Finanssivalvonta

Makrovakauspäätös: Muuttuva lisäpääomavaatimus ja asuntolainakatto säilyvät ennallaan, luottolaitosten riskipainolattiasta luovutaan

Jaa

Finanssivalvonnan johtokunta ei aseta muuttuvaa lisäpääomavaatimusta pankeille ja muille luottolaitoksille. Enimmäisluototussuhde eli ns. lainakatto säilytetään lakimääräisellä perustasollaan 90 prosentissa (ensiasunnon ostajille 95 %), jolle se palautettiin kesällä 2020. Päätöksillä tuetaan talouskasvun edellytyksiä. Johtokunta ei pidennä vuonna 2018 voimaan tulleen riskipainolattian voimassaoloa.

- Koronapandemian vaikutukset reaalitalouteen ja finanssimarkkinoihin ovat olleet merkittävät. On tärkeää tukea talouskasvun edellytyksiä ja edistää siten vakautta ilman, että vaarannetaan pidemmän aikavälin vakautta, Finanssivalvonnan johtokunnan puheenjohtaja Marja Nykänen sanoo.

Koronapandemian aiheuttaman poikkeuksellisen tilanteen vuoksi Finanssivalvonnan johtokunta ottaa makrovakausvälineitä koskevassa tulevassa päätöksenteossaan korostetusti huomioon talouden ja rahoitusjärjestelmän suhdannekehityksen. Rakenteellisten makrovakausvälineiden mitoitusta koskevissa päätöksissä pyritään siihen, että niiden mitoitus tukee talouden ja rahoitusjärjestelmän elpymistä kestävällä tavalla.

Muuttuva lisäpääomavaatimus ja lainakatto säilytetään perustasolla

Finanssivalvonnan johtokunta kevensi huhtikuussa 2020 luottolaitosten rakenteellisia pääomavaatimuksia ja palautti kesäkuussa 2020 muita kuin ensiasunnon ostajia koskevan enimmäisluototussuhteen (ns. lainakaton) lakimääräiselle perustasolleen 90 %:iin.

Saatavilla olevien indikaattori- ja tilastotietojen perusteella ei ole merkkejä siitä, että luottosykli ylikuumenisi lähitulevaisuudessa.

Tämä yhdessä heikkojen talousnäkymien kanssa tukee muuttuvan lisäpääomavaatimuksen pitämistä 0,0 prosentin tasolla. Talouden ja asuntomarkkinoiden epävarmat suhdannenäkymät puoltavat myös enimmäisluototussuhteiden säilyttämistä luottolaitoslain mukaisilla perustasoillaan eli 95 % ensiasunnon ostajille ja 90 % muille asunnon ostajille.

Nykyisessä epävarmassa tilanteessa lainanottajien maksukyvyn huolellinen arviointi on tärkeää. Finanssivalvonnan johtokunta kehottaa lainanantajia noudattamaan pidättyväisyyttä sellaisten lainojen myöntämisessä, jotka ovat lainanhakijan tuloihin nähden hyvin suuria ja enimmäistakaisinmaksuajaltaan tavanomaista pidempiä, Marja Nykänen painottaa.

Asuntoluottojen riskipainolattiaa ei jatketa

Finanssivalvonnan johtokunta asetti 27.6.2017 vuoden 2018 alusta voimaan astuneen 15 prosentin riskipainon alarajan niille pankeille, jotka käyttävät asuntolainojen vakavaraisuuslaskennassa ns. sisäisiä malleja. Riskipainojen suuruuden perusteella määräytyy, kuinka paljon luottolaitoksen taseessa täytyy olla omia varoja suojana asuntoluotoista aiheutuvia luottotappioita vastaan. 

Riskipainolattian makrovakaudellinen merkitys on pienentynyt ja pienentymässä edelleen mikrovalvonnan toimien ja sääntelymuutosten myötä. Tällä hetkellä suomalaisten pankkien keskimääräiset asuntolainojen riskipainot ylittävät 15 %:n rajan. Näin ollen johtokunta ei katso tarpeelliseksi pidentää riskipainolattian voimassaoloa. Riskipainolattian voimassaolo päättyy 1.1.2021.

Finanssivalvonnan johtokunta arvioi vuosineljänneksittäin lyhyen ja pitkän aikavälin riskejä Suomen rahoitusjärjestelmän vakaudelle. Tarvittaessa johtokunta voi tiukentaa tai keventää vakautta edistäviä nk. makrovakausvälineitä. Johtokunta päättää neljännesvuosittain muuttuvan lisäpääomavaatimuksen suuruudesta ja tarvittaessa asuntolainojen enimmäisluototussuhteen suuruudesta. Järjestelmäriskipuskurin ja kansallisesti merkittävien luottolaitosten lisäpääomavaatimusten (nk. O-SII puskureiden) tasot tarkistetaan vuosittain.

Liitteet

  • Johtokunnan päätös makrovakausvälineiden soveltamisesta (pdf)
  • Finanssivalvonnan johtajan lausunnolle lähetetty esitys makrovakausvälineiden soveltamisesta (pdf)
  • Lausunnot johtajan esityksestä makrovakausvälineiden soveltamiseksi (pdf)
    • Suomen Pankki
    • valtiovarainministeriö
    • sosiaali- ja terveysministeriö

Katso myös

  • Makrovakauspäätökset
  • Kuvaukset makrovakausvälineistä

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Marja Nykänen, Finanssivalvonnan johtokunnan puheenjohtaja, puhelin 09 183 2007

Tietoja julkaisijasta

Finanssivalvonta
Finanssivalvonta
PL 103, Snellmaninkatu 6
00100 Helsinki

09 183 51https://www.finanssivalvonta.fi/

Finanssivalvonta on rahoitus- ja vakuutusvalvontaviranomainen, jonka valvottavia ovat muun muassa pankit, vakuutus- ja eläkeyhtiöt sekä muut vakuutusalalla toimivat, sijoituspalveluyritykset, rahastoyhtiöt ja pörssi. Edistämme finanssimarkkinoiden vakautta ja luottamusta sekä asiakkaiden, sijoittajien ja vakuutettujen suojaa.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Finanssivalvonta

Finanssivalvonta on päättänyt selvityksen Nokia Oyj:n tiedottamisesta2.10.2020 09:15:00 EESTTiedote

Finanssivalvonta selvitti Nokia Oyj:n tiedottamista syksyltä 2019. Tällöin yhtiön osakkeen kurssi laski merkittävästi sen jälkeen, kun se oli kertonut osavuosikatsauksessaan muuttuneista tulevaisuudennäkymistä vuosille 2019 ja 2020 sekä päätöksestään luopua osin tilikauden 2018 osinkojen maksamisesta. Finanssivalvonnan selvitys koski sitä, julkistiko Nokia Oyj tulosvaroituksen säännösten mukaisesti.

Finansinspektionen har avslutat utredningen av Nokia Abp:s informationsgivning2.10.2020 09:15:00 EESTTiedote

Finansinspektionen har utrett Nokia Abp:s informationsgivning hösten 2019. Bolagets aktiekurs sjönk då betydligt efter att bolaget i sin delårsrapport hade redogjort för förändrade framtidsutsikter för 2019 och 2020 och för sitt beslut att delvis avstå från utdelningar för räkenskapsperioden 2018. Finansinspektionen gjorde utredningen för att klarlägga om Nokia Abp offentliggjorde vinstvarningen enligt gällande bestämmelser.

FIN-FSA completes review of Nokia Corporation’s information disclosure2.10.2020 09:15:00 EESTPress release

The Financial Supervisory Authority (FIN-FSA) has reviewed disclosure of information by Nokia Corporation in autumn 2019. At that time, Nokia Corporation’s share price fell substantially after the company had, in its interim financial report, disclosed a changed outlook for 2019 and 2020 and the company’s resolve not to pay Q3 and Q4 dividends for the financial year 2018. The FIN-FSA review concerned whether Nokia Corporation had issued a profit warning as required by regulation.

Makrotillsynsbeslut: Det kontracykliska buffertkravet och bolånetaket hålls oförändrade, riskviktsgolvet för kreditinstitut slopas30.9.2020 15:00:09 EESTTiedote

Finansinspektionens direktion ställer inte något kontracykliskt buffertkrav för banker och andra kreditinstitut. Den maximala belåningsgraden, dvs. det s.k. lånetaket, ligger kvar på den lagstadgade grundnivån 90 % (95 % för förstagångsköpare), som återställdes sommaren 2020. Besluten syftar till att stödja förutsättningarna för ekonomisk tillväxt. Direktionen förlänger inte giltighetstiden för det riskviktsgolv som trädde i kraft 2018.

Macroprudential decision: Countercyclical capital buffer requirement and housing loan cap remain unchanged, credit institutions’ risk weight floor discontinued30.9.2020 15:00:06 EESTPress release

The Board of Financial Supervisory Authority (FIN-FSA) will not impose a countercyclical capital buffer (CCyB) requirement on banks and other credit institutions. The maximum LTC ratio, i.e. loan cap, will be maintained at its statutory standard level of 90% (first-home loans 95 %), to which it was restored in summer 2020. The decisions support conditions for economic growth. The FIN-FSA Board will not extend the validity of the risk weight floor, which entered into force in 2018.

Suomen finanssisektori on toistaiseksi kestänyt hyvin koronapandemian vaikutukset - toimintaympäristö säilyy kuitenkin epävarmana15.9.2020 10:00:00 EESTTiedote

Suomen finanssisektori on kestänyt toistaiseksi kohtuullisen hyvin koronapandemian vaikutukset. Talouden taantuma ja koronapandemia vaikuttavat kuitenkin eri toimijoihin erilaisilla voimakkuuksilla ja aikajänteillä. Useat julkisen ja yksityisen sektorin toimet ovat tukeneet reaalitaloutta: Finanssivalvonnan makrovakauspäätökset ovat ylläpitäneet luotonantoa ja suositus pidättäytyä voitonjaosta on vahvistanut finanssialan toimijoiden riskinkantokykyä. Pankkien myöntämät lyhennysvapaat ovat helpottaneet kotitalouksien ja yritysten tilannetta. Myös raha- ja finanssipolitiikka on ollut elvyttävää.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme