Museovirasto

Majakkalaiva Kemi restauroidaan näyttelykohteeksi

Jaa

Valtakunnallisesti merkittävän museoalus Kemin restaurointi alkaa loppuvuodesta 2020. Kunnostustyö kestää useita vuosia, minkä jälkeen Suomen merimuseon aluksiin kuuluva majakkalaiva on tarkoitus avata yleisölle Kotkassa, Merikeskus Vellamon laiturissa.

Majakkalaiva Kemi viimeisellä asemapaikallaan Kemin edustalla vuonna 1965. Etualan veneessä istuu Kemin viimeisen päällikön Job Heikkisen vaimo Taimi Heikkinen, josta myöhemmin tuli myös laivan viimeinen emäntä. Kuva: Suomen merimuseon kuvakokoelma / Museovirasto.
Majakkalaiva Kemi viimeisellä asemapaikallaan Kemin edustalla vuonna 1965. Etualan veneessä istuu Kemin viimeisen päällikön Job Heikkisen vaimo Taimi Heikkinen, josta myöhemmin tuli myös laivan viimeinen emäntä. Kuva: Suomen merimuseon kuvakokoelma / Museovirasto.

Kemi on viimeinen Suomessa käytössä ollut majakkalaiva. Alus oli käytössä vuosina 1901–1974. Se on säilynyt erityisen autenttisena, ja on myös kansainvälisesti kiinnostava. Restaurointityö alkaa rungon kunnostuksella Suomenlinnassa, jonne Kemi hinataan talven ajaksi marraskuussa 2020. Keväällä 2021 laiva palaa Kotkaan Suomen merimuseoon sisätilojen kunnostusta varten. Sisätilojen restauroinnissa keskitytään erityisesti yleisölle avattaviin osuuksiin.

”Museoesineenä laiva on voimakas ja kokonaisvaltainen elämys, joka kertoo ainutlaatuisella tavalla historiasta ja merenkulun ilmiöistä. Tavoitteena onkin säilyttää Kemi yleisölle avoimena, kelluvana museoaluksena, jonka hyvää kuntoa ylläpidetään säännöllisellä huollolla ja valvonnalla sekä määräaikaisilla telakoinneilla”, kertoo hanketta vetävä erikoisasiantuntija Päivi Eronen Museovirastosta.

Kemi on tarkoitus avata yleisölle vuonna 2022. Laiva sijoitetaan Merikeskus Vellamon museoaluslaituriin, jonka suurin alus on suomalaisen talvimerenkulun legenda ja valtiollisenkin historian käänteitä todistanut jäänmurtaja Tarmo.

Pikainen kunnostus tarpeen

Kemiä on vuosien varrella kunnostettu, mutta sen runko on jäänyt vähälle huomiolle. Suomen merimuseo tilasi vuonna 2018 rungon perusteellisen kuntokartoituksen, jossa havaittiin, että rungossa on korroosion heikentämiä rakenteita. Museovirastolle myönnettiin pikaista kunnostusta vaativan aluksen restaurointiin 897 000 euron rahoitus hallituksen lisätalousarviosta.

Majakkalaiva Kemin restaurointihanke sisältää aluksen restaurointisuunnittelun ja siihen liittyvät erityissuunnittelut. Aluksesta on tehty perinpohjainen laivahistorian selvitys, jossa on kartoitettu laivan rakennus- ja muutosvaiheet. Näiden tueksi on tehty mm. materiaali- ja väritutkimuksia. Vastaavaa laivahistorian selvitystä ei ole aiemmin tehty Suomessa.

Viimeinen laatuaan

Majakkalaiva Kemi on rakennettu Rosenlew Oy:n Porin konepajalla vuonna 1901. Majakkaverkoston kehittyessä majakkalaivojen valot sammuivat yksi kerrallaan, ja vuodesta 1960 lähtien Kemi oli Suomen ainoa toiminnassa oleva majakkalaiva. Alus poistettiin käytöstä vuonna 1974, ja samalla jäi historiaan majakka-alusten aika Suomessa. Kemi on osa Suomen merenkulun kansalliskokoelmaa sekä valtakunnallisesti merkittävimpiä museoaluksia. Kemin arvoa lisää se, että sen höyrykoneisto ja ankkurointivarustus ovat säilyneet lähes alkuperäisinä.

”Juuri Kemi on kirjavasta majakka-aluskannastamme sopivin yksilö museoaluksena ja muistomerkkinä säilytettäväksi. Se edustaa vuosisadan vaihteessa kehitettyä, jäissä kulkuun varustettua majakka-alustyyppiä. Se on lajissaan ensimmäinen ja kotimaassa rakennettu”, kuvailee majakkahistorioitsija Seppo Laurell Aalloilla keinuvat majakat -kirjassaan (Merenkulkuhallitus 1988).

Suomessa on ollut kaikkiaan 15 varsinaista majakkalaivaa 12 asemapaikassa. Ensimmäinen rakennettiin 1868, viimeinen 1925. Näistä on säilynyt vain muutamia, eikä niissä ole säilynyt majakka-aluksen luonnetta samalla tavoin kuin Kemissä. Aluksia on mm. muutettu ravintoloiksi, jolloin autenttiset kerrostumat ovat pääosin tuhoutuneet.

Majakkalaiva Kemin mitat

  • Pituus 30,9 m; leveys 6,9 m; syväys 2,7 m
  • Uppoama 257 t.
  • Pääkone: kaksisylinterinen höyrykone, 166 hv.
  • Kolme purjetta
  • Kolme työvenettä
  • 12 hengen miehistö

Majakkalaiva Kemin aikajana

  • Rakennettu Rosenlew Oy:n Porin konepajalla vuonna 1901.
  • Useita nimiä ja asemapaikkoja vuosina 1901–1974.
  • Poistettiin käytöstä 1974 Suomen viimeisenä majakkalaivana.
  • Museokunnostus 1986–1988.
  • Avattiin yleisölle Hylkysaaressa Helsingissä 1989.
  • Kaksi museoaikaista telakointia 1995 ja 2004–2007.
  • Siirrettiin Suomen merimuseon mukana Kotkaan 2007.
  • Kuntokartoitus 2018.
  • Restaurointihanke 2019–2021.
  • Aukeaa yleisölle Kotkassa kunnostuksen jälkeen.

Nimihistoria

Aluksen nimi vaihtui asemapaikan mukaan. Kemi on eniten nimeä ja asemapaikkaa vaihtanut majakkalaivamme.

  • Äransgrund (1901–1921)
  • Relandersgrund (1922–1926)
  • Relanderinmatala (1927–1932)
  • Rauma (1933–1955)
  • Kemi (1956–1974)

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Lisätiedot:
Erikoisasiantuntija Päivi Eronen, Museovirasto paivi.eronen@museovirasto.fi, p. 0295 33 6169
Vene - ja laivamestari Juha Puustinen, Suomen merimuseo, juha.puustinen@kansallismuseo.fi, p. 0295 33 6492

Kuvat

Majakkalaiva Kemi viimeisellä asemapaikallaan Kemin edustalla vuonna 1965. Etualan veneessä istuu Kemin viimeisen päällikön Job Heikkisen vaimo Taimi Heikkinen, josta myöhemmin tuli myös laivan viimeinen emäntä. Kuva: Suomen merimuseon kuvakokoelma / Museovirasto.
Majakkalaiva Kemi viimeisellä asemapaikallaan Kemin edustalla vuonna 1965. Etualan veneessä istuu Kemin viimeisen päällikön Job Heikkisen vaimo Taimi Heikkinen, josta myöhemmin tuli myös laivan viimeinen emäntä. Kuva: Suomen merimuseon kuvakokoelma / Museovirasto.
Lataa
Majakkalaiva Kemi juhlaliputettuna Helsingin Hylkysaaren rannassa Merenkulkulaitos 75 -näyttelyn avajaispäivänä 25.5.1992. Kuva: Esko Laine / Suomen merimuseon kuvakokoelma / Museovirasto.
Majakkalaiva Kemi juhlaliputettuna Helsingin Hylkysaaren rannassa Merenkulkulaitos 75 -näyttelyn avajaispäivänä 25.5.1992. Kuva: Esko Laine / Suomen merimuseon kuvakokoelma / Museovirasto.
Lataa

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Museovirasto
Museovirasto
Sturenkatu 2a
00510 HELSINKI

https://www.museovirasto.fi

Museovirasto

Museovirasto on kulttuuriperinnön asiantuntija, palvelujen tuottaja ja toimialansa kehittäjä. Museovirasto pitää huolta monimuotoisen kulttuuriperinnön säilymisestä sekä edistää sen saavutettavuutta ja avointa käyttöä. Museovirasto on opetus- ja kulttuuriministeriön alaisuudessa toimiva viranomainen.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Museovirasto

Uusi Merenkulun riskit ja resurssit -julkaisu on monitieteinen katsaus merihistoriaan13.1.2021 13:51:07 EETTiedote

Museoviraston ja Suomen merihistoriallisen yhdistyksen julkaisema monitieteinen artikkelikokoelma Merenkulun riskit ja resurssit – Nautica Fennica 2020 avaa seitsemän näkökulmaa merenkulkuun 1700-luvulta nykypäivään. Kirsi Keravuoren ja Sari Mäenpään toimittaman teoksen artikkelit perustuvat vuonna 2019 Forum Marinumissa järjestettyjen Merihistorian päivien esitelmiin.

Suomalaista museo-osaamista viedään Eurooppaan – MOI! Museums of Impact -hanke pohjaa Suomessa kehitettyyn museoiden arviointiin21.12.2020 09:00:00 EETTiedote

Uusi eurooppalainen yhteistyöhanke MOI! Museums of Impact on lähtenyt käyntiin EU:n Luova Eurooppa -ohjelman tuella. Hankkeen tavoitteena on kehittää museoille niiden vaikuttavuutta tukeva eurooppalainen itsearviointimalli. Yhteishankkeeseen osallistuu yhteensä 11 partneria eri puolilta Eurooppaa, ja se kestää vuoden 2022 loppupuolelle. Suomen Museovirasto on eurooppalaisen hankkeen pääkoordinaattori.

Museovirasto avaa yli 200 000 kokoelmakuvaa painolaatuisina vapaaseen käyttöön14.12.2020 09:12:56 EETTiedote

Museovirasto avaa Finna-palvelussa yli 200 000 kokoelmakuvaa painolaatuisina kuvatiedostoina kaikkien vapaasti käytettäväksi. Kansallisten kuvakokoelmien aineistoja voi käyttää esimerkiksi julkaisuissa, tutkimuksessa ja sisustusratkaisuissa. Uudistuksella Museovirasto tukee kulttuuriperinnön saavutettavuutta sekä avointa ja laajaa käyttöä. Kyseessä on Suomen suurin kuvallisten kokoelmien avaaminen vapaaseen käyttöön. Uudistuksen yhteydessä Museovirasto avaa myös oman Finna-näkymän osoitteessa museovirasto.finna.fi.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme