Finanssiala ry

Maksutavat-tutkimus: Mobiilimaksaminen kasvattaa suosiotaan vähitellen – nuorimmat maksavat edelleen kortilla ja käteisellä

3.2.2023 06:30:00 EET | Finanssiala ry | Tiedote

Jaa
Mobiilimaksaminen ohitti suosiossa ensimmäistä kertaa käteisen, käteisellä maksaa 6 prosenttia vastaajista. Mobiilisovellus on tavallisin maksutapa 7 prosentilla vastaajista. Vuonna 2021 näin sanoi vain prosentti vastaajista. Debit-kortti on säilyttänyt asemansa pääasiallisena maksutapana (73 prosenttia vastaajista). Vastaajista 17 prosenttia ei juuri koskaan nosta käteistä. Verkkopankissa laskut maksetaan tavallisimmin älypuhelimella (58 prosenttia) Vastaajista 17 prosenttia toivoo vain digitaalisia pankkipalveluita. Luvut selviävät Finanssiala ry:n tuoreesta Maksutavat-tutkimuksesta

Mobiilimaksun suosio kasvaa hitaasti mutta varmasti. Vuonna 2021 vain prosentti vastaajista ilmoitti tavallisimmaksi päivittäistavaraostosten maksutavakseen mobiilimaksun. Maksutavat 2022 -tutkimuksessa näin ilmoitti 7 prosenttia.

”Mobiililaitteiden suosio kasvaa entisestään ja digitaalisuus on tullut jäädäkseen. Korona-aika vauhditti maksamisen digitalisaatiota, sillä moni rohkaistui kokeilemaan mobiilimaksamista”, sanoo Finanssiala ry:n johtava asiantuntija Kirsi Klepp.

Kortit ja kuitit pöytään

Pankkitiliin liitetty debit-kortti on säilyttänyt paikkansa suosituimpana päivittäistavaraostosten maksutapana. Se on päivittäistavaraostosten tavallisin maksutapa 73 prosentilla vastaajista. Kakkosena on luotto- eli credit-kortti, jota yleisimmin käyttää 11 prosenttia vastaajista.

Käteisen käyttö väheni 15–79-vuotiailla entisestään. Vielä edellisessä kyselyssä käteinen oli päivittäisostosten tavallisin maksutapa 9 prosentilla. Nyt määrä on enää 6 prosenttia.

Vastaajista 17 prosenttia ei juuri koskaan nosta käteistä.

”Se, että miltei joka viides kertoo, ettei juuri milloinkaan nosta käteistä kertoo vahvasta luottamuksesta maksujärjestelmien toimivuuteen”, Klepp huomauttaa.

Vastaajista 35 prosenttia ei usko käteisen käytön loppuvan Suomesta koskaan. 4 prosenttia uskoo käteisen käytön loppuvan seuraavan 5 vuoden aikana, 21 prosenttia seuraavan 10 vuoden aikana ja 40 prosenttia seuraavan 20 vuoden aikana.

Yli puolet kyselyyn vastanneista haluaa ostoksistaan sähköisen kuitin. Vuoden 2021 kyselyssä näin vastasi 37 prosenttia ja sitä edellisessä 27 prosenttia.

“Sähköinen kuitti on kätevä, ja sen kiinnostavuus lisääntyy maksamisen sähköistyessä. Sähköiset kuitit eivät täytä lompakkoa eivätkä katoa”, Klepp sanoo.

Verkkokauppa kasvoi selvästi pandemiavuosina. Miltei kaikki vastaajat (94 prosenttia) olivat tehneet verkkokauppaostoksia. Verkkokaupassa korttien suosio ohitti kyselyssä ensi kertaa tilisiirrot maksutapana.

Nuorimmilla vinkuu kortti ja kilisee käteinen

Tutkimuksessa kysyttiin ensimmäistä kertaa myös 12–14-vuotiaiden nuorten maksutottumuksia. Nuorista puolet kertoo maksavansa useimmiten debit-kortilla ja 46 prosenttia käteisellä.

”Kortin lisäämiseksi mobiilimaksusovellukseen tarvitaan pankkitunnuksia. Lisäksi älypuhelimissa käyttäjille on asetettu alaikäraja. Mobiilimaksaminen on mahdollista harvalle 12–14-vuotiaalle”, Klepp avaa.

Lähimaksuraja on sopiva

Vastaajista 97 prosentilla on kortissaan lähimaksuominaisuus ja 95 prosenttia myös käyttää sitä. Luku on samankaltainen myös nuorten keskuudessa: maksukortin omaavista 12–14-vuotiaista 89 prosenttia on käyttänyt lähimaksuominaisuutta.

Nuorimmassa ikäryhmässä (15–17-vuotiaat) lähimaksuista yli puolet (54 prosenttia) tehdään älypuhelimilla. Vanhimmassa ikäryhmässä (65–79-vuotiaat) lähimaksuissa suositaan korttia (88 prosenttia)

Lähimaksulla ei voi maksaa yli 50 euron ostoksia ilman tunnuslukua, ja valtaosa vastaajista, 64 prosenttia, pitää rajaa sopivana.

”Älypuhelimella tehtävissä lähimaksuissa jo pienetkin summat todennetaan esimerkiksi sormenjäljellä tai tunnusluvulla. Lähimaksurajan nostolla ei olisi vaikutusta älypuhelimella tehtäviin lähimaksuihin. Lähimaksurajan nostolla olisi vaikutusta vain muovikortilla tehtäviin lähimaksuihin”, Klepp muistuttaa.

Pankissa asioidaan mobiililaitteella

Verkkopankkia käytetään mieluiten mobiililaitteella tietokoneen sijaan. Näin sanoo 83 prosenttia vastaajista.

Verkkopankin käyttäjistä 58 prosenttia hoitaa laskun maksun tavallisimmin älypuhelimella. Vuonna 2021 näin sanoi 37 prosenttia vastaajista.

Kyselyssä 73 prosenttia vastaajista maksaa laskuja sähköisinä e-laskuina. E-laskun hyödyntäminen on huimassa nousussa, sillä edellisessä kyselyssä vain joka neljäs vastasi käyttävänsä niitä. Suoramaksuja laskunmaksussa hyödyntää vastaavasti 18 prosenttia vastaajista, edellisvuonna määrä oli 14 prosenttia.

”Valmiit maksupohjat, kuten e-laskut ja suoramaksut, helpottavat ja nopeuttavat laskujen maksamista”, Klepp sanoo.

Tutkimuksessa haastatelluilta kysyttiin myös toiveista saada pankkipalveluita. Miltei joka viides (17 %) toivoo pelkkiä digitaalisia pankkipalveluita. Kaikki eivät konttoriin halua tulla tai kaipaa henkilökohtaista palvelua.

Tutustu Maksutavat 2022 -tutkimukseen

Kotitalouksien rahankäyttöä on Finanssiala ry:ssä tutkittu jo vuodesta 1979 lähtien 1–2 vuoden välein. Aiemmin tutkimus on ollut osa Säästäminen, luotonkäyttö ja maksutavat -tutkimusta, mutta nyt tutkimuksen maksutapaosuus julkaistaan erillään. Pääasiallisen kohderyhmän muodostavat 15–79-vuotiaat mannersuomalaiset, joita haastateltiin 2513. Tänä vuonna tutkimukseen on haastateltu myös 162 kappaletta 12–14-vuotiasta nuorta. Tutkimuksen on toteuttanut Norstat Oy.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Tietoja julkaisijasta

Finanssiala ry
Finanssiala ry
Itämerenkatu 11 - 13
00180 HELSINKI

020 793 4240http://www.finanssiala.fi

Finanssiala ry (FA) edustaa Suomessa toimivia pankkeja, henki-, työeläke- ja vahinkovakuutusyhtiöitä, rahasto- ja rahoitusyhtiöitä sekä arvopaperivälittäjiä. Rakennamme jäsenillemme toimintaympäristöä, jossa ne voivat liiketoiminnallaan lisätä suomalaista hyvinvointia.

Finanssiala - Uudistuvan alan ääni

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Finanssiala ry

Finvoice-laskujen katselu selaimessa muuttuu 17.11.2026 - muutos voi vaatia yritykseltäsi toimenpiteitä13.11.2026 12:55:34 EET | Tiedote

Finvoice-verkkolaskujen katseluun selaimella on tulossa merkittävä muutos. Muutoksen myötä vastaanotettu Finvoice-lasku ei välttämättä enää näy verkkoselaimessa helposti luettavassa muodossa. Laskun sisältö tai välitys ei kuitenkaan muutu. Muutos voi vaatia Finvoicen sivuilta ohjelman käyttöä. Jos yritys käyttää laskujen käsittelyyn taloushallinto- tai muuta valmisohjelmistoa, kannattaa muutoksen vaikutukset varmistaa ohjelmiston toimittajalta. Uudistus koskee yrityksiä, jotka katselevat vastaanottamiaan Finvoice-laskuja verkkoselaimessa. Kuluttajilta tai laskuja lähettäviltä yrityksiltä uudistus ei vaadi toimenpiteitä. FA:n Finvoice-sivulta saa ladattua ohjelman, jonka avulla Finvoice-laskut voidaan näyttää luettavassa muodossa muutoksen jälkeen. Muutos tulee voimaan 17.11.2026. Finvoice on Suomessa yleisesti käytetty verkkolaskuformaatti, jonka avulla laskun tiedot siirtyvät sähköisesti järjestelmästä toiseen. Se tekee laskujen lähettämisestä ja vastaanottamisesta sujuvampaa ja vähen

OP Pohjola yhteisöverokärjessä – finanssialan verokädenjäljellä rakentaisi kaksi päiväkotia Suomen joka kuntaan, lisäverot uhkaisivat kasvua12.11.2026 09:48:27 EET | Tiedote

Finanssiala oli taas toimialana yksi suurimmista verojen maksajista Suomessa vuonna 2025. Finanssialan koko verokädenjälki oli 5,86 miljardia euroa. Verokädenjälki kasvoi viime vuodesta noin 208 miljoonaa euroa. Toimialan veropotilla voitaisiin rakentaa kaksi päiväkotia jokaiseen Suomen kuntaan. Alan yritykset maksoivat yhteisöveroa yhteensä 1,19 miljardia euroa. Koko Suomen yhteisöverotilaston kärkikolmikon muodostavat OP Pohjola 338,6 miljoonalla eurolla, Supercell 216,4 miljoonalla ja Nordea 200,1 miljoonalla. 25 suurimman veronmaksajan joukkoon mahtuvat finanssiyhtiöistä Danske Bank sijalla 10, Sampo (11.), LähiTapiola (13.), Mandatum (20.) ja SEB (24.). Olemme laskeneet yhteistyössä veropalveluja tarjoavan Deloitten kanssa, paljonko finanssikonsernit tytäryhtiöineen ovat maksaneet veroja ja listanneet Suomen suurimmat yhteisöveronmaksajat kaikilta toimialoilta.

Parannukset ASP-lainan ehtoihin lisäävät sen houkuttelevuutta ja helpottavat ensiasunnon ostajien pääsyä omaan kotiin6.11.2026 10:31:14 EET | Tiedote

Finanssiala ry (FA) tervehtii ilolla hallituksen esittämiä parannuksia ASP-järjestelmään. Esityksessä omarahoitusosuus alenee 10 prosentista 5 prosenttiin asunnon hankintahinnasta. Asunnon ostaja tarvitsee siis aiempaa vähemmän omia säästöjä saadakseen ASP-lainan. Hallitus esittää myös enimmäislaina-ajan pidentämistä 25 vuodesta 40 vuoteen. Uudistukset tekisivät ASP-lainasta kilpailukykyisemmän verrattuna tavallisiin asuntolainoihin. ASP eli asuntosäästöpalkkiojärjestelmä on pankkien ja valtion yhteinen ponnistus, jolla tuetaan nuorten ensimmäisen asunnon hankintaa. Järjestely on osoittanut toimivuutensa niin lamassa kuin nousukaudenkin aikana. ASP-järjestelmän kehittäminen nopeuttaa pääsyä omaan kotiin ja tekee järjestelmästä tasa-arvoisemman.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye