Maksuton opas digitaaliseen fasilitointiin – työelämän uuteen perustaitoon
12.5.2022 08:30:00 EEST | Työterveyslaitos | Tiedote
Työterveyslaitoksen mediatiedote 12.5.2022
Työn kehittäminen on siirtynyt digitaalisille alustoille, ja siitä on monia hyötyjä. Osallistujamäärää ei rajoita paikka, aika tai kokoushuoneen koko. Osallistuminen on helppoa ja vuorovaikutteista: kaikki pääsevät osallistumaan, jakamaan ajatuksiaan ja keskustelemaan.
Digitaalinen alusta vaatii kuitenkin fasilitoijalta uudenlaisia taitoja etenkin vuorovaikutteisuuden tukemisessa ja erilaisten näkökulmien valjastamisessa kehittämisen voimavaraksi.
– Fasilitoijan tehtävänä on auttaa osallistujia pohtimaan, ottamaan kantaa ja tuottamaan yhteisiä ratkaisuja. Ohjaus on ennen kaikkea yhteistyön kannattelua tiedon jakamisen sijasta, kertoo Työterveyslaitoksen erityisasiantuntija Anna-Leena Kurki.
Tekoälytyökalut fasilitoijan tueksi ja kehittämisen avuksi
Digitaaliset alustat tarjoavat uusia mahdollisuuksia kehittämistyöhön. Alustalla syntyvän runsaan ja moninäkökulmaisen keskustelun seuraaminen voi kuitenkin olla vaikeaa. Esimerkiksi Howspace-alustan luonnollisen kielen analyysiin perustuvat tekoälytyökalut tuovat kehittämiseen uusia ja inspiroivia mahdollisuuksia.
– Tekoälytyökalujen avulla voi tehdä monenlaista: aktivoida osallistujia, vetää yhteen keskusteluja ja tehdä keskustelun muutoksen näkyväksi - ja paljon muuta. Tekoälytyökalut hoitavat näppärästi joitakin aiemmin työläitä fasilitointitehtäviä, kertoo erityisasiantuntija Kirsi Yli-Kaitala Työterveyslaitoksesta.
Howspace-alustan tekoälytyökaluja ovat yhteenveto, sanapilvi, teemaklusteri ja tunneanalyysi. Näiden hyötynä on tekstiaineistojen nopea läpikäyminen ja keskustelun sisällön helpompi hahmottaminen. Tekoälytyökaluja voi käyttää myös vuorovaikutuksen virittäjinä. Niiden avulla voi syntyä uusia oivalluksia.
Työn kehittäminen digitaalisilla alustoilla tuo helpotusta moneen kehittämisen haasteeseen, mutta ongelmatonta sekään ei ole. Osallistumisaktiivisuus voi olla heikkoa, vuorovaikutus jäädä vähäiseksi ja sitoutuminen prosessiin ohueksi. Näitä kaikkia voi taklata hyvillä fasilitointitaidoilla.
Tutustu oppaaseen
- Opas: Kehitä työtä verkossa! Vuorovaikutteinen kehittäminen tekoälyn tuella | Työterveyslaitos (ttl.fi)
- Kehitä työtä verkossa! -opas on tehty Työsuojelurahaston rahoittamassa Tekoäly työn kehittämisen tueksi -hankkeessa: Tekoäly työn kehittämisen tueksi (TeKeT) | Työterveyslaitos (ttl.fi)
Lisätiedot
- erityisasiantuntija Anna-Leena Kurki, Työterveyslaitos, anna-leena.kurki@ttl.fi, puh. +358 30 474 2958
- erityisasiantuntija Kirsi Yli-Kaitala, Työterveyslaitos, kirsi.yli-kaitala@ttl.fi, puh. +358 30 474 2026
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Juha Hietanenmediaviestinnän erityisasiantuntijaTyöterveyslaitos | Finnish Institute of Occupational Health | Arbetshälsoinstitutet
Puh:+358504773267juha.hietanen@ttl.fiPäivi Lehtomurtomediaviestinnän erityisasiantuntijaTyöterveyslaitos | Finnish Institute of Occupational Health | Arbetshälsoinstitutet
Puh:+358504156309paivi.lehtomurto@ttl.fiLinkit
Tietoja julkaisijasta
Työterveyslaitos on työhyvinvoinnin asiantuntija, joka tutkii, palvelee ja vaikuttaa.
Kehitämme asiakkaidemme kanssa hyviä työyhteisöjä ja turvallisia työympäristöjä sekä tuemme työntekijöiden työkykyä. Asiakkaitamme ovat työpaikat, päättäjät, kansalaiset, työterveysyksiköt sekä muut työhyvinvointia kehittävät organisaatiot.
Visiomme on ”Hyvinvointia työstä”, sillä terveellinen, turvallinen ja mielekäs työ luo hyvinvointia. Toimipisteemme sijaitsevat Helsingissä, Kuopiossa, Oulussa, Tampereella ja Turussa. Henkilöstön määrä on noin 500.
Lisätietoja:
Tietoa meistä
Medialle-sivulta löydät asiantuntijoiden yhteystiedot ja aiemmat tiedotteemme
Aineistopankki (logot, asiantuntijoiden kuvat)
Twitter: @tyoterveys (fi), @FIOH (en)
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Työterveyslaitos
Undersökning: Arbetsplatserna ser positivt på familjeledigheter men praxis kan förbättras6.10.2026 06:00:00 EEST | Pressmeddelande
Familjeledighetsreformen 2022 syns på arbetsplatserna som längre familjeledigheter för pappor. Attityden till familjeledigheter är i huvudsak positiv, men en del arbetsplatser har ännu lite praxis som stödjer dem. Utöver en positiv stämning behövs dokumenterad familjevänlig praxis, som också beaktar olika familjesituationer.
Tutkimus: Työpaikoilla suhtaudutaan perhevapaisiin myönteisesti, mutta käytännöissä on kehitettävää6.10.2026 06:00:00 EEST | Tiedote
Vuoden 2022 perhevapaauudistus näkyy työpaikoilla isien pidempinä perhevapaina. Suhtautuminen perhevapaisiin on pääosin myönteistä, mutta niitä tukevia käytäntöjä on vielä osassa työpaikkoja vähemmän. Myönteisen ilmapiirin lisäksi tarvitaan kirjattuja perheystävällisiä käytäntöjä, jotka huomioivat myös erilaiset perhetilanteet.
Study: Workplaces view parental leave positively, but there is room for improvement in practices6.10.2026 06:00:00 EEST | Press release
The 2022 parental leave reform is reflected at workplaces through longer parental leave periods taken by fathers. Attitudes towards parental leave are mainly positive, but some workplaces still have few practices supporting it. In addition to a positive atmosphere, documented family-friendly practices that also take into account different family situations are needed.
Finländarnas arbetsförmåga har stärkts, men symtomen på utbrändhet är oförändrade5.10.2026 06:00:00 EEST | Pressmeddelande
Enligt undersökningen Hur mår Finland? upplevs arbetsförmågan vara något bättre än tidigare. På den starkaste nivån låg upplevelsen av fysisk arbetsförmåga, på den svagaste nivån emotionell arbetsförmåga. Unga bedömde sin kognitiva och fysiska arbetsförmåga något högre än andra, men deras välbefinnande i arbetet var sämre. För att minska symtomen på utbrändhet bör man rikta åtgärder mot byråkratiska krav och rollkonflikter.
Suomalaisten työkyky vahvistunut, mutta työuupumusoireilu ennallaan5.10.2026 06:00:00 EEST | Tiedote
Miten Suomi voi? -tutkimuksen mukaan työkyky koetaan hieman aiempaa paremmaksi. Vahvimmalla tasolla oli kokemus fyysisestä työkyvystä, heikoimmalla tasolla emotionaalinen työkyky. Nuoret arvioivat kognitiivisen ja fyysisen työkykynsä hieman muita korkeammalle, mutta heidän työhyvinvointinsa oli heikompaa. Työuupumusoireilun vähentämiseksi toimenpiteitä kannattaisi kohdentaa byrokratiavaatimuksiin ja rooliristiriitoihin.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme