Makrovakauspäätös: Muuttuva lisäpääomavaatimus ja asuntolainakatto säilyvät ennallaan, luottolaitosten riskipainolattiasta luovutaan

- Koronapandemian vaikutukset reaalitalouteen ja finanssimarkkinoihin ovat olleet merkittävät. On tärkeää tukea talouskasvun edellytyksiä ja edistää siten vakautta ilman, että vaarannetaan pidemmän aikavälin vakautta, Finanssivalvonnan johtokunnan puheenjohtaja Marja Nykänen sanoo.

Koronapandemian aiheuttaman poikkeuksellisen tilanteen vuoksi Finanssivalvonnan johtokunta ottaa makrovakausvälineitä koskevassa tulevassa päätöksenteossaan korostetusti huomioon talouden ja rahoitusjärjestelmän suhdannekehityksen. Rakenteellisten makrovakausvälineiden mitoitusta koskevissa päätöksissä pyritään siihen, että niiden mitoitus tukee talouden ja rahoitusjärjestelmän elpymistä kestävällä tavalla.

Muuttuva lisäpääomavaatimus ja lainakatto säilytetään perustasolla

Finanssivalvonnan johtokunta kevensi huhtikuussa 2020 luottolaitosten rakenteellisia pääomavaatimuksia ja palautti kesäkuussa 2020 muita kuin ensiasunnon ostajia koskevan enimmäisluototussuhteen (ns. lainakaton) lakimääräiselle perustasolleen 90 %:iin.

Saatavilla olevien indikaattori- ja tilastotietojen perusteella ei ole merkkejä siitä, että luottosykli ylikuumenisi lähitulevaisuudessa.

Tämä yhdessä heikkojen talousnäkymien kanssa tukee muuttuvan lisäpääomavaatimuksen pitämistä 0,0 prosentin tasolla. Talouden ja asuntomarkkinoiden epävarmat suhdannenäkymät puoltavat myös enimmäisluototussuhteiden säilyttämistä luottolaitoslain mukaisilla perustasoillaan eli 95 % ensiasunnon ostajille ja 90 % muille asunnon ostajille.

Nykyisessä epävarmassa tilanteessa lainanottajien maksukyvyn huolellinen arviointi on tärkeää. Finanssivalvonnan johtokunta kehottaa lainanantajia noudattamaan pidättyväisyyttä sellaisten lainojen myöntämisessä, jotka ovat lainanhakijan tuloihin nähden hyvin suuria ja enimmäistakaisinmaksuajaltaan tavanomaista pidempiä, Marja Nykänen painottaa.

Asuntoluottojen riskipainolattiaa ei jatketa

Finanssivalvonnan johtokunta asetti 27.6.2017 vuoden 2018 alusta voimaan astuneen 15 prosentin riskipainon alarajan niille pankeille, jotka käyttävät asuntolainojen vakavaraisuuslaskennassa ns. sisäisiä malleja. Riskipainojen suuruuden perusteella määräytyy, kuinka paljon luottolaitoksen taseessa täytyy olla omia varoja suojana asuntoluotoista aiheutuvia luottotappioita vastaan. 

Riskipainolattian makrovakaudellinen merkitys on pienentynyt ja pienentymässä edelleen mikrovalvonnan toimien ja sääntelymuutosten myötä. Tällä hetkellä suomalaisten pankkien keskimääräiset asuntolainojen riskipainot ylittävät 15 %:n rajan. Näin ollen johtokunta ei katso tarpeelliseksi pidentää riskipainolattian voimassaoloa. Riskipainolattian voimassaolo päättyy 1.1.2021.

Finanssivalvonnan johtokunta arvioi vuosineljänneksittäin lyhyen ja pitkän aikavälin riskejä Suomen rahoitusjärjestelmän vakaudelle. Tarvittaessa johtokunta voi tiukentaa tai keventää vakautta edistäviä nk. makrovakausvälineitä. Johtokunta päättää neljännesvuosittain muuttuvan lisäpääomavaatimuksen suuruudesta ja tarvittaessa asuntolainojen enimmäisluototussuhteen suuruudesta. Järjestelmäriskipuskurin ja kansallisesti merkittävien luottolaitosten lisäpääomavaatimusten (nk. O-SII puskureiden) tasot tarkistetaan vuosittain.

Liitteet

• Johtokunnan päätös makrovakausvälineiden soveltamisesta (pdf)
• Finanssivalvonnan johtajan lausunnolle lähetetty esitys makrovakausvälineiden soveltamisesta (pdf)
• Lausunnot johtajan esityksestä makrovakausvälineiden soveltamiseksi (pdf)
  • Suomen Pankki
  • valtiovarainministeriö
  • sosiaali- ja terveysministeriö

Katso myös

• Makrovakauspäätökset
• Kuvaukset makrovakausvälineistä