Maksutavat-tutkimus: Mobiilimaksaminen kasvattaa suosiotaan vähitellen – nuorimmat maksavat edelleen kortilla ja käteisellä
Mobiilimaksun suosio kasvaa hitaasti mutta varmasti. Vuonna 2021 vain prosentti vastaajista ilmoitti tavallisimmaksi päivittäistavaraostosten maksutavakseen mobiilimaksun. Maksutavat 2022 -tutkimuksessa näin ilmoitti 7 prosenttia.
”Mobiililaitteiden suosio kasvaa entisestään ja digitaalisuus on tullut jäädäkseen. Korona-aika vauhditti maksamisen digitalisaatiota, sillä moni rohkaistui kokeilemaan mobiilimaksamista”, sanoo Finanssiala ry:n johtava asiantuntija Kirsi Klepp.
Kortit ja kuitit pöytään
Pankkitiliin liitetty debit-kortti on säilyttänyt paikkansa suosituimpana päivittäistavaraostosten maksutapana. Se on päivittäistavaraostosten tavallisin maksutapa 73 prosentilla vastaajista. Kakkosena on luotto- eli credit-kortti, jota yleisimmin käyttää 11 prosenttia vastaajista.
Käteisen käyttö väheni 15–79-vuotiailla entisestään. Vielä edellisessä kyselyssä käteinen oli päivittäisostosten tavallisin maksutapa 9 prosentilla. Nyt määrä on enää 6 prosenttia.
Vastaajista 17 prosenttia ei juuri koskaan nosta käteistä.
”Se, että miltei joka viides kertoo, ettei juuri milloinkaan nosta käteistä kertoo vahvasta luottamuksesta maksujärjestelmien toimivuuteen”, Klepp huomauttaa.
Vastaajista 35 prosenttia ei usko käteisen käytön loppuvan Suomesta koskaan. 4 prosenttia uskoo käteisen käytön loppuvan seuraavan 5 vuoden aikana, 21 prosenttia seuraavan 10 vuoden aikana ja 40 prosenttia seuraavan 20 vuoden aikana.
Yli puolet kyselyyn vastanneista haluaa ostoksistaan sähköisen kuitin. Vuoden 2021 kyselyssä näin vastasi 37 prosenttia ja sitä edellisessä 27 prosenttia.
“Sähköinen kuitti on kätevä, ja sen kiinnostavuus lisääntyy maksamisen sähköistyessä. Sähköiset kuitit eivät täytä lompakkoa eivätkä katoa”, Klepp sanoo.
Verkkokauppa kasvoi selvästi pandemiavuosina. Miltei kaikki vastaajat (94 prosenttia) olivat tehneet verkkokauppaostoksia. Verkkokaupassa korttien suosio ohitti kyselyssä ensi kertaa tilisiirrot maksutapana.
Nuorimmilla vinkuu kortti ja kilisee käteinen
Tutkimuksessa kysyttiin ensimmäistä kertaa myös 12–14-vuotiaiden nuorten maksutottumuksia. Nuorista puolet kertoo maksavansa useimmiten debit-kortilla ja 46 prosenttia käteisellä.
”Kortin lisäämiseksi mobiilimaksusovellukseen tarvitaan pankkitunnuksia. Lisäksi älypuhelimissa käyttäjille on asetettu alaikäraja. Mobiilimaksaminen on mahdollista harvalle 12–14-vuotiaalle”, Klepp avaa.
Lähimaksuraja on sopiva
Vastaajista 97 prosentilla on kortissaan lähimaksuominaisuus ja 95 prosenttia myös käyttää sitä. Luku on samankaltainen myös nuorten keskuudessa: maksukortin omaavista 12–14-vuotiaista 89 prosenttia on käyttänyt lähimaksuominaisuutta.
Nuorimmassa ikäryhmässä (15–17-vuotiaat) lähimaksuista yli puolet (54 prosenttia) tehdään älypuhelimilla. Vanhimmassa ikäryhmässä (65–79-vuotiaat) lähimaksuissa suositaan korttia (88 prosenttia)
Lähimaksulla ei voi maksaa yli 50 euron ostoksia ilman tunnuslukua, ja valtaosa vastaajista, 64 prosenttia, pitää rajaa sopivana.
”Älypuhelimella tehtävissä lähimaksuissa jo pienetkin summat todennetaan esimerkiksi sormenjäljellä tai tunnusluvulla. Lähimaksurajan nostolla ei olisi vaikutusta älypuhelimella tehtäviin lähimaksuihin. Lähimaksurajan nostolla olisi vaikutusta vain muovikortilla tehtäviin lähimaksuihin”, Klepp muistuttaa.
Pankissa asioidaan mobiililaitteella
Verkkopankkia käytetään mieluiten mobiililaitteella tietokoneen sijaan. Näin sanoo 83 prosenttia vastaajista.
Verkkopankin käyttäjistä 58 prosenttia hoitaa laskun maksun tavallisimmin älypuhelimella. Vuonna 2021 näin sanoi 37 prosenttia vastaajista.
Kyselyssä 73 prosenttia vastaajista maksaa laskuja sähköisinä e-laskuina. E-laskun hyödyntäminen on huimassa nousussa, sillä edellisessä kyselyssä vain joka neljäs vastasi käyttävänsä niitä. Suoramaksuja laskunmaksussa hyödyntää vastaavasti 18 prosenttia vastaajista, edellisvuonna määrä oli 14 prosenttia.
”Valmiit maksupohjat, kuten e-laskut ja suoramaksut, helpottavat ja nopeuttavat laskujen maksamista”, Klepp sanoo.
Tutkimuksessa haastatelluilta kysyttiin myös toiveista saada pankkipalveluita. Miltei joka viides (17 %) toivoo pelkkiä digitaalisia pankkipalveluita. Kaikki eivät konttoriin halua tulla tai kaipaa henkilökohtaista palvelua.
Tutustu Maksutavat 2022 -tutkimukseen
Kotitalouksien rahankäyttöä on Finanssiala ry:ssä tutkittu jo vuodesta 1979 lähtien 1–2 vuoden välein. Aiemmin tutkimus on ollut osa Säästäminen, luotonkäyttö ja maksutavat -tutkimusta, mutta nyt tutkimuksen maksutapaosuus julkaistaan erillään. Pääasiallisen kohderyhmän muodostavat 15–79-vuotiaat mannersuomalaiset, joita haastateltiin 2513. Tänä vuonna tutkimukseen on haastateltu myös 162 kappaletta 12–14-vuotiasta nuorta. Tutkimuksen on toteuttanut Norstat Oy.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Kirsi KleppJohtava asiantuntija
Puh:+358 20 793 4264kirsi.klepp@finanssiala.fiJohannes PalmgrenMonimediatoimittaja
Puh:+358 20 793 4229johannes.palmgren@finanssiala.fiKuvat
Tietoja julkaisijasta
Finanssiala ry (FA) edustaa Suomessa toimivia pankkeja, henki-, työeläke- ja vahinkovakuutusyhtiöitä, rahasto- ja rahoitusyhtiöitä sekä arvopaperivälittäjiä. Rakennamme jäsenillemme toimintaympäristöä, jossa ne voivat liiketoiminnallaan lisätä suomalaista hyvinvointia.
Finanssiala - Uudistuvan alan ääni
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Finanssiala ry
Kutsu: Talouden pyöreä pöytä: Vaurautta, verotuloja ja kasvua – millaisiin rahastoihin suomalaiset sijoittavat? 14.1.2026 kello 1519.12.2025 14:41:15 EET | Tiedote
Vuoden alussa julkaistava rahastoraportti niputtaa kotimaisen rahastovuoden 2025. Mihin rahastoihin suomalaiset sijoittivat kuluneen vuoden aikana? Millainen tekijä rahastot ovat kotimaisten yritysten rahoituksessa? Millaisia hyötyjä piensijoittajalle on rahastojen kautta sijoittamisesta? Näihin kysymyksiin vastataan Finanssiala ry:n vuoden ensimmäisessä Talouden pyöreässä pöydässä 14.1.2026 kello 15.
Fiva pitää asuntolainakaton ja pankkien muuttuvan lisäpääomavaatimuksen ennallaan – FA: Talouden elpymistä tärkeää tukea18.12.2025 13:05:23 EET | Tiedote
Finanssivalvonta (Fiva) on päättänyt pitää asuntolainojen lainakaton perustasollaan. Ensiasunnon hankintaan otettujen lainojen katto on siis edelleen 95 prosenttia ja muiden asuntolainojen 90 prosenttia. Lisäksi Fivan johtokunta päätti pitää pankkien muuttuvan lisäpääomavaatimuksen 0 prosentissa. Finanssiala ry (FA) pitää Fivan päätöksiä hyvinä. Näissä oloissa makrovakauspolitiikan tulee osaltaan tukea talouden elpymistä.
Vaikka raportointisääntely kevenee, ei finanssiyhtiöiden tarve kestävyystiedolle ole katoamassa mihinkään17.12.2025 11:28:13 EET | Tiedote
Finanssiala ry (FA) pitää pääosin tervetulleena virtaviivaistusta kestävyysraportointiin ja siihen liittyvään sääntelyyn. EU-parlamentti pääsi 16.12.2025 sopuun Omnibus I:ksi nimetystä paketista, joka väljentää kestävyysraportoinnin vaatimuksia. Kevennyksestä huolimatta yritysten kannattaa edelleen raportoida kestävyystiedoistaan. Finanssialan yhtiöt tarvitsevat edelleen kestävyystietoa vihreiden rahoitustuotteiden tarjoamiseksi sekä oman kestävyysraportointinsa ja riskienhallintansa tueksi. Pk-yritykset ovat keskeisessä roolissa EU:n ilmasto- ja biodiversiteettitavoitteiden saavuttamisessa.
Joustot asuntorahoituksen sääntelyyn tervetulleita – ensiasunnon ostoon tarvittaisiin lisää liekaa13.12.2025 09:00:00 EET | Tiedote
Hallitus esittää joustoja asuntorahoituksen sääntelyyn. Finanssiala ry kannattaa sääntelyn joustoja ja keventämistä. FA:n näkemyksen mukaan maltilliset joustot tukevat asuntomarkkinoiden toimivuutta ja helpottavat asunnon hankintaa ilman, että luotonannon riskit kasvavat hallitsemattomasti. Hallituksen esitykset perustuvat puoliväliriihessä tehtyihin linjauksiin. Nyt ehdotettujen lakien on tarkoitus tulla voimaan huhtikuun alussa 2026.
FA:n Ahosniemi: EKP:n suosituksissa suunta on oikea, mutta sääntelyn järkevöittäminen ei saa jäädä näennäiseksi11.12.2025 18:29:13 EET | Tiedote
Finanssiala ry:n (FA) toimitusjohtaja Arno Ahosniemi pitää myönteisenä, että sääntelyn yksinkertaistamisen tarve on tunnistettu Euroopan keskuspankin (EKP) neuvoston perustaman korkean tason työryhmän suosituksissa, mutta huomauttaa, että ehdotukset jäävät vielä yleiselle tasolle ja moni asia kaipaa täsmennystä. Ahosniemen mukaan pääomavaatimusten päällekkäisyys vaikeuttaa pankkien mahdollisuuksia myöntää lainoja ja rahoittaa talouskasvua, ja että korjausten tulee aidosti vähentää vaatimusten tasoa, ei vain muuttaa niiden muotoa. Ahosniemi pitää viranomaisraportoinnin järkiperäistämistä ja sääntelyn yksinkertaistamista tärkeinä, mutta muistuttaa, että esitetyt ehdotukset eivät vielä ratkaise EU:n pankkisääntelyn haasteita. EKP julkaisi 11.12.2025 EKP:n neuvoston perustaman korkean tason työryhmän suositukset, joiden tavoitteena on yksinkertaistaa eurooppalaisten pankkien sääntelyä ja valvontaa. Suosituksilla luodaan pohjaa komission lainsäädäntöaloitteille, joilla voidaan karsia hallin
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme