Maksuliiketilastot 2019: lähimaksu suomalaisten suosituin maksutapa kaupan kassalla
Suomalaisilta tileiltä tehtiin yhteensä yli 3 mrd. maksua vuonna 2019. Korttimaksujen osuus tästä oli noin 65 % ja tilisiirtojen noin 35 %, muiden maksujen osuus oli enää vain 0,04 % [1]. Arvossa mitattuna eniten rahaa liikkui kuitenkin tilisiirroissa: vuonna 2019 tilisiirtoja tehtiin 2 747 mrd. euron edestä, kun taas korteilla maksettiin 54 mrd. euron edestä. Vuonna 2019 korttimaksujen lukumäärä kasvoi yli 6 % edellisvuodesta ja etenkin korttien lähimaksuominaisuuden käyttö lisääntyi selvästi, kun lähimaksujen ylärajaa korotettiin 50 euroon [2] huhtikuussa 2019. Suomalaisilta tileiltä tehtyjen tilisiirtojen lukumäärä puolestaan kasvoi lähes 9 % vuodesta 2018. Kun sähköinen maksaminen edelleen yleistyi, käteisen käyttö väheni entisestään, mikä ilmeni mm. käteisnostojen euromäärän laskuna. Vuoden 2019 aikana suomalaiset nostivat käteistä yhteensä arviolta 13,2 mrd. euroa, mikä on 9 % vähemmän kuin edellisvuonna.
Lähimaksut ohittivat PIN-koodilla vahvistetut korttimaksut
Vuonna 2019 suomalaisilla korteilla tehtiin yhteensä lähes 2 mrd. maksua, joista 94 % tehtiin fyysisissä myyntipisteissä ja 6 % etämaksuina verkossa. Vuoden 2019 aikana lähimaksuja tehtiin ensimmäistä kertaa enemmän kuin PIN-koodilla vahvistettuja korttimaksuja: lähimaksuja tehtiin 913 milj., kun taas PIN-koodin kanssa maksuja tehtiin 908 milj. (kuvio 1). Kortin lähimaksuominaisuuden käyttö kasvoi 45 % edellisvuodesta. Myös lähimaksulla tehtyjen ostosten arvo lähes kaksinkertaistui vuodesta 2018 ja ylitti 10 mrd. euroa vuonna 2019 (osuus korttimaksujen kokonaisarvosta 20 %). Vuoden 2019 lopussa noin 90 prosentissa maksukorteista oli lähimaksuominaisuus.
Verkkokauppamaksujen kokonaisarvo kasvoi lähes viidenneksellä
Lähimaksujen lisäksi myös korteilla tehdyt etämaksut kasvoivat huomattavasti. Etäkorttimaksuilla tarkoitetaan korttimaksuja, jotka on käynnistetty tietokoneella tai mobiililaitteella [3]. Vuonna 2019 niiden arvo kasvoi edellisvuodesta yli kolmanneksella eli 4,8 mrd. euroon. Suurin osa verkko-ostoksista maksetaan kuitenkin edelleen pankkien tarjoamilla verkkomaksupainikkeilla eli tilisiirtoina pankkitunnuksia käyttäen. Verkkomaksupainikkeilla käynnistettyjä maksuja tehtiin 8,6 mrd. euron edestä vuonna 2019, mikä on 11 % enemmän kuin edellisvuonna. Näiden perusteella verkkokaupoissa tehtyjen maksujen yhteenlaskettu arvo nousi 13,4 mrd. euroon vuonna 2019 ja kasvua oli lähes 19 % vuodesta 2018 (kuvio 2). Tästä etäkorttimaksujen osuus oli noin 36 % ja verkkomaksupainikkeella tehtyjen maksujen osuus 64 % [4]. Verkkomaksupainikkeella tehtyjen maksujen osuus kuitenkin laski 5 prosenttiyksikköä edellisvuodesta.
Suomalaiset nostivat yli 13 mrd. euroa käteistä
Vuonna 2019 käteistä nostettiin yhteensä arviolta 13,2 mrd. euroa eli keskimäärin noin 2 400 euroa suomalaista kohti. Tämä on lähes 9 % vähemmän kuin edellisvuonna. Eniten käteistä nostettiin pankkiautomaateista: suomalaisilla korteilla käteistä nostettiin automaateista 10,9 mrd. euroa, mikä oli 83 % kaikista käteisnostoista (kuvio 3). Tämän lisäksi käteistä nostettiin vuonna 2019 pankkikonttoreista 2,1 mrd. euroa [5] ja 0,2 mrd. euroa kauppojen kassoilta. Suomen Pankin kuluttajakyselyn mukaan noin 7 % suomalaisista käytti käteistä pääasiallisena maksuvälineenään päivittäistavaroiden ostamiseen vuonna 2019 ja noin 9 % ilmoitti käyttävänsä yhtä usein sekä käteistä että korttia.
Sähköisten maksutapojen ja verkossa ostamisen yleistyessä käteisen nostaminen ja samalla sen käyttäminen ovat vähentyneet tasaista tahtia viime vuosina. Ensi vuoden maksuliiketilastoista selviää, onko koronaviruspandemia osaltaan voimistanut tätä ilmiötä. Käteistä käytetään kuitenkin vielä varsin paljon, ja osalle kuluttajista se on ainoa mahdollinen maksutapavaihtoehto, joten käteisen katoaminen ei vielä ole näköpiirissä.
Lisätietoja antavat
Meri Sintonen, puh. 09 183 2247, sähköposti: meri.sintonen(at)bof.fi,
Jenna Björklund, puh. 09 183 2547, sähköposti: jenna.bjorklund(at)bof.fi
[2] 50 euroa on suurin mahdollinen summa, jonka Euroopan pankkiviranomainen tällä hetkellä yksittäiselle kortilla tehdylle lähimaksulle hyväksyy.
[3] Etäkorttimaksut sisältävät muut kuin NFC-teknologialla käynnistetyt mobiilimaksut, jotka luokitellaan lähimaksuiksi. NFC-teknologialla toteutettuja maksusovelluksia ovat mm. Apple Pay, Google Pay ja kotimainen Pivo.
[4] Etäkorttimaksut sisältävät myös muita kuin verkkokauppaan liittyviä mobiilimaksuja, kuten henkilöiden välisiä maksuja. Todellisuudessa korttimaksujen osuus verkkokauppamaksujen arvosta on siis hieman esitettyä pienempi ja vastaavasti verkkomaksupainikkeella tehtyjen maksujen osuus hieman esitettyä suurempi.
[5] Perustuu Suomen Pankin laskelmiin.
Avainsanat
Kuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Suomen Pankki on Suomen rahaviranomainen ja kansallinen keskuspankki. Samalla se on osa eurojärjestelmää, joka vastaa euroalueen maiden rahapolitiikasta ja muista keskuspankkitehtävistä ja hallinnoi maailman toiseksi suurimman valuutan, euron, käyttöä.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen Pankki
Referensränta och dröjsmålsräntor enligt räntelagen för tiden 1.7–31.12.202525.6.2025 14:00:00 EEST | Pressmeddelande
Referensräntan enligt 12 § i räntelagen (633/1982) är 2,5 % för tiden 1.7–31.12.2025. Dröjsmålsräntan för denna period är 9,5 % per år (referensräntan med tillägg för sju procentenheter enligt 4 § i räntelagen). Den dröjsmålsränta som tillämpas i kommersiella avtal är 10,5 % per år (referensräntan med tillägg för åtta procentenheter enligt 4 a § i räntelagen).
Korkolain mukainen viitekorko ja viivästyskorot 1.7.–31.12.202525.6.2025 14:00:00 EEST | Tiedote
Korkolain (633/1982) 12 §:n mukainen viitekorko ajanjaksona 1.7.–31.12.2025 on 2,5 %. Viivästyskorko tänä ajanjaksona on 9,5 % vuodessa (viitekorko lisättynä korkolain 4 §:n mukaisella 7 prosenttiyksikön lisäkorolla). Kaupallisiin sopimuksiin sovellettavaksi tarkoitettu viivästyskorko on 10,5 % vuodessa (viitekorko lisättynä korkolain 4 a §:n mukaisella 8 prosenttiyksikön lisäkorolla).
Reference rate and penalty interest rates for 1 July – 31 December 202525.6.2025 14:00:00 EEST | Press release
The reference rate under section 12 of the Interest Act (633/1982) for the period 1 July – 31 December 2025 is 2.5 %. The penalty interest rate for the same period is 9.5 % pa (under section 4 of the Act, the reference rate plus seven percentage points). The penalty interest rate applicable to commercial contracts is 10.5 % pa (under section 4 a of the Act, the reference rate plus eight percentage points).
Invitation to the media: 10th RiskLab Finland, Bank of Finland and European Systemic Risk Board Joint Conference on AI and Systemic Risk Analytics, 27 June17.6.2025 14:56:31 EEST | Press invitation
Dear journalist, You are invited to participate in the 10th RiskLab Finland, Bank of Finland and European Systemic Risk Board Joint Conference on AI and Systemic Risk Analytics on Friday 27 June 2025 online or at the Bank of Finland auditorium (Rauhankatu 19, Helsinki). The conference will be held in a hybrid format, allowing virtual participation. The afternoon session starting at 14.00 will entail speeches from Governor Olli Rehn and Nobel Laureate in Economics Simon Johnson followed by an interview of Professor Johnson by Governor Rehn. In the registration form below, we ask you to indicate whether you will participate in the full programme or the afternoon session. Kindly find the programme below. Please note that all times listed in the conference schedule are in Finnish local time (UTC+3 EEST). Please register by 25 June 2025 at 15.00 by using link below: Register here ------ Full programme Time: Friday, 27 June 2025 Place: Bank of Finland Auditorium, address: Rauhankatu 19, Hels
I januari–mars 2025 betalades med kort i första hand till affärer som säljer livsmedel och alkoholfria drycker12.6.2025 10:00:00 EEST | Pressmeddelande
De finländska betaltjänstleverantörernas kunder betalade med betalkort för sammanlagt 17,1 miljarder euro under första kvartalet 2025, vilket var 854 miljoner euro (5,2 %) mer än vid motsvarande tidpunkt året innan. Nästan en tredjedel av summan betalades till försäljare, vars näringsgren är livsmedel och alkoholfria drycker. Kunderna köpte livsmedel och alkoholfria drycker till ett värde av 5,1 miljarder euro under första kvartalet 2025, vilket var 2 % mer än vid motsvarande tidpunkt för ett år sedan.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme