Finanssivalvonta

Makrovakauspäätös: Asuntolainojen lainakatto ja luottolaitosten muuttuva lisäpääomavaatimus pidetään ennallaan

Jaa

Finanssivalvonnan johtokunta pitää asuntolainojen lainakaton edelleen 85 prosentissa muille kuin ensiasunnonostajille kotitalouksen velkaantumiseen liittyvien riskien hillitsemiseksi. Johtokunta ei aseta muuttuvaa lisäpääomavaatimusta pankeille ja muille luottolaitoksille, sillä luottokannan kehityksessä ei ole merkkejä ylikuumentumisesta.

- Vaikka suhdanneluonteiset ja rakenteelliset riskit Suomen rahoitusvakaudelle eivät ole juuri muuttuneet, Suomessakin on syytä varautua luotonantoon ja asuntomarkkinoihin liittyvien järjestelmäriskien mahdolliseen kasvuun jatkossa. Samalla on perusteltua arvioida uusien makrovakausvälineiden tarpeellisuutta, valtiovarainministeriön asettaman työryhmän esitysten mukaisesti, johtokunnan puheenjohtaja Marja Nykänen painottaa.

Pankeille ja muille luottolaitoksille ei aseteta muuttuvaa lisäpääomavaatimusta

Korkeasuhdanne on Suomessa ohi ja talouskasvu hidastuu väliaikaisesti muun maailman mukana. Kuluttajien luottamus sekä odotukset työllisyystilanteesta ovat heikentyneet, ja samalla euroalueen edelleen hauras taloustilanne sekä maailmantalouden epävarmuudet, kuten kauppakiistat, Brexit ja Kiinan talouden ongelmat, varjostavat Suomen talousnäkymiä.

Luottokannan kehityksessä ei ole merkkejä sellaisesta ylikuumenemisesta, joka puoltaisi muuttuvan lisäpääomavaatimuksen asettamista pankeille ja muille luottolaitoksille. Vaatimuksen asettamisen lähtökohtana käytettävän riskimittarin - luottokannan ja BKT:n suhteen trendipoikkeaman - tuorein arvo on -10,2 prosenttiyksikköä, mikä antaa lisäpääomavaatimukselle ohjearvon 0,0 %.

Muiden kuin ensiasunnonostajien lainakatto säilyy 85 prosentissa

Suomen rahoitusjärjestelmän pidempiaikaiset rakenteelliset haavoittuvuudet ovat pysyneet suurina. Kotitalouksien velkaantuneisuutta kasvattavat edelleen uudisasuntojen taloyhtiölainat sekä kulutusluotot. Asuntoluotonanto ja vanhojen asuntojen kauppa piristyivät kesällä 2019. Asuntolainojen korkomarginaalit ovat kaventuneet, ja hyvin pitkät asuntolainat yleistyneet.

Rakentaminen on vähentynyt, mikä on hidastanut asuntoyhteisölainojen kannan kasvua. Vaikka velkaantuneisuuden kasvu on viime aikoina ollut aiempaa hitaampaa, kotitalouksien velkaantuneisuus suhteessa käytettävissä oleviin vuosituloihin on edelleen lähellä ennätystasoa ja oli vuoden 2019 toisella neljänneksellä 128 %. Kotitalouksien suureen velkaantuneisuuteen liittyvien järjestelmäriskien hillitsemiseksi on edelleen perusteltua säilyttää enimmäisluototussuhde muiden kuin ensiasunnon ostajien osalta 85 prosentin suuruisena Finanssivalvonnan johtokunnan aiemman päätöksen mukaisesti.

Finanssivalvonnan johtokunta arvioi vuosineljänneksittäin lyhyen ja pitkän aikavälin riskejä Suomen rahoitusjärjestelmän vakaudelle. Tarvittaessa johtokunta voi tiukentaa tai keventää vakautta edistäviä nk. makrovakausvälineitä. Johtokunta päättää neljännesvuosittain muuttuvan lisäpääomavaatimuksen suuruudesta ja asuntolainojen enimmäisluototussuhteen suuruudesta. Järjestelmäriskipuskurin ja kansallisesti merkittävien luottolaitosten lisäpääomavaatimusten (nk. O-SII puskureiden) tasot tarkistetaan vuosittain.

Liitteet

  • Johtokunnan päätös makrovakausvälineiden soveltamisesta (pdf)
  • Finanssivalvonnan johtajan lausunnolle lähetetty esitys makrovakausvälineiden soveltamisesta (pdf)
  • Lausunnot johtajan esityksestä makrovakausvälineiden soveltamiseksi (pdf)
    • Suomen Pankki
    • valtiovarainministeriö
    • sosiaali- ja terveysministeriö
  • Makrovakausraportti 2/2019: Talvi

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Lisätietoja antaa

Marja Nykänen, Finanssivalvonnan johtokunnan puheenjohtaja, puhelin 09 183 2007

Tietoja julkaisijasta

Finanssivalvonta
Finanssivalvonta
PL 103, Snellmaninkatu 6
00100 Helsinki

09 183 51https://www.finanssivalvonta.fi/

Finanssivalvonta on rahoitus- ja vakuutusvalvontaviranomainen, jonka valvottavia ovat muun muassa pankit, vakuutus- ja eläkeyhtiöt sekä muut vakuutusalalla toimivat, sijoituspalveluyritykset, rahastoyhtiöt ja pörssi. Edistämme finanssimarkkinoiden vakautta ja luottamusta sekä asiakkaiden, sijoittajien ja vakuutettujen suojaa.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Finanssivalvonta

Finnish financial sector has so far withstood the effects of the coronavirus pandemic well - operating environment remains uncertain, however15.9.2020 10:00:00 EESTPress release

The Finnish financial sector has so far withstood the effects of the coronavirus pandemic reasonably well. The economic downturn and the coronavirus pandemic, however, are affecting different actors with different intensities and time spans. A number of public and private sector measures have sustained the real economy: the Financial Supervisory Authority’s macroprudential decisions are supporting the supply of credit, and the recommendation to refrain from profit distributions has strengthened financial sector actors’ risk-bearing capacity. The instalment-free periods granted by banks have eased the situation of households and businesses. Monetary and fiscal policy has also been expansionary.

Suomen finanssisektori on toistaiseksi kestänyt hyvin koronapandemian vaikutukset - toimintaympäristö säilyy kuitenkin epävarmana15.9.2020 10:00:00 EESTTiedote

Suomen finanssisektori on kestänyt toistaiseksi kohtuullisen hyvin koronapandemian vaikutukset. Talouden taantuma ja koronapandemia vaikuttavat kuitenkin eri toimijoihin erilaisilla voimakkuuksilla ja aikajänteillä. Useat julkisen ja yksityisen sektorin toimet ovat tukeneet reaalitaloutta: Finanssivalvonnan makrovakauspäätökset ovat ylläpitäneet luotonantoa ja suositus pidättäytyä voitonjaosta on vahvistanut finanssialan toimijoiden riskinkantokykyä. Pankkien myöntämät lyhennysvapaat ovat helpottaneet kotitalouksien ja yritysten tilannetta. Myös raha- ja finanssipolitiikka on ollut elvyttävää.

Den finansiella sektorn i Finland har tills vidare motstått effekterna av coronapandemin väl - omvärlden präglas dock av fortsatt osäkerhet15.9.2020 10:00:00 EESTTiedote

Den finansiella sektorn i Finland har tills vidare motstått effekterna av coronapandemin måttligt väl. Den ekonomiska recessionen och coronapandemin påverkar dock olika aktörer med olika intensitet och vid olika tidpunkter. Inom den offentliga och den privata sektorn har flera åtgärder vidtagits för att stödja den reala ekonomin: Finansinspektionens makrotillsynsbeslut har upprätthållit utlåningen och rekommendationen att avvakta med utdelningar har stärkt de finansiella aktörernas riskhanteringsförmåga. Bankerna har beviljat sina kunder amorteringsfrihet, vilket har medfört lättnader för hushåll och företag. Också penning- och finanspolitiken har varit expansiv.

Finansinspektionen förlänger giltighetstiden för sin vinstutdelningsrekommendation till 1.1.2021 och förtydligar förväntningarna i anslutning till kapitaltäcknings- och likviditetsbuffertar29.7.2020 11:10:00 EESTTiedote

Europeiska centralbanken (ECB) publicerade den 28 juli 2020 en rekommendation för kreditinstituten under dess tillsyn att avstå från vinstutdelning fram till den 1 januari 2021. I ECB:s rekommendation uppmanas de nationella tillsynsmyndigheterna att utsträcka motsvarande principer till kreditinstitut som står under deras tillsyn. Också Europeiska systemrisknämnden (ESRB) gav den 27 maj 2020 en rekommendation om avstående från vinstutdelning fram till den 1 januari 2021.

Financial Supervisory Authority extends the validity of its profit distribution recommendation until 1 January 2021 and clarifies expectations related to capital and liquidity buffers29.7.2020 11:10:00 EESTPress release

On 28 July 2020, the European Central Bank (ECB) issued a recommendation to the credit institutions under its supervision to refrain from distributing profits until 1 January 2021. The ECB recommendation calls on national supervisors to extend similar principles to cover the credit institutions under their own supervision. On 27 May 2020, the European Systemic Risk Board (ESRB) also issued a recommendation on the restriction of profit distributions until 1 January 2021.

Finanssivalvonta pidentää voitonjakosuosituksensa voimassaoloaikaa 1.1.2021 saakka ja selventää vakavaraisuus- ja likviditeettipuskureihin liittyviä odotuksia28.7.2020 16:00:00 EESTTiedote

Euroopan keskuspankki (EKP) julkisti 28.7.2020 valvomilleen luottolaitoksille suosituksen pidättäytyä voitonjaosta 1.1.2021 saakka. EKP:n suosituksessa kehotetaan kansallisia valvojia ulottamaan vastaavat periaatteet koskemaan omassa valvonnassaan olevia luottolaitoksia. Myös Euroopan järjestelmäriskikomitea (ESRB) on antanut 27.5.2020 suosituksen pidättäytyä voitonjaosta 1.1.2021 saakka.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme