Maksutavat-tutkimus: Mobiilimaksaminen kasvattaa suosiotaan vähitellen – nuorimmat maksavat edelleen kortilla ja käteisellä
3.2.2023 06:30:00 EET | Finanssiala ry | Tiedote
Mobiilimaksun suosio kasvaa hitaasti mutta varmasti. Vuonna 2021 vain prosentti vastaajista ilmoitti tavallisimmaksi päivittäistavaraostosten maksutavakseen mobiilimaksun. Maksutavat 2022 -tutkimuksessa näin ilmoitti 7 prosenttia.
”Mobiililaitteiden suosio kasvaa entisestään ja digitaalisuus on tullut jäädäkseen. Korona-aika vauhditti maksamisen digitalisaatiota, sillä moni rohkaistui kokeilemaan mobiilimaksamista”, sanoo Finanssiala ry:n johtava asiantuntija Kirsi Klepp.
Kortit ja kuitit pöytään
Pankkitiliin liitetty debit-kortti on säilyttänyt paikkansa suosituimpana päivittäistavaraostosten maksutapana. Se on päivittäistavaraostosten tavallisin maksutapa 73 prosentilla vastaajista. Kakkosena on luotto- eli credit-kortti, jota yleisimmin käyttää 11 prosenttia vastaajista.
Käteisen käyttö väheni 15–79-vuotiailla entisestään. Vielä edellisessä kyselyssä käteinen oli päivittäisostosten tavallisin maksutapa 9 prosentilla. Nyt määrä on enää 6 prosenttia.
Vastaajista 17 prosenttia ei juuri koskaan nosta käteistä.
”Se, että miltei joka viides kertoo, ettei juuri milloinkaan nosta käteistä kertoo vahvasta luottamuksesta maksujärjestelmien toimivuuteen”, Klepp huomauttaa.
Vastaajista 35 prosenttia ei usko käteisen käytön loppuvan Suomesta koskaan. 4 prosenttia uskoo käteisen käytön loppuvan seuraavan 5 vuoden aikana, 21 prosenttia seuraavan 10 vuoden aikana ja 40 prosenttia seuraavan 20 vuoden aikana.
Yli puolet kyselyyn vastanneista haluaa ostoksistaan sähköisen kuitin. Vuoden 2021 kyselyssä näin vastasi 37 prosenttia ja sitä edellisessä 27 prosenttia.
“Sähköinen kuitti on kätevä, ja sen kiinnostavuus lisääntyy maksamisen sähköistyessä. Sähköiset kuitit eivät täytä lompakkoa eivätkä katoa”, Klepp sanoo.
Verkkokauppa kasvoi selvästi pandemiavuosina. Miltei kaikki vastaajat (94 prosenttia) olivat tehneet verkkokauppaostoksia. Verkkokaupassa korttien suosio ohitti kyselyssä ensi kertaa tilisiirrot maksutapana.
Nuorimmilla vinkuu kortti ja kilisee käteinen
Tutkimuksessa kysyttiin ensimmäistä kertaa myös 12–14-vuotiaiden nuorten maksutottumuksia. Nuorista puolet kertoo maksavansa useimmiten debit-kortilla ja 46 prosenttia käteisellä.
”Kortin lisäämiseksi mobiilimaksusovellukseen tarvitaan pankkitunnuksia. Lisäksi älypuhelimissa käyttäjille on asetettu alaikäraja. Mobiilimaksaminen on mahdollista harvalle 12–14-vuotiaalle”, Klepp avaa.
Lähimaksuraja on sopiva
Vastaajista 97 prosentilla on kortissaan lähimaksuominaisuus ja 95 prosenttia myös käyttää sitä. Luku on samankaltainen myös nuorten keskuudessa: maksukortin omaavista 12–14-vuotiaista 89 prosenttia on käyttänyt lähimaksuominaisuutta.
Nuorimmassa ikäryhmässä (15–17-vuotiaat) lähimaksuista yli puolet (54 prosenttia) tehdään älypuhelimilla. Vanhimmassa ikäryhmässä (65–79-vuotiaat) lähimaksuissa suositaan korttia (88 prosenttia)
Lähimaksulla ei voi maksaa yli 50 euron ostoksia ilman tunnuslukua, ja valtaosa vastaajista, 64 prosenttia, pitää rajaa sopivana.
”Älypuhelimella tehtävissä lähimaksuissa jo pienetkin summat todennetaan esimerkiksi sormenjäljellä tai tunnusluvulla. Lähimaksurajan nostolla ei olisi vaikutusta älypuhelimella tehtäviin lähimaksuihin. Lähimaksurajan nostolla olisi vaikutusta vain muovikortilla tehtäviin lähimaksuihin”, Klepp muistuttaa.
Pankissa asioidaan mobiililaitteella
Verkkopankkia käytetään mieluiten mobiililaitteella tietokoneen sijaan. Näin sanoo 83 prosenttia vastaajista.
Verkkopankin käyttäjistä 58 prosenttia hoitaa laskun maksun tavallisimmin älypuhelimella. Vuonna 2021 näin sanoi 37 prosenttia vastaajista.
Kyselyssä 73 prosenttia vastaajista maksaa laskuja sähköisinä e-laskuina. E-laskun hyödyntäminen on huimassa nousussa, sillä edellisessä kyselyssä vain joka neljäs vastasi käyttävänsä niitä. Suoramaksuja laskunmaksussa hyödyntää vastaavasti 18 prosenttia vastaajista, edellisvuonna määrä oli 14 prosenttia.
”Valmiit maksupohjat, kuten e-laskut ja suoramaksut, helpottavat ja nopeuttavat laskujen maksamista”, Klepp sanoo.
Tutkimuksessa haastatelluilta kysyttiin myös toiveista saada pankkipalveluita. Miltei joka viides (17 %) toivoo pelkkiä digitaalisia pankkipalveluita. Kaikki eivät konttoriin halua tulla tai kaipaa henkilökohtaista palvelua.
Tutustu Maksutavat 2022 -tutkimukseen
Kotitalouksien rahankäyttöä on Finanssiala ry:ssä tutkittu jo vuodesta 1979 lähtien 1–2 vuoden välein. Aiemmin tutkimus on ollut osa Säästäminen, luotonkäyttö ja maksutavat -tutkimusta, mutta nyt tutkimuksen maksutapaosuus julkaistaan erillään. Pääasiallisen kohderyhmän muodostavat 15–79-vuotiaat mannersuomalaiset, joita haastateltiin 2513. Tänä vuonna tutkimukseen on haastateltu myös 162 kappaletta 12–14-vuotiasta nuorta. Tutkimuksen on toteuttanut Norstat Oy.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Kirsi KleppJohtava asiantuntija
Puh:+358 20 793 4264kirsi.klepp@finanssiala.fiJohannes PalmgrenMonimediatoimittaja
Puh:+358 20 793 4229johannes.palmgren@finanssiala.fiKuvat
Tietoja julkaisijasta
Finanssiala ry (FA) edustaa Suomessa toimivia pankkeja, henki-, työeläke- ja vahinkovakuutusyhtiöitä, rahasto- ja rahoitusyhtiöitä sekä arvopaperivälittäjiä. Rakennamme jäsenillemme toimintaympäristöä, jossa ne voivat liiketoiminnallaan lisätä suomalaista hyvinvointia.
Finanssiala - Uudistuvan alan ääni
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Finanssiala ry
”Ei kukaan säilytä kultakorujakaan eteismaton alla” – avainta on kohdeltava arvoesineenä, vaikkei olisikaan kansanedustaja24.10.2026 06:30:00 EEST | Tiedote
Rikolliset tai muuten epärehelliset ihmiset ovat kiinnostuneita avaimista, koska avaimilla pääsee kulkemaan ovista äänettä ja jälkiä jättämättä. Taloyhtiöissä on syytä säännöllisesti tarkistaa, että kaikki avaimet ovat tallessa. Kadonneesta avaimesta tulee ilmoittaa välittömästi. Lukituksen vaihtamista kannattaa harkita malleihin, joiden aukaisuun tarvitaan sähköinen tunniste mahdollisen mekaanisen avaimen lisäksi.
Pankkitilien avauspakko: Hallitus pelaa rikollisille syötön lapaan – uudistuksessa myös perustuslaillisia ongelmia22.10.2026 06:30:00 EEST | Tiedote
Hallitus esittää, että oikeus peruspankkipalveluihin laajenisi koskemaan yrityksiä ja yhteisöjä. Esityksessä yrityksen on saatava avattua perusmaksutili kuhunkin pankkiin tai pankkikonserniin. Finanssiala ry:n (FA) mielestä lakisääteinen oikeus on rajattava yhteen tiliin kerrallaan. Mahdollisuus useampaan tiliin edesauttaa pankkijärjestelmän käyttöä rikollisiin tarkoituksiin. Esitys on monessa suhteessa tarpeettoman laaja ja sellaisena rajoittaa merkittävästi pankkien elinkeinovapautta FA:n mukaan esityksestä tulee pyytää perustuslakivaliokunnan lausunto.
Yrittäjien eläkejärjestelmän rahastoinnin selvittäminen on oikea ratkaisu13.10.2026 10:23:39 EEST | Tiedote
Finanssiala ry kehuu selvityshenkilön asettamista yrittäjien eläkkeiden rahastointiin. Sosiaaliturvaministeri Karoliina Partanen nimitti selvityshenkilöksi filosofian tohtori Barbara D’Ambrogi-Olan, jolla on vankka kokemus eläkejärjestelmästä. Yrittäjien eläkejärjestelmässä on syytä aloittaa rahastointi samaan tapaan kuin on alusta saakka tehty työntekijöiden eläkejärjestelmässä.
Nousevat korot ja epävarmuus saivat sijoittajat myymään pitkän koron rahastoja – raha virtasi lyhyen koron rahastoihin ja osakerahastoihin9.10.2026 06:30:00 EEST | Tiedote
Liikkeet korkomarkkinoilla näkyivät myös sijoitusrahastoissa. Pitkän koron rahastojen nettomerkinnät olivat syyskuussa tappiolla heijastellen korkojen nousua. Osakerahastoissa kehittyvät markkinat kasvattivat suosiotaan. Lunastukset Suomi-rahastoista kiihtyivät, kun sijoittajat kotiuttivat voittoja. Rahastopääomat laskivat hieman elokuun ennätystasolta huolimatta siitä, että rahastoihin sijoitettiin enemmän kuin niistä tehtiin lunastuksia. Lasku johtui syyskuun markkinakehityksestä.
YEL-esitys parantunut: Ajantasaisemmat tulotiedot käyttöön – rahastoinnin valmistelu aloitettava tällä hallituskaudella8.10.2026 15:33:29 EEST | Tiedote
Finanssiala pitää hyvänä uudistusta, jossa yrittäjän ansiotulojen määrittämiseen käytetään ajantasaisempia tietoja. Vahvistetun verotuksen tiedot perustuvat pahimmillaan yli vuoden ikäisiin tietoihin. Hallituksen esityksessä lain voimaantulosäännöksiä on muutettu parempaan suuntaan. YELin rahastoinnin aloittamista on syytä selvittää. Rahastointi tasapainottaisi pitkällä aikavälillä järjestelmän rahoitusta ja vähentäisi valtion roolia.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme