Makrovakauspäätös: Asuntolainojen lainakatto ja luottolaitosten muuttuva lisäpääomavaatimus pidetään ennallaan
- Vaikka suhdanneluonteiset ja rakenteelliset riskit Suomen rahoitusvakaudelle eivät ole juuri muuttuneet, Suomessakin on syytä varautua luotonantoon ja asuntomarkkinoihin liittyvien järjestelmäriskien mahdolliseen kasvuun jatkossa. Samalla on perusteltua arvioida uusien makrovakausvälineiden tarpeellisuutta, valtiovarainministeriön asettaman työryhmän esitysten mukaisesti, johtokunnan puheenjohtaja Marja Nykänen painottaa.
Pankeille ja muille luottolaitoksille ei aseteta muuttuvaa lisäpääomavaatimusta
Korkeasuhdanne on Suomessa ohi ja talouskasvu hidastuu väliaikaisesti muun maailman mukana. Kuluttajien luottamus sekä odotukset työllisyystilanteesta ovat heikentyneet, ja samalla euroalueen edelleen hauras taloustilanne sekä maailmantalouden epävarmuudet, kuten kauppakiistat, Brexit ja Kiinan talouden ongelmat, varjostavat Suomen talousnäkymiä.
Luottokannan kehityksessä ei ole merkkejä sellaisesta ylikuumenemisesta, joka puoltaisi muuttuvan lisäpääomavaatimuksen asettamista pankeille ja muille luottolaitoksille. Vaatimuksen asettamisen lähtökohtana käytettävän riskimittarin - luottokannan ja BKT:n suhteen trendipoikkeaman - tuorein arvo on -10,2 prosenttiyksikköä, mikä antaa lisäpääomavaatimukselle ohjearvon 0,0 %.
Muiden kuin ensiasunnonostajien lainakatto säilyy 85 prosentissa
Suomen rahoitusjärjestelmän pidempiaikaiset rakenteelliset haavoittuvuudet ovat pysyneet suurina. Kotitalouksien velkaantuneisuutta kasvattavat edelleen uudisasuntojen taloyhtiölainat sekä kulutusluotot. Asuntoluotonanto ja vanhojen asuntojen kauppa piristyivät kesällä 2019. Asuntolainojen korkomarginaalit ovat kaventuneet, ja hyvin pitkät asuntolainat yleistyneet.
Rakentaminen on vähentynyt, mikä on hidastanut asuntoyhteisölainojen kannan kasvua. Vaikka velkaantuneisuuden kasvu on viime aikoina ollut aiempaa hitaampaa, kotitalouksien velkaantuneisuus suhteessa käytettävissä oleviin vuosituloihin on edelleen lähellä ennätystasoa ja oli vuoden 2019 toisella neljänneksellä 128 %. Kotitalouksien suureen velkaantuneisuuteen liittyvien järjestelmäriskien hillitsemiseksi on edelleen perusteltua säilyttää enimmäisluototussuhde muiden kuin ensiasunnon ostajien osalta 85 prosentin suuruisena Finanssivalvonnan johtokunnan aiemman päätöksen mukaisesti.
Finanssivalvonnan johtokunta arvioi vuosineljänneksittäin lyhyen ja pitkän aikavälin riskejä Suomen rahoitusjärjestelmän vakaudelle. Tarvittaessa johtokunta voi tiukentaa tai keventää vakautta edistäviä nk. makrovakausvälineitä. Johtokunta päättää neljännesvuosittain muuttuvan lisäpääomavaatimuksen suuruudesta ja asuntolainojen enimmäisluototussuhteen suuruudesta. Järjestelmäriskipuskurin ja kansallisesti merkittävien luottolaitosten lisäpääomavaatimusten (nk. O-SII puskureiden) tasot tarkistetaan vuosittain.
Liitteet
- Johtokunnan päätös makrovakausvälineiden soveltamisesta (pdf)
- Finanssivalvonnan johtajan lausunnolle lähetetty esitys makrovakausvälineiden soveltamisesta (pdf)
- Lausunnot johtajan esityksestä makrovakausvälineiden soveltamiseksi (pdf)
- Suomen Pankki
- valtiovarainministeriö
- sosiaali- ja terveysministeriö
- Makrovakausraportti 2/2019: Talvi
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Lisätietoja antaa
Marja Nykänen, Finanssivalvonnan johtokunnan puheenjohtaja, puhelin 09 183 2007
Tietoja julkaisijasta
Finanssivalvonta on rahoitus- ja vakuutusvalvontaviranomainen, jonka valvottavia ovat muun muassa pankit, vakuutus- ja eläkeyhtiöt sekä muut vakuutusalalla toimivat, sijoituspalveluyritykset, rahastoyhtiöt ja pörssi. Edistämme finanssimarkkinoiden vakautta ja luottamusta sekä asiakkaiden, sijoittajien ja vakuutettujen suojaa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Finanssivalvonta
Finansinspektionens bedömning: en del av de aktörer som beviljar konsumentkrediter hanterar inte insolvensriskerna i tillräcklig grad, brister även i avtalsvillkoren21.3.2024 13:15:00 EET | Tiedote
Finansinspektionen har bedömt hanteringen av insolvensrisker och rutinerna hos de aktörer som beviljar konsumentkrediter i Finland. Mellan dessa aktörer observerades betydande skillnader i hur de hanterar insolvensrisker: De andra kreditgivare som överfördes under Finansinspektionens tillsyn i juli 2023 har betydligt större brister i sina kreditgivningsrutiner än bankerna. Av dessa andra aktörer som beviljar konsumentkrediter iakttar alla inte heller den lagstiftning som gäller konsumentkreditgivning i sina avtalsvillkor. Finansinspektionen förutsätter att aktörerna korrigerar de brister som observerats i bedömningarna.
Finanssivalvonnan arvio: osa kuluttajaluotonmyöntäjistä ei hallitse maksukyvyttömyysriskejä riittävällä tavalla, myös sopimusehdoissa puutteita21.3.2024 13:15:00 EET | Tiedote
Finanssivalvonta on arvioinut Suomessa kuluttajaluottoja myöntävien tahojen maksukyvyttömyysriskien hallintaa ja menettelytapoja. Näiden toimijoiden välillä havaittiin huomattavia eroja maksukyvyttömyysriskien hallinnassa: Finanssivalvonnan valvontaan heinäkuussa 2023 siirtyneillä muilla luotonantajilla oli huomattavasti enemmän puutteita luotonmyöntökäytännöissään kuin pankeilla. Muista kuluttajaluotonantajista kaikki toimijat eivät myöskään täysin noudata sopimusehdoissaan kuluttajaluotonantoa koskevaa lainsäädäntöä. Finanssivalvonta edellyttää toimijoiden korjaavan arvioinneissa havaitut puutteet.
FIN-FSA’s assessment: some consumer lenders fail to manage default risks adequately, shortcomings also in contract terms21.3.2024 13:15:00 EET | Press release
The Financial Supervisory Authority (FIN-FSA) has reviewed the management of default risks and conduct by parties granting consumer credit in Finland. Significant differences were identified among the market participants in the management of default risk: other lenders that were transferred under FIN-FSA supervision in July 2023 have significantly more shortcomings in their credit granting practices in comparison with banks. Furthermore, some of the other consumer lenders do not fully comply with legislation on consumer lending in their contract terms. The FIN-FSA will require these entities to remediate the shortcomings identified in the reviews.
Bedrägerier och svindlerier i anslutning till betalningar är ett ökande fenomen – enligt Finansinspektionens utredning är det möjligt att förbättra säkerheten vid skötseln av bankärenden19.3.2024 09:55:00 EET | Tiedote
Olika bedrägerier och svindlerier i anslutning till betalningar har ökat kraftigt under de senaste åren. Även de metoder som de kriminella använder utvecklas hela tiden. Enligt Finansinspektionens utredning är det möjligt att förbättra säkerheten vid skötseln av bankärenden bland annat genom att utveckla säkerhetsgränser för nät- och mobilbetalningar samt genom att effektivare monitorera och stoppa obehöriga betalningstransaktioner. Tjänsteanvändarna har också eget ansvar.
Maksamiseen liittyvät petokset ja huijaukset kasvava ilmiö – Finanssivalvonnan selvityksen mukaan pankkiasioinnin turvallisuutta mahdollisuus parantaa19.3.2024 09:55:00 EET | Tiedote
Erilaiset maksamiseen liittyvät petokset ja huijaukset ovat olleet voimakkaassa kasvussa viime vuosina. Rikollisten käyttämät keinot myös kehittyvät jatkuvasti. Finanssivalvonnan selvityksen mukaan pankkiasioinnin turvallisuutta on mahdollista parantaa muun muassa verkkopankki- ja mobiilimaksamisen turvarajoituksia kehittämällä sekä tehokkaammalla petoksellisten maksutapahtumien monitoroinnilla ja pysäyttämisellä. Oma vastuunsa on myös palvelujen käyttäjällä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme