Maksuliiketilastot 2019: lähimaksu suomalaisten suosituin maksutapa kaupan kassalla
Suomalaisilta tileiltä tehtiin yhteensä yli 3 mrd. maksua vuonna 2019. Korttimaksujen osuus tästä oli noin 65 % ja tilisiirtojen noin 35 %, muiden maksujen osuus oli enää vain 0,04 % [1]. Arvossa mitattuna eniten rahaa liikkui kuitenkin tilisiirroissa: vuonna 2019 tilisiirtoja tehtiin 2 747 mrd. euron edestä, kun taas korteilla maksettiin 54 mrd. euron edestä. Vuonna 2019 korttimaksujen lukumäärä kasvoi yli 6 % edellisvuodesta ja etenkin korttien lähimaksuominaisuuden käyttö lisääntyi selvästi, kun lähimaksujen ylärajaa korotettiin 50 euroon [2] huhtikuussa 2019. Suomalaisilta tileiltä tehtyjen tilisiirtojen lukumäärä puolestaan kasvoi lähes 9 % vuodesta 2018. Kun sähköinen maksaminen edelleen yleistyi, käteisen käyttö väheni entisestään, mikä ilmeni mm. käteisnostojen euromäärän laskuna. Vuoden 2019 aikana suomalaiset nostivat käteistä yhteensä arviolta 13,2 mrd. euroa, mikä on 9 % vähemmän kuin edellisvuonna.
Lähimaksut ohittivat PIN-koodilla vahvistetut korttimaksut
Vuonna 2019 suomalaisilla korteilla tehtiin yhteensä lähes 2 mrd. maksua, joista 94 % tehtiin fyysisissä myyntipisteissä ja 6 % etämaksuina verkossa. Vuoden 2019 aikana lähimaksuja tehtiin ensimmäistä kertaa enemmän kuin PIN-koodilla vahvistettuja korttimaksuja: lähimaksuja tehtiin 913 milj., kun taas PIN-koodin kanssa maksuja tehtiin 908 milj. (kuvio 1). Kortin lähimaksuominaisuuden käyttö kasvoi 45 % edellisvuodesta. Myös lähimaksulla tehtyjen ostosten arvo lähes kaksinkertaistui vuodesta 2018 ja ylitti 10 mrd. euroa vuonna 2019 (osuus korttimaksujen kokonaisarvosta 20 %). Vuoden 2019 lopussa noin 90 prosentissa maksukorteista oli lähimaksuominaisuus.
Verkkokauppamaksujen kokonaisarvo kasvoi lähes viidenneksellä
Lähimaksujen lisäksi myös korteilla tehdyt etämaksut kasvoivat huomattavasti. Etäkorttimaksuilla tarkoitetaan korttimaksuja, jotka on käynnistetty tietokoneella tai mobiililaitteella [3]. Vuonna 2019 niiden arvo kasvoi edellisvuodesta yli kolmanneksella eli 4,8 mrd. euroon. Suurin osa verkko-ostoksista maksetaan kuitenkin edelleen pankkien tarjoamilla verkkomaksupainikkeilla eli tilisiirtoina pankkitunnuksia käyttäen. Verkkomaksupainikkeilla käynnistettyjä maksuja tehtiin 8,6 mrd. euron edestä vuonna 2019, mikä on 11 % enemmän kuin edellisvuonna. Näiden perusteella verkkokaupoissa tehtyjen maksujen yhteenlaskettu arvo nousi 13,4 mrd. euroon vuonna 2019 ja kasvua oli lähes 19 % vuodesta 2018 (kuvio 2). Tästä etäkorttimaksujen osuus oli noin 36 % ja verkkomaksupainikkeella tehtyjen maksujen osuus 64 % [4]. Verkkomaksupainikkeella tehtyjen maksujen osuus kuitenkin laski 5 prosenttiyksikköä edellisvuodesta.
Suomalaiset nostivat yli 13 mrd. euroa käteistä
Vuonna 2019 käteistä nostettiin yhteensä arviolta 13,2 mrd. euroa eli keskimäärin noin 2 400 euroa suomalaista kohti. Tämä on lähes 9 % vähemmän kuin edellisvuonna. Eniten käteistä nostettiin pankkiautomaateista: suomalaisilla korteilla käteistä nostettiin automaateista 10,9 mrd. euroa, mikä oli 83 % kaikista käteisnostoista (kuvio 3). Tämän lisäksi käteistä nostettiin vuonna 2019 pankkikonttoreista 2,1 mrd. euroa [5] ja 0,2 mrd. euroa kauppojen kassoilta. Suomen Pankin kuluttajakyselyn mukaan noin 7 % suomalaisista käytti käteistä pääasiallisena maksuvälineenään päivittäistavaroiden ostamiseen vuonna 2019 ja noin 9 % ilmoitti käyttävänsä yhtä usein sekä käteistä että korttia.
Sähköisten maksutapojen ja verkossa ostamisen yleistyessä käteisen nostaminen ja samalla sen käyttäminen ovat vähentyneet tasaista tahtia viime vuosina. Ensi vuoden maksuliiketilastoista selviää, onko koronaviruspandemia osaltaan voimistanut tätä ilmiötä. Käteistä käytetään kuitenkin vielä varsin paljon, ja osalle kuluttajista se on ainoa mahdollinen maksutapavaihtoehto, joten käteisen katoaminen ei vielä ole näköpiirissä.
Lisätietoja antavat
Meri Sintonen, puh. 09 183 2247, sähköposti: meri.sintonen(at)bof.fi,
Jenna Björklund, puh. 09 183 2547, sähköposti: jenna.bjorklund(at)bof.fi
[2] 50 euroa on suurin mahdollinen summa, jonka Euroopan pankkiviranomainen tällä hetkellä yksittäiselle kortilla tehdylle lähimaksulle hyväksyy.
[3] Etäkorttimaksut sisältävät muut kuin NFC-teknologialla käynnistetyt mobiilimaksut, jotka luokitellaan lähimaksuiksi. NFC-teknologialla toteutettuja maksusovelluksia ovat mm. Apple Pay, Google Pay ja kotimainen Pivo.
[4] Etäkorttimaksut sisältävät myös muita kuin verkkokauppaan liittyviä mobiilimaksuja, kuten henkilöiden välisiä maksuja. Todellisuudessa korttimaksujen osuus verkkokauppamaksujen arvosta on siis hieman esitettyä pienempi ja vastaavasti verkkomaksupainikkeella tehtyjen maksujen osuus hieman esitettyä suurempi.
[5] Perustuu Suomen Pankin laskelmiin.
Avainsanat
Kuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Suomen Pankki on Suomen rahaviranomainen ja kansallinen keskuspankki. Samalla se on osa eurojärjestelmää, joka vastaa euroalueen maiden rahapolitiikasta ja muista keskuspankkitehtävistä ja hallinnoi maailman toiseksi suurimman valuutan, euron, käyttöä.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen Pankki
Kutsu medialle: Talousvaliokunnan julkinen kuuleminen 22.6. klo 12.15: Eduskunnan pankkivaltuuston kertomus 2020, kuultavana Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehn18.6.2021 12:54:59 EEST | Kutsu
Eduskunnan talousvaliokunta järjestää tiistaina 22.6. klo 12.15 julkisen kuulemisen osana eduskunnan pankkivaltuuston kertomuksen 2020 käsittelyä (K 19/2021 vp). Kuultavana on Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehn, jonka lisäksi työelämäprofessori Vesa Vihriälä ja professori Antti Ripatti pitävät kommenttipuheenvuorot. Toimittajat voivat esittää kysymyksiä tilaisuuden lopussa Teams-yhteyden kautta:Liity kokoukseen napsauttamalla tätä Ilmoita Teams-kokoukseen liittyessäsi nimitietona mediasi ja etu- ja sukunimesi. Kysymystä varten puheenvuoron voi Teamsissä pyytää chat-kentässä. Älä jaa linkkiä toimituksesi ulkopuolelle. Tilaisuutta voi seurata suorana verkkolähetyksenä osoitteessa https://verkkolahetys.eduskunta.fi/fi/ Tilaisuudesta tulee videotallenne. Ohjelma 12.15 Tilaisuuden avaus Talousvaliokunnan puheenjohtaja Juhana Vartiainen 12.20 Talouden näkymät, rahoitusvakaus ja rahapolitiikan strategiauudistus Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehn 12.45 Kommenttipuheenvuorot Työelämäprofessori
Finlands ekonomi tar fart – tillväxten är emellertid temporär15.6.2021 11:00:00 EEST | Tiedote
Finlands ekonomi vänder mot rask tillväxt, när coronapandemin börjar lätta. ”Ekonomin växer de närmaste åren framför allt med draghjälp av hushållens konsumtion. Konsumenterna har ett starkt förtroende för ekonomin. När de i och med det förbättrade coronaläget har möjlighet att konsumera friare, får ekonomin i Finland en vitamininjektion. Någon lång period av snabb tillväxt är emellertid inte i sikte”, säger prognoschef Meri Obstbaum vid Finlands Bank. Finlands Bank har publicerat sin prognos för åren 2021–2023. Ekonomin i Finland växer med 2,9 procent 2021 och med 3,0 procent 2022. År 2023 bromsar BNP-tillväxten emellertid redan in till 1,3 procent, vilket med tanke på utmaningarna på lång sikt återspeglar en åldrande befolkning och en svag avkastningstillväxt. Coronapandemin förväntas lätta när vaccinationerna framskrider. Den globala ekonomin repar sig i takt med att osäkerheten skingras och ekonomin stimuleras med penning- och finanspolitiska åtgärder. ”Återhämtningen i den globala
Finnish economy takes off – but rapid growth just temporary15.6.2021 11:00:00 EEST | Press release
The Finnish economy will enter a period of brisk growth as the COVID-19 pandemic begins to ease. ‘The economy will grow in the coming years, led particularly by household consumption. Consumers have strong confidence in the economy. Once the COVID situation improves and they can consume more freely, this will give a shot in the arm to the Finnish economy. However, we cannot expect a prolonged period of rapid growth,’ says the Bank of Finland’s Head of Forecasting, Meri Obstbaum. The Bank of Finland has published its forecast for the Finnish economy for the years 2021–2023. The economy will grow 2.9% in 2021 and 3.0% in 2022. However, in 2023, GDP growth will already slow to 1.3%, reflecting the longer-term challenges of an ageing population and weak productivity growth. The pandemic is expected to ease as the vaccination programme progresses. The reduction in uncertainty and recovery in the economy with the help of monetary and fiscal policy will boost the global economy. ‘The recovery
Suomen talous ampaisee vauhtiin – väliaikaista kasvu on vain15.6.2021 11:00:00 EEST | Tiedote
Suomen talous kääntyy reippaaseen kasvuun, kun koronapandemia alkaa helpottaa. ”Talous kasvaa lähivuosina varsinkin kotitalouksien kulutuksen johdolla. Kuluttajilla on vahva luottamus talouteen. Kun he pääsevät koronatilanteen parannuttua kuluttamaan vapaammin, saa Suomen talous piristysruiskeen. Pitkää nopean kasvun kautta ei ole kuitenkaan näkyvissä”, sanoo Suomen Pankin ennustepäällikkö Meri Obstbaum. Suomen Pankki on julkaissut ennusteensa vuosille 2021–2023. Suomen talous kasvaa 2,9 prosenttia vuonna 2021 ja 3,0 prosenttia vuonna 2022. Vuonna 2023 BKT:n kasvu hidastuu kuitenkin jo 1,3 prosenttiin, missä heijastuvat pidemmän aikavälin haasteista väestön ikääntyminen ja heikko tuottavuuskasvu. Koronapandemian odotetaan helpottuvan, kun rokotukset edistyvät. Epävarmuuden hälveneminen ja talouden elvyttäminen raha- ja finanssipolitiikan avulla piristävät maailmantaloutta. ”Maailmantalouden ja erityisesti euroalueen virkistyminen vahvistaa myös suomalaisten vientiyritysten tavaroiden j
Befolkningens åldrande och den växande offentliga skulden sätter ribban högt för den ekonomiska politiken15.6.2021 11:00:00 EEST | Tiedote
Finlands ekonomi återhämtar sig snabbt från pandemin. Tack vare kraftiga penning- och finanspolitiska åtgärder väntas inga betydande långvariga fall i totalproduktionen. Detta trots att produktionen krympte kraftigt i början av pandemin och en del företag och hushåll fortfarande känner av dess följder. På längre sikt urholkas de ekonomiska utsikterna i Finland av en låg arbetsproduktivitetsökning jämfört med tidigare decennier, en låg sysselsättningsgrad med nordiska mått mätt och en åldrande befolkning. Dessa faktorer begränsar totalproduktionen och därmed den offentliga sektorns skuldhanteringsförmåga. Den sjunkande produktiviteten återspeglar företagens låga produktiva investeringar. "Mot bakgrund av Finlands svaga produktivitetstillväxt skulle det vara motiverat att införa starkare incitament för innovationer. Breda och permanenta FoU-skattelättnader skulle vara ett bra alternativ. Oroväckande i kompetensavseende är den nedåtgående trenden i den genomsnittliga utbildningsnivån för
Population ageing and rising public debt are setting a high bar for economic policymaking15.6.2021 11:00:00 EEST | Press release
The Finnish economy is making a swift recovery from the pandemic. The powerful monetary and fiscal policy measures have helped to prevent a significant and long-lasting shortfall in aggregate output. It has been averted in spite of the sharp decline in output experienced at the beginning of the pandemic and the repercussions still being felt by many businesses and households. The long-term prospects for the Finnish economy are being weighed down by weak productivity growth compared with past decades, a low employment rate by Nordic standards, and an ageing population. These are factors that constrain the output of the economy and hence the debt-servicing capacity of the public sector. The productivity slowdown is related to low levels of investment. ‘Finland's weak productivity growth suggests that we need to foster stronger incentives for innovation. One effective solution would be a wide and permanent tax relief for R&D. As for skills, the worrying decline in the average level of edu
Väestön ikääntyminen ja julkisen velan kasvu nostavat riman korkealle talouspolitiikassa15.6.2021 11:00:00 EEST | Tiedote
Suomen talous toipuu pandemiasta ripeästi. Voimakkaiden raha- ja finanssipoliittisten toimien tukemana kokonaistuotantoon ei odoteta merkittävää pitkäaikaista supistumista. Näin siitä huolimatta, että tuotanto supistui pandemian alussa jyrkästi, ja osa yrityksistä ja kotitalouksista kärsii yhä sen vaikutuksista. Pidemmällä aikavälillä Suomen talouden näkymiä nakertavat aiempiin vuosikymmeniin verrattuna heikko työn tuottavuuden kehitys, pohjoismaisittain alhainen työllisyysaste ja väestön ikääntyminen. Nämä tekijät rajoittavat kokonaistuotantoa ja sen myötä julkisen talouden velanhoitokykyä. Tuottavuuteen liittyy yritysten tuotannollisten investointien vaimeus. "Suomen heikko tuottavuuskehitys huomioiden olisi perusteltua kohentaa innovaatiotoiminnan kannustimia. Laaja ja pysyvä t&k-verohelpotus olisi hyvä vaihtoehto. Osaamisen kannalta huolestuttava nuorten aikuisten keskimääräisen koulutustason laskeva trendi on syytä kääntää", toteaa pääjohtaja Olli Rehn. Suomen talous on jäänyt vii
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme