Maija Hyle: Kun Suomen valtio unohti kidutetut lapset ja nuoret

Suomi on hieno maa. Yhteiskuntamme on rakennettu tasa-arvon, yhdenvertaisuuden ja hyvinvoinnin ihanteiden perustalle. Meillä ymmärretään, että sivistysvaltion mitta on se, miten se kohtelee heikointaan. Kun Ukrainassa soditaan, otamme sodan uhrit avosylin vastaan. Kun maailmantilanne laittaa sähkömarkkinat sekaisin, valtio korvaa osan kotien lämmityskuluista. Yhteiskunta tasaa tilannetta, kun joku kärsii.
Me pitkänlinjan järjestötoimijat olemme tottuneet olemaan tukena elämän kolhuissa. Olemme täydentämässä hyvässä yhteistyössä julkisen sektorin palveluita, jotta yhteinen ihanteemme hyvinvoivasta yhteiskunnasta toteutuisi kaikkien osalta.
Kidutus on tuhoisin kokemus, josta voi säilyä hengissä
Monenlaisista ihmisarvon kokemusta horjuttavista tilanteista vaikeimpia ovat ne, joissa kärsijöinä ovat lapset, ja kun kyseessä on tahallinen kärsimyksen aiheuttaminen. Näitä tilanteita kohtaamme Psykotraumatologian keskuksessamme, jossa toimii Suomen ainoa kidutettujen lasten, nuorten ja perheiden kuntoutukseen erikoistunut yksikkö. Samassa keskuksessa kuntoutamme myös aikuisia kidutuksen uhreja sekä sotatraumatisoituneita.
Kidutus on tahallista kivun ja kärsimyksen tuottamista, ja todennäköisesti tuhoisin kokemus, josta ihminen voi säilyä hengissä.
Henkiset vammat voivat nousta esiin vasta vuosia tapahtuneen jälkeen. Kidutetut ja sotatraumatisoituneet tulevat pakolaisleireiltä, sotatoimialueilta ja poliittisesti epävakaista oloista. Ukrainan sodan keskeltä Suomeen on jo nyt saapunut yli 45 000 tilapäistä suojelua tarvitsevaa, sisäministeriön mukaan vuonna 2023 odotetaan saapuvaksi 30 000–40 000 ukrainalaista lisää. Ukrainan sota näkyy asiakaskunnassamme.
Kidutus ja sotatraumat säteilevät koko perheeseen. Lapsilla voi esiintyä samankaltaisia oireita kuin traumatisoituneilla vanhemmillaan. Hoitamattomat traumat periytyvätkin jopa kolmanteen sukupolveen. Suomalaisina tämä on meille tuttua, onhan sodassa olleiden isoisiemme vaikeneminen vaikuttanut meihin yli sukupolvien.
Näin ei tarvitse olla, sotatraumaa ja kidutuksen kokemusta voi ja pitää hoitaa. Hoidossa on kysymys niin yksilön oikeudesta kuin yhteiskuntarauhasta.
Kansainvälisiin sopimuksiin perustuvaa työtä katkonaisella hankerahoituksella
Kidutettujen ja sotatraumatisoituneiden kuntoutus perustuu Suomessa YK:n pakolaissopimukseen 1951, kidutuksen vastaisen sopimukseen 1989 sekä lasten oikeuksien sopimukseen 1991. Kuntoutuksen järjestämisvastuu on Suomen valtiolla, mutta esimerkiksi Diakonissalaitos on tuottanut näitä erikoissairaanhoitotasoisia palveluita vuodesta 1993 alkaen yhteiskunnan varoin.
Harvinaista erikoisosaamista vaativan toiminnan vitsauksena on koko 30 vuoden ajan ollut epävarma hankerahoitteisuus. Olemme olleet useaan otteeseen valtiovaltaan yhteydessä hätähuudon kera: vakiintuneelle ja kansainvälisiin sopimuksiin perustuvalle toiminnalle tulee löytyä pysyvä rahoitus, jotta se voidaan toteuttaa vastuullisesti.
Aiemmin toimintaa rahoittanut sisäministeriön koordinoima EU:n Turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahasto AMIF ilmoitti jo aiemmin viime vuonna rahoituksen loppumisesta. Syyksi kerrottiin, ettei ole tarkoituksenmukaista, että jatkuvaluonteinen toiminta rakentuu hankerahoituksen varaan, vaan toiminnalle tulee löytyä kestävä rahoituspohja. Kun pysyvää rahoitusta ei löytynyt, rahoitusta haettiin Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus STEAlta.
Rahoituksen päättyminen järkytti
Lopulta joulukuun alussa pitkään jatkunut epävarmuus realisoitui karmealla tavalla. STEA ilmoitti, että kidutettujen lasten, nuorten ja perheiden toimintaa sekä sotatraumatisoituneiden kuntoutusta ei 1.1.2023 alkaen rahoiteta.
Olimme Diakonissalaitoksella tilanteessa, että kaikkein heikoimmassa asemassa olevien kidutettujen lasten ja nuorten sekä sotatraumatisoituneiden kuntoutus oli uhkana loppua rahoituksen puutteeseen.
Olemme hankerahoittajien kanssa samaa mieltä: tämä ei ole toimintaa, joka Suomen valtion tulisi rahoittaa määräaikaisilla hankerahoituksille. Nyt kävi kuitenkin niin, että hankerahoittajien päätöksellä Suomi päätti olla rahoittamatta kidutettujen lasten ja nuorten sekä sotatraumatisoituneiden kuntoutusta ja näiden valtakunnallista konsultointia.
Järkytyimme. Hätähuutoamme ei selvästi oltu otettu tosissaan.
Järjestön tehtävä ei ole rahoittaa valtion järjestämisvastuulla olevaa toimintaa
Ihmisarvo, lähimmäisenrakkaus ja vastuullisuus ovat arvoja, joiden varaan rakennamme Diakonissalaitoksella toimintamme. Niiden pohjalta teimme pakon edessä nopean päätöksen: kun valtio unohti kidutetut lapset ja sodan traumatisoimat, me emme unohda.
Me Diakonissalaitoksella olemme nyt tuottaneet 1.1.2023 Suomen valtion järjestämisvastuulla olevaa ja kansainvälisiin sopimuksiin nojaavaa toimintaa väliaikaisesti omalla rahoituksellamme.
Se ei ole järjestön tehtävä hyvinvointivaltiossa, ja toivommekin että tilanne korjaantuu nopeasti ja valtio ottaa vastuunsa.
STEA-päätöstä lukiessa mieleen tulee väistämättä lause: he eivät tiedä mitä he tekevät.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Maija HyleYleishyödyllisen toiminnan johtaja
Puh:+358 50 434 1123maija.hyle@hdl.fiJenni SarolahtiViestintäpäällikkö
Diakonissalaitoksen yleishyödyllinen toiminta (mm. nuoret, etsivä katutyö, paperittomat, kidutettujen kuntoutus, Itä-Euroopan liikkuva väestö, kansalaistoiminta)
Kuvat


Linkit
Tietoja julkaisijasta
Diakonissalaitos tekee työtä ihmisarvoisen elämän puolesta. 155-vuotias säätiömme tarjoaa yhdessä sen Rinnekodit-palveluliiketoiminnan kanssa vaikuttavia sosiaali- ja terveyspalveluja erityistä tukea tarvitseville ihmisille. Yhteiskunnallisena säätiökonsernina rakennamme oikeudenmukaisempaa yhteiskuntaa. Toiminnasta syntyvä tuotto käytetään tehtäväämme tukea kaikkein haavoittuvammassa asemassa olevia.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Diakonissalaitos
Luonto kuuluu kaikille - esteetön luontopolku avautuu Espoon Lakistoon5.6.2023 07:45:00 EEST | Tiedote
Diakonissalaitos rakentaa yhteistyössä kumppaneidensa kanssa esteettömän luontopolun Espoon luonnonkauniiseen Lakistoon. Kesäkuun 15. päivä avautuva Korennon kierros -reitti on 610 metriä pitkä. Kaikille avoin luontopolku päättyy upeaan kotaan ja nuotiopaikkaan.
Mediakutsu 7.6. kello 15.30: Ukrainan sota, jälleenrakennus ja ihmisoikeudet -keskustelu Ukrainan ihmisoikeusvaltuutetun kanssa31.5.2023 12:55:41 EEST | Kutsu
Aika: Keskiviikkona 7.6. kello 15.30-17 Paikka: Eduskunnan Kansalaisinfo, Pikkuparlamentti, Arkadiankatu 3, Helsinki Tilaisuuden jälkeen median edustajilla on mahdollisuus haastatella keskustelun osallistujia klo 17-18 Venäjän hyökkäys Ukrainaan on heikentänyt maan ihmisoikeustilannetta monin tavoin. Venäläisten sotarikokset, lapsikaappaukset ja vähemmistöihin kuuluvien pakolaisten huono kohtelu ovat näkyvimpiä ihmisoikeusloukkauksia. Sota vaikuttaa myös miljoonien ihmisten perusoikeuksien toteutumiseen, kun oikeus asuntoon, koulutukseen tai toimeentuloon vaarantuu. Rauhan lopulta koittaessa jälleenrakennus ja EU:n jäsenyyden hakeminen tuovat uusia mahdollisuuksia vahvistaa oikeusvaltiota ja kehittää Ukrainan hallintoa myös vähemmistöjen oikeuksia paremmin huomioivaksi. Miten ihmisoikeuksien toteutuminen varmistetaan Ukrainassa sodan aikana ja sen jälkeen? Miten Suomi ja kansainvälinen yhteisö voivat tukea etenkin vähemmistöjen ihmisoikeuksien toteutumista ja oikeusvaltion kehittämistä
Diakonissalaitoksen Kummiperhetoiminta alkamassa Tampereella29.5.2023 09:00:00 EEST | Tiedote
Diakonissalaitoksen kummitoiminnassa alaikäinen pakolaistaustainen nuori saa suomalaisen kummiperheen. Helsingissä vuonna 2016 alkanut kummiperhetoiminta laajenee Tampereelle. Kummiperhettä tarvitsevia nuoria on paljon, nyt tarvittaisiin perheitä mukaan.
Euroopan syrjityimmälle vähemmistölle oikeus juomaveteen ei ole itsestäänselvyys - Palkittu romanifeministi Carmen Gheorghe puhujana Maailma kylässä -festivaalilla 28.5.25.5.2023 07:22:05 EEST | Tiedote
Uraauurtavasta työstään International Women of Courage -palkinnolla palkittu romanifeministi, aktivisti ja tutkija Carmen Gheorghe kertoo keynote-puheenvuorossaan romaninaisten aktivismin haasteista ja onnistumisista. Diakonissalaitoksen tukema yhteisötyö romanikylissä on auttanut hiljaa köyhyydessä ja syrjittyinä eläneitä naisia puolustamaan oikeuksiaan.
Diakonissalaitoksen vastuullisuusraportti 2022 - Vastuullisuutta läpi organisaation15.5.2023 10:30:34 EEST | Tiedote
Vastuullisuus on kiinteä osa yli 155-vuotiaan Diakonissalaitoksen toimintaa ja strategiaa. Se lähtee arvoistamme ja toimintamme tarkoituksesta pitää huolta heikoimmassa asemassa olevista ihmisistä. Vuonna 2022 toimintaympäristömme nopea muutos korosti Diakonissalaitoksen yhteiskunnallista tehtävää.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme