesti kestävä kehitys – suuntaviivoja kestävälle hyvinvointipolitiikalle" tarkastustilaisuus on 16.9.2022 klo 12 alkaen Kokkolan yliopistokeskuksen Ulappa-salissa. Vastaväittäjänä toimii professori Aini Pehkonen (Itä-Suomen yliopisto) ja kustoksena professori Aila-Leena Matthies (Jyväskylän yliopisto). Väitöstilaisuuden kieli on suomi.

Väitöstilaisuutta on mahdollisuus seurata myös etäyhteydellä osoitteessa https://ciweb.chydenius.fi/stream/chydenius/vaitostilaisuudet/20220916_Rantamaki/vaitostilaisuus_rantamaki_stream.html
Kustoksen puhelinnumero, johon etäyleisö voi tilaisuuden lopussa esittää mahdolliset kysymyksensä, on +358407422199.

Julkaisun tiedot:
Teos on julkaistu sarjassa JYU Dissertations numerona 548, 105 s., Jyväskylä 2022, ISSN 2489-9003; 548, ISBN 978-951-39-9180-7 (PDF). Linkki väitöskirjaan: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-9180-7

Taustatietoja:

Niina Rantamäki on kirjoittanut ylioppilaaksi Toholammin lukiosta vuonna 1985. Hän valmistui Jyväskylän yliopistosta vuonna 2008 yhteiskuntatieteiden maisteriksi pääaineenaan sosiaalityö. Rantamäki on toiminut projektitutkijana Kokkolan yliopistokeskus Chydeniuksessa vuodesta 2009 alkaen. Tällä hetkellä hän työskentelee tutkimushankkeessa, jossa kehitetään monitoimijaisen rakenteellisen sosiaalityön toimintamallia.

Ennen yliopistolle siirtymistään Rantamäki työskenteli 15 vuoden ajan Keski-Pohjanmaan sosiaalipsykiatrinen yhdistys ry:ssä mielenterveyskuntoutujien päivä- ja työtoimintapalveluiden kehittämiseen ja johtamiseen liittyvissä tehtävissä. Rantamäen tutkimus on saanut rahoitusta Keski-Pohjanmaan kulttuurirahastolta.

Lisätietoja:
Niina Rantamäki, niina.j.rantamaki@jyu.fi, 040 054 6504