Suomen Pankki

Maksuliiketilastot 2019: lähimaksu suomalaisten suosituin maksutapa kaupan kassalla

Jaa

Suomalaisilta tileiltä tehtiin yhteensä yli 3 mrd. maksua vuonna 2019. Korttimaksujen osuus tästä oli noin 65 % ja tilisiirtojen noin 35 %, muiden maksujen osuus oli enää vain 0,04 % [1]. Arvossa mitattuna eniten rahaa liikkui kuitenkin tilisiirroissa: vuonna 2019 tilisiirtoja tehtiin 2 747 mrd. euron edestä, kun taas korteilla maksettiin 54 mrd. euron edestä. Vuonna 2019 korttimaksujen lukumäärä kasvoi yli 6 % edellisvuodesta ja etenkin korttien lähimaksuominaisuuden käyttö lisääntyi selvästi, kun lähimaksujen ylärajaa korotettiin 50 euroon [2] huhtikuussa 2019. Suomalaisilta tileiltä tehtyjen tilisiirtojen lukumäärä puolestaan kasvoi lähes 9 % vuodesta 2018. Kun sähköinen maksaminen edelleen yleistyi, käteisen käyttö väheni entisestään, mikä ilmeni mm. käteisnostojen euromäärän laskuna. Vuoden 2019 aikana suomalaiset nostivat käteistä yhteensä arviolta 13,2 mrd. euroa, mikä on 9 % vähemmän kuin edellisvuonna.

Lähimaksut ohittivat PIN-koodilla vahvistetut korttimaksut

Vuonna 2019 suomalaisilla korteilla tehtiin yhteensä lähes 2 mrd. maksua, joista 94 % tehtiin fyysisissä myyntipisteissä ja 6 % etämaksuina verkossa. Vuoden 2019 aikana lähimaksuja tehtiin ensimmäistä kertaa enemmän kuin PIN-koodilla vahvistettuja korttimaksuja: lähimaksuja tehtiin 913 milj., kun taas PIN-koodin kanssa maksuja tehtiin 908 milj. (kuvio 1). Kortin lähimaksuominaisuuden käyttö kasvoi 45 % edellisvuodesta. Myös lähimaksulla tehtyjen ostosten arvo lähes kaksinkertaistui vuodesta 2018 ja ylitti 10 mrd. euroa vuonna 2019 (osuus korttimaksujen kokonaisarvosta 20 %). Vuoden 2019 lopussa noin 90 prosentissa maksukorteista oli lähimaksuominaisuus.

Verkkokauppamaksujen kokonaisarvo kasvoi lähes viidenneksellä

Lähimaksujen lisäksi myös korteilla tehdyt etämaksut kasvoivat huomattavasti. Etäkorttimaksuilla tarkoitetaan korttimaksuja, jotka on käynnistetty tietokoneella tai mobiililaitteella [3]. Vuonna 2019 niiden arvo kasvoi edellisvuodesta yli kolmanneksella eli 4,8 mrd. euroon. Suurin osa verkko-ostoksista maksetaan kuitenkin edelleen pankkien tarjoamilla verkkomaksupainikkeilla eli tilisiirtoina pankkitunnuksia käyttäen. Verkkomaksupainikkeilla käynnistettyjä maksuja tehtiin 8,6 mrd. euron edestä vuonna 2019, mikä on 11 % enemmän kuin edellisvuonna. Näiden perusteella verkkokaupoissa tehtyjen maksujen yhteenlaskettu arvo nousi 13,4 mrd. euroon vuonna 2019 ja kasvua oli lähes 19 % vuodesta 2018 (kuvio 2). Tästä etäkorttimaksujen osuus oli noin 36 % ja verkkomaksupainikkeella tehtyjen maksujen osuus 64 % [4]. Verkkomaksupainikkeella tehtyjen maksujen osuus kuitenkin laski 5 prosenttiyksikköä edellisvuodesta.

Suomalaiset nostivat yli 13 mrd. euroa käteistä

Vuonna 2019 käteistä nostettiin yhteensä arviolta 13,2 mrd. euroa eli keskimäärin noin 2 400 euroa suomalaista kohti. Tämä on lähes 9 % vähemmän kuin edellisvuonna. Eniten käteistä nostettiin pankkiautomaateista: suomalaisilla korteilla käteistä nostettiin automaateista 10,9 mrd. euroa, mikä oli 83 % kaikista käteisnostoista (kuvio 3). Tämän lisäksi käteistä nostettiin vuonna 2019 pankkikonttoreista 2,1 mrd. euroa [5] ja 0,2 mrd. euroa kauppojen kassoilta. Suomen Pankin kuluttajakyselyn mukaan noin 7 % suomalaisista käytti käteistä pääasiallisena maksuvälineenään päivittäistavaroiden ostamiseen vuonna 2019 ja noin 9 % ilmoitti käyttävänsä yhtä usein sekä käteistä että korttia.

Sähköisten maksutapojen ja verkossa ostamisen yleistyessä käteisen nostaminen ja samalla sen käyttäminen ovat vähentyneet tasaista tahtia viime vuosina. Ensi vuoden maksuliiketilastoista selviää, onko koronaviruspandemia osaltaan voimistanut tätä ilmiötä. Käteistä käytetään kuitenkin vielä varsin paljon, ja osalle kuluttajista se on ainoa mahdollinen maksutapavaihtoehto, joten käteisen katoaminen ei vielä ole näköpiirissä.

Lisätietoja antavat

Meri Sintonen, puh. 09 183 2247, sähköposti: meri.sintonen(at)bof.fi,
Jenna Björklund, puh. 09 183 2547, sähköposti: jenna.bjorklund(at)bof.fi

[1] Muut maksut koostuvat suoraveloituksista, maksumääräyksistä/rahansiirroista, sekeistä ja sähköisellä rahalla (e-raha) suoritetuista maksuista.
[2] 50 euroa on suurin mahdollinen summa, jonka Euroopan pankkiviranomainen tällä hetkellä yksittäiselle kortilla tehdylle lähimaksulle hyväksyy.
[3] Etäkorttimaksut sisältävät muut kuin NFC-teknologialla käynnistetyt mobiilimaksut, jotka luokitellaan lähimaksuiksi. NFC-teknologialla toteutettuja maksusovelluksia ovat mm. Apple Pay, Google Pay ja kotimainen Pivo.
[4] Etäkorttimaksut sisältävät myös muita kuin verkkokauppaan liittyviä mobiilimaksuja, kuten henkilöiden välisiä maksuja. Todellisuudessa korttimaksujen osuus verkkokauppamaksujen arvosta on siis hieman esitettyä pienempi ja vastaavasti verkkomaksupainikkeella tehtyjen maksujen osuus hieman esitettyä suurempi.
[5] Perustuu Suomen Pankin laskelmiin.

Avainsanat

Kuvat

Lataa
Kuvio 1: Korttimaksujen lukumäärä maksutavan mukaan
Kuvio 1: Korttimaksujen lukumäärä maksutavan mukaan
Lataa
Kuvio 2: Verkkokaupoissa tehtyjen maksujen arvo
Kuvio 2: Verkkokaupoissa tehtyjen maksujen arvo
Lataa
Kuvio 3: Suomalaisten tekemät käteisnostot 2019
Kuvio 3: Suomalaisten tekemät käteisnostot 2019
Lataa

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Suomen Pankki
Suomen Pankki
Snellmaninaukio, PL 160
00101 HELSINKI

09 1831http://www.bof.fi

Suomen Pankki on Suomen rahaviranomainen ja kansallinen keskuspankki. Samalla se on osa eurojärjestelmää, joka vastaa euroalueen maiden rahapolitiikasta ja muista keskuspankkitehtävistä ja hallinnoi maailman toiseksi suurimman valuutan, euron, käyttöä.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Suomen Pankki

Inlåningen från hushållen i Finland ökade till över 100 miljarder euro13.8.2020 13:00:00 EESTUutinen

Inlåningen [1] från hushållen i Finland översteg 100 miljarder euro och uppgick till 100,4 miljarder euro vid slutet av juni 2020. Merparten (87,8 md euro) av hushållens tillgångar på inlåningskonton bestod av insättningar på transaktionskonton [2] (inlåning över natten). Också den ökade inlåningen har redan en längre tid huvudsakligen berott på att de finansiella tillgångarna på transaktionskonton ökat. Den tidsbundna inlåningen har redan länge minskat och ökningen i övrig inlåning har varit måttlig. Hushållens tillgångar i tidsbunden inlåning uppgick till 4,4 miljarder euro och övrig inlåning 8,3 miljarder euro. I juni var genomsnittsräntan på den sammanlagda inlåningen 0,07 %. Genomsnittsräntan på transaktionskonton var 0,04 % och på tidsbunden inlåning 0,50 %. Efter utgången av mars 2020 har inlåningen från de finländska hushållen ökat med 3,6 miljarder euro, varav 3,5 miljarder euro härrörde från hushållens ökade finansiella tillgångar på transaktionskonton. Inlåningen ökade kraft

Suomalaisten kotitalouksien talletukset kasvoivat yli 100 mrd. euron13.8.2020 13:00:00 EESTUutinen

Suomalaisten kotitalouksien talletuskanta [1] ylitti 100 mrd. euroa ja oli 100,4 mrd. euroa kesäkuun 2020 lopussa. Kotitalouksien talletustileillä olevista varoista suurin osa (87,8 mrd. euroa) oli käyttelytileillä [2] (yön yli -talletukset). Myös talletuskannan kasvu on ollut pitemmän aikaa suurimmaksi osaksi rahoitusvarojen kasvua käyttelytileillä. Määräaikaistalletusten kanta on jo pitkään supistunut, ja muut talletukset ovat kasvaneet maltillisesti. Määräaikaistalletuksia kotitalouksilla oli 4,4 mrd. euroa ja muita talletuksia 8,3 mrd. euroa. Kesäkuussa yhteenlasketun talletuskannan keskikorko oli 0,07 %. Käyttelytilien keskikorko oli 0,04 % ja määräaikaistalletusten kannan 0,50 %. Maaliskuun 2020 lopun jälkeen suomalaisten kotitalouksien talletuskanta on kasvanut 3,6 mrd. euroa, josta 3,5 mrd. euroa oli rahoitusvarojen kasvua käyttelytileillä. Talletukset kasvoivat runsaasti huhti- ja toukokuussa 2020, jolloin vuoden 2019 lopulta hidastunut talletuskannan vuosikasvuvauhti kiihtyi

Finnish households’ deposits exceeded EUR 100 billion13.8.2020 13:00:00 EESTUutinen

Finnish households’ deposit stock [1] exceeded EUR 100 billion to stand at EUR 100.4 billion at the end of June 2020. The majority (EUR 87.8 bn) of households’ assets on deposit accounts were on transaction accounts [2] (overnight deposits). The growth of the deposit stock has also primarily consisted of the growth of assets on transaction accounts for a long time. The stock of deposits with an agreed maturity has contracted for a long time, while other deposits have grown moderately. Households held a total of EUR 4.4 billion of deposits with an agreed maturity and EUR 8.3 billion of other deposits. In June, the average interest rate on the deposit stock as a whole was 0.07%. The average interest rate on transaction accounts was 0.04%, as opposed to 0.50% for deposits with an agreed maturity. After the end of March 2020, Finnish households’ deposit stock has grown by EUR 3.6 billion, EUR 3.5 billion of which consisted of the growth of financial assets on transaction accounts. Deposits

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme