Majakkalaiva Kemi restauroidaan näyttelykohteeksi

Kemi on viimeinen Suomessa käytössä ollut majakkalaiva. Alus oli käytössä vuosina 1901–1974. Se on säilynyt erityisen autenttisena, ja on myös kansainvälisesti kiinnostava. Restaurointityö alkaa rungon kunnostuksella Suomenlinnassa, jonne Kemi hinataan talven ajaksi marraskuussa 2020. Keväällä 2021 laiva palaa Kotkaan Suomen merimuseoon sisätilojen kunnostusta varten. Sisätilojen restauroinnissa keskitytään erityisesti yleisölle avattaviin osuuksiin.

”Museoesineenä laiva on voimakas ja kokonaisvaltainen elämys, joka kertoo ainutlaatuisella tavalla historiasta ja merenkulun ilmiöistä. Tavoitteena onkin säilyttää Kemi yleisölle avoimena, kelluvana museoaluksena, jonka hyvää kuntoa ylläpidetään säännöllisellä huollolla ja valvonnalla sekä määräaikaisilla telakoinneilla”, kertoo hanketta vetävä erikoisasiantuntija Päivi Eronen Museovirastosta.

Kemi on tarkoitus avata yleisölle vuonna 2022. Laiva sijoitetaan Merikeskus Vellamon museoaluslaituriin, jonka suurin alus on suomalaisen talvimerenkulun legenda ja valtiollisenkin historian käänteitä todistanut jäänmurtaja Tarmo.

Pikainen kunnostus tarpeen

Kemiä on vuosien varrella kunnostettu, mutta sen runko on jäänyt vähälle huomiolle. Suomen merimuseo tilasi vuonna 2018 rungon perusteellisen kuntokartoituksen, jossa havaittiin, että rungossa on korroosion heikentämiä rakenteita. Museovirastolle myönnettiin pikaista kunnostusta vaativan aluksen restaurointiin 897 000 euron rahoitus hallituksen lisätalousarviosta.

Majakkalaiva Kemin restaurointihanke sisältää aluksen restaurointisuunnittelun ja siihen liittyvät erityissuunnittelut. Aluksesta on tehty perinpohjainen laivahistorian selvitys, jossa on kartoitettu laivan rakennus- ja muutosvaiheet. Näiden tueksi on tehty mm. materiaali- ja väritutkimuksia. Vastaavaa laivahistorian selvitystä ei ole aiemmin tehty Suomessa.

Viimeinen laatuaan

Majakkalaiva Kemi on rakennettu Rosenlew Oy:n Porin konepajalla vuonna 1901. Majakkaverkoston kehittyessä majakkalaivojen valot sammuivat yksi kerrallaan, ja vuodesta 1960 lähtien Kemi oli Suomen ainoa toiminnassa oleva majakkalaiva. Alus poistettiin käytöstä vuonna 1974, ja samalla jäi historiaan majakka-alusten aika Suomessa. Kemi on osa Suomen merenkulun kansalliskokoelmaa sekä valtakunnallisesti merkittävimpiä museoaluksia. Kemin arvoa lisää se, että sen höyrykoneisto ja ankkurointivarustus ovat säilyneet lähes alkuperäisinä.

”Juuri Kemi on kirjavasta majakka-aluskannastamme sopivin yksilö museoaluksena ja muistomerkkinä säilytettäväksi. Se edustaa vuosisadan vaihteessa kehitettyä, jäissä kulkuun varustettua majakka-alustyyppiä. Se on lajissaan ensimmäinen ja kotimaassa rakennettu”, kuvailee majakkahistorioitsija Seppo Laurell Aalloilla keinuvat majakat -kirjassaan (Merenkulkuhallitus 1988).

Suomessa on ollut kaikkiaan 15 varsinaista majakkalaivaa 12 asemapaikassa. Ensimmäinen rakennettiin 1868, viimeinen 1925. Näistä on säilynyt vain muutamia, eikä niissä ole säilynyt majakka-aluksen luonnetta samalla tavoin kuin Kemissä. Aluksia on mm. muutettu ravintoloiksi, jolloin autenttiset kerrostumat ovat pääosin tuhoutuneet.

Majakkalaiva Kemin mitat

• Pituus 30,9 m; leveys 6,9 m; syväys 2,7 m
• Uppoama 257 t.
• Pääkone: kaksisylinterinen höyrykone, 166 hv.
• Kolme purjetta
• Kolme työvenettä
• 12 hengen miehistö

Majakkalaiva Kemin aikajana

• Rakennettu Rosenlew Oy:n Porin konepajalla vuonna 1901.
• Useita nimiä ja asemapaikkoja vuosina 1901–1974.
• Poistettiin käytöstä 1974 Suomen viimeisenä majakkalaivana.
• Museokunnostus 1986–1988.
• Avattiin yleisölle Hylkysaaressa Helsingissä 1989.
• Kaksi museoaikaista telakointia 1995 ja 2004–2007.
• Siirrettiin Suomen merimuseon mukana Kotkaan 2007.
• Kuntokartoitus 2018.
• Restaurointihanke 2019–2021.
• Aukeaa yleisölle Kotkassa kunnostuksen jälkeen.

Nimihistoria

Aluksen nimi vaihtui asemapaikan mukaan. Kemi on eniten nimeä ja asemapaikkaa vaihtanut majakkalaivamme.

• Äransgrund (1901–1921)
• Relandersgrund (1922–1926)
• Relanderinmatala (1927–1932)
• Rauma (1933–1955)
• Kemi (1956–1974)