Maksamisen pilotilla etsitään keinoja helpottaa ikääntyneiden laskunmaksua
Helsingin taloushallintopalvelun tavoitteena on kuluttajan e-laskun ja suoramaksun käytön lisääminen sosiaali- ja terveydenhuollon laskutuksessa. E-laskujen lisäämisessä kohderyhmänä ovat verkkopankkia käyttävät asiakkaat. E-laskumahdollisuus on kaupungilla ollut jo vuodesta 2007.
"Myös ne asiakkaat, joilla ei ole tietokonetta ja verkkopankkitunnuksia, voivat hyötyä sähköisestä maksamisesta, sillä Helsinki on syksyllä ottanut käyttöön suoramaksun. Suoramaksu tarjoaa nykyaikaisen vaihtoehdon niille asiakkaille, joilla ei ole tarvittavia välineitä sähköiseen asiointiin", kertoo prosessivastaava Anita Andsten Helsingin kaupungin taloushallintopalvelusta.
Yhteisen pilotin tavoitteena on rohkaista ja tukea ikääntyviä asiakkaita siirtymään paperilaskusta sähköiseen laskutukseen. Sähköisen maksamisen etuja tuodaan pilotissa voimakkaasti esille.
"Digitaalinen rahojen siirto lisää myös ikäihmisten taloudellista turvallisuutta, kun käteistä ei tarvitse kuljettaa mukana", sanoo kehityspäällikkö Kristiina Siikala Finanssiala ry:stä. Siikala on jäsenenä Mummonmarkan vartijat -ohjausryhmässä, jonka keskeinen tavoite on ikääntyneiden taloudellisen hyväksikäytön vähentäminen.
Helsingin kaupungin Andsten muistuttaa, että sähköisellä laskutuksella on taloushallinnossa merkittäviä etuja: näppäilyvirheet tai esimerkiksi osoitteenmuutoksesta johtuvat maksamisen viiveet vähenisivät huomattavasti. Sähköisellä maksamisella on välillisesti myös myönteisiä ilmastovaikutuksia.
Kuluttajien siirtyminen paperilaskuista sähköiseen e-laskuun on osoittautunut Helsingissä hitaaksi. Viime vuonna lähetetyistä 1,2 miljoonasta kaupungin eri toimialojen ja liikelaitosten laskuista sähköisenä oli noin 30 prosenttia. Sosiaali- ja terveysalan henkilöasiakkaiden e-laskuista sähköisiä on tällä hetkellä vain noin 14 prosenttia.
Pilotin suunnittelussa ovat mukana Helsingin kaupungin taloushallintopalvelun ja Finanssiala ry:n lisäksi Helsingin Vanhusneuvosto, Helsingin Seniori-info, Kampin palvelukeskus sekä Kaapelin mediakeskus.
Pilotin osapuolet toivovat, että tietoa sähköisen maksamisen eduista saadaan levitettyä kohderyhmässä. Pilotin loppuraportti kokoaa aikanaan tehdyt toimenpiteet ja suositukset sähköisen maksamisen lisäämiseksi Helsingin lisäksi käyttöön myös laajemmin eri kuntiin ympäri Suomen. Pilotin viestintää hoidetaan järjestäjien viestintäkanavien ja senioreille tarkoitettujen tilaisuuksien kautta.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Finanssiala ry:
Kehityspäällikkö Kristiina Siikala, puh. 020 793 4273
Helsingin kaupunki:
Prosessivastaava Anita Andsten, Taloushallintopalvelu, puh. 09 310 25324
Arviointitoiminnan johtaja Tuulikki Siltari, Helsingin Sosiaali- ja terveystoimiala SAS-palvelu puh. 09 310 69984
Erityisasiantuntija Jani Suonperä, Kaapelin Mediakeskus Oy, puh. 044 557 7484
Helsingin vanhusneuvoston edustaja Timo Auranen, puh. 041 505 7668
Tietoja julkaisijasta
Finanssiala ry (FA) edustaa Suomessa toimivia pankkeja, henki-, työeläke- ja vahinkovakuutusyhtiöitä, rahasto- ja rahoitusyhtiöitä sekä arvopaperivälittäjiä. Rakennamme jäsenillemme toimintaympäristöä, jossa ne voivat liiketoiminnallaan lisätä suomalaista hyvinvointia.
Finanssiala - Uudistuvan alan ääni
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Finanssiala ry
Epämääräisiä sanamuotoja ja puutteellista tietosuojaa – perustuslakivaliokunta vaatii laajaa jatkovalmistelua esitykselle Verohallinnon tiedonsaantioikeuksien laajennukseksi20.11.2025 15:16:55 EET | Tiedote
Perustuslakivaliokunta kritisoi kovin sanakääntein Verohallinnon tiedonsaantioikeuksia laajentavaa hallituksen esitystä vertailutietotarkastuksista. Valiokunnan mukaan muun muassa henkilötietojen suojaaminen on esityksessä hyvin puutteellista. Perustuslakivaliokunta nostaa esiin myös liian väljän tulkinnan sallivat sanamuodot sekä puutteet kansalaisten oikeuksissa tarkistaa itseensä kohdistunut tietopyyntö. Finanssiala ry on kritisoinut esitystä sekä perustuslain takaaman yksityisyyden suojan että tietosuojan vastaisena. Tietosuojavaltuutettu on arvioinut, että esityksen mahdollistama data saattaisi helposti sisältää suuria määriä arkaluonteisiakin henkilötietoja myös niistä kansalaisista, joiden ei epäillä syyllistyneen väärinkäytöksiin.
FA:n Mella ehdottaa, että Finanssivalvonta huolehtisi vakauden lisäksi kasvusta19.11.2025 11:36:07 EET | Tiedote
Finanssiala ry:n (FA) puheenjohtaja Sara Mella haluaa, että kilpailukyky- ja kasvutavoitteet sisällytetään Finanssivalvonnan (Fiva) ja EU-valvojien mandaattiin. Myös valvojien tulisi toiminnassaan huomioida kotimaisen ja eurooppalaisen talouskasvun ja kilpailukyvyn edellytykset. Kilpailukyvyn huomioiminen ei tarkoita sääntelyn keventämistä, vaan sen varmistamista, että sääntely edistää kasvua ja investointeja yhtä johdonmukaisesti kuin se turvaa vakautta ja kuluttajansuojaa. Finanssivalvonta pystyisi vaikuttamaan Suomen kilpailukykyyn esimerkiksi liiallisten ja kuormittavien velvoitteiden välttämisellä ja makrovakausvälineiden käytöllä.
Kutsu: Talouden pyöreä pöytä - Suomi ikääntyy, väki vähenee - Kuka maksaa ja miten 2.12.202517.11.2025 09:09:15 EET | Tiedote
Suomalaisten elinikä pitenee, väestö ikääntyy ja hoivan tarve kasvaa. Samaan aikaan valtio velkaantuu yhä nopeammin. Miten turvaamme laadukkaan ja inhimillisen vanhuuden, kun julkinen talous on tiukemmalla?
Verottaja ei ehkä halua kansalaisten makuuhuoneisiin, mutta lakiehdotus mahdollistaisi senkin17.11.2025 07:00:00 EET | Tiedote
Hallituksen esitys vertailutietotarkastuksista on puutteellinen. Vaikka esitystä ei olisikaan tarkoitettu laajentamaan Verohallinnon tiedonsaantioikeuksia, esitys on niin epämääräisesti muotoiltu, että se mahdollistaa sekä perusoikeuksia että tietosuojasääntelyä rikkovat tietopyynnöt. Näin kirjoittaa Finanssiala ry:n juristi Tuulia Karvinen kolumnissaan.
FA penää digijäteiltä vastuuta: Huijauksia ei saada kuriin, jos somealustat tienaavat miljardeja petosmainoksista – Fiva samoilla linjoilla15.11.2025 06:00:00 EET | Tiedote
Pankit torjuvat digihuijauksia parhaansa mukaan, mutta kaikki toimijat, erityisesti digialustat, tarvitaan mukaan. Sosiaalisen median alustat, hakukoneet ja Internetin kauppapaikat ovat keskeisiä väyliä huijausten toteuttamisessa – uutistoimisto Reutersin mukaan esimerkiksi Meta sai huijausmainoksista jopa 16 miljardin dollarin tulot vuonna 2024. Myös Finanssivalvonta ehdottaa EU-komissiolle lähettämässään kirjeessä, että sosiaalisen median alustat ja hakukoneet velvoitetaan estämään huijaussivustoille johtavien mainosten ja linkkien levittäminen palveluissaan. Vuonna 2024 suomalaisilta huijattiin yli 107 miljoonan euron edestä rahaa. Pankit onnistuivat pysäyttämään ja palauttamaan 44 miljoonaa euroa. Palautettujen varojen määrä kasvoi edellisvuodesta 35 prosentilla. Verkkorikolliset veivät silti lähes 63 miljoonaa euroa.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme
