Maksuton opas digitaaliseen fasilitointiin – työelämän uuteen perustaitoon
12.5.2022 08:30:00 EEST | Työterveyslaitos | Tiedote
Työterveyslaitoksen mediatiedote 12.5.2022
Työn kehittäminen on siirtynyt digitaalisille alustoille, ja siitä on monia hyötyjä. Osallistujamäärää ei rajoita paikka, aika tai kokoushuoneen koko. Osallistuminen on helppoa ja vuorovaikutteista: kaikki pääsevät osallistumaan, jakamaan ajatuksiaan ja keskustelemaan.
Digitaalinen alusta vaatii kuitenkin fasilitoijalta uudenlaisia taitoja etenkin vuorovaikutteisuuden tukemisessa ja erilaisten näkökulmien valjastamisessa kehittämisen voimavaraksi.
– Fasilitoijan tehtävänä on auttaa osallistujia pohtimaan, ottamaan kantaa ja tuottamaan yhteisiä ratkaisuja. Ohjaus on ennen kaikkea yhteistyön kannattelua tiedon jakamisen sijasta, kertoo Työterveyslaitoksen erityisasiantuntija Anna-Leena Kurki.
Tekoälytyökalut fasilitoijan tueksi ja kehittämisen avuksi
Digitaaliset alustat tarjoavat uusia mahdollisuuksia kehittämistyöhön. Alustalla syntyvän runsaan ja moninäkökulmaisen keskustelun seuraaminen voi kuitenkin olla vaikeaa. Esimerkiksi Howspace-alustan luonnollisen kielen analyysiin perustuvat tekoälytyökalut tuovat kehittämiseen uusia ja inspiroivia mahdollisuuksia.
– Tekoälytyökalujen avulla voi tehdä monenlaista: aktivoida osallistujia, vetää yhteen keskusteluja ja tehdä keskustelun muutoksen näkyväksi - ja paljon muuta. Tekoälytyökalut hoitavat näppärästi joitakin aiemmin työläitä fasilitointitehtäviä, kertoo erityisasiantuntija Kirsi Yli-Kaitala Työterveyslaitoksesta.
Howspace-alustan tekoälytyökaluja ovat yhteenveto, sanapilvi, teemaklusteri ja tunneanalyysi. Näiden hyötynä on tekstiaineistojen nopea läpikäyminen ja keskustelun sisällön helpompi hahmottaminen. Tekoälytyökaluja voi käyttää myös vuorovaikutuksen virittäjinä. Niiden avulla voi syntyä uusia oivalluksia.
Työn kehittäminen digitaalisilla alustoilla tuo helpotusta moneen kehittämisen haasteeseen, mutta ongelmatonta sekään ei ole. Osallistumisaktiivisuus voi olla heikkoa, vuorovaikutus jäädä vähäiseksi ja sitoutuminen prosessiin ohueksi. Näitä kaikkia voi taklata hyvillä fasilitointitaidoilla.
Tutustu oppaaseen
- Opas: Kehitä työtä verkossa! Vuorovaikutteinen kehittäminen tekoälyn tuella | Työterveyslaitos (ttl.fi)
- Kehitä työtä verkossa! -opas on tehty Työsuojelurahaston rahoittamassa Tekoäly työn kehittämisen tueksi -hankkeessa: Tekoäly työn kehittämisen tueksi (TeKeT) | Työterveyslaitos (ttl.fi)
Lisätiedot
- erityisasiantuntija Anna-Leena Kurki, Työterveyslaitos, anna-leena.kurki@ttl.fi, puh. +358 30 474 2958
- erityisasiantuntija Kirsi Yli-Kaitala, Työterveyslaitos, kirsi.yli-kaitala@ttl.fi, puh. +358 30 474 2026
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Juha Hietanenmediaviestinnän erityisasiantuntijaTyöterveyslaitos | Finnish Institute of Occupational Health | Arbetshälsoinstitutet
Puh:+358504773267juha.hietanen@ttl.fiPäivi Lehtomurtomediaviestinnän erityisasiantuntijaTyöterveyslaitos | Finnish Institute of Occupational Health | Arbetshälsoinstitutet
Puh:+358504156309paivi.lehtomurto@ttl.fiLinkit
Tietoja julkaisijasta
Työterveyslaitos on työhyvinvoinnin asiantuntija, joka tutkii, palvelee ja vaikuttaa.
Kehitämme asiakkaidemme kanssa hyviä työyhteisöjä ja turvallisia työympäristöjä sekä tuemme työntekijöiden työkykyä. Asiakkaitamme ovat työpaikat, päättäjät, kansalaiset, työterveysyksiköt sekä muut työhyvinvointia kehittävät organisaatiot.
Visiomme on ”Hyvinvointia työstä”, sillä terveellinen, turvallinen ja mielekäs työ luo hyvinvointia. Toimipisteemme sijaitsevat Helsingissä, Kuopiossa, Oulussa, Tampereella ja Turussa. Henkilöstön määrä on noin 500.
Lisätietoja:
Tietoa meistä
Medialle-sivulta löydät asiantuntijoiden yhteystiedot ja aiemmat tiedotteemme
Aineistopankki (logot, asiantuntijoiden kuvat)
Twitter: @tyoterveys (fi), @FIOH (en)
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Työterveyslaitos
Työterveyslaitoksen tutkimuskatsaus: toukokuu 202620.5.2026 08:05:36 EEST | Uutinen
Tässä tutkimuskatsauksessa on esitelty tiiviisti viisi tuoreinta tutkimusta Työterveyslaitoksen tutkijoilta. Niissä on tarkasteltu esimerkiksi sairauspoissaoloja, työhön palaamista tekonivelleikkauksen jälkeen ja sitä, miten ympäristöosaamista kehitetään työpaikoilla. Tutkimuskatsauksen avulla pääset nopeasti ajan tasalle tuoreista tutkimusjulkaisuista.
Vid anmälan av fall av yrkessjukdom behövs en uppryckningskampanj för att förbättra arbetslivets säkerhet20.5.2026 02:00:00 EEST | Pressmeddelande
Antalet bekräftade fall av yrkessjukdomar sjönk tydligt år 2023 när coronapandemin avtog. Det fanns drygt tusen bekräftade fall av yrkessjukdomar som inte var relaterade till COVID-19-pandemin, det vill säga ungefär lika många som före pandemin. År 2023 konstaterades 70 dödsfall på grund av yrkessjukdomar, varav nästan alla orsakades av asbest.
Ammattitautitapausten ilmoittamisessa tarvitaan ryhtiliikettä työelämän turvallisuuden parantamiseksi20.5.2026 02:00:00 EEST | Tiedote
Vahvistettujen ammattitautitapausten määrä kääntyi selvään laskuun vuonna 2023 koronapandemian hellittäessä. Muita kuin COVID-19-pandemiaan liittyneitä vahvistettuja ammattitautitapauksia oli runsaat tuhat eli suunnilleen saman verran kuin ennen pandemiaa. Vuonna 2023 todettiin 70 ammattitautikuolemaa, joista lähes jokaisen aiheutti asbesti.
More attention needs to be paid to reporting occupational diseases in order to improve the safety of work life20.5.2026 02:00:00 EEST | Press release
The number of recognized cases of occupational diseases turned to a clear decline in 2023 as the COVID-19 pandemic eased. There was slightly over a thousand recognized cases of occupational diseases not related to COVID-19, which is approximately the same as before the pandemic. In 2023, a total of 70 occupational disease deaths were recorded, almost all of which were caused by asbestos.
Olika känslokoder förklarar spänningar i arbetsgemenskaper, till exempel mellan generationer19.5.2026 06:00:00 EEST | Pressmeddelande
Känslor och hur man hanterar dem är en viktig del av arbetsförmågan i dagens arbetsliv. I Arbetshälsoinstitutets forskningsprojekt identifierades känslokodernas betydelse i arbetslivet. Koderna är normer som definierar acceptabla och önskvärda känslomässiga rutiner i arbetet. Differentierade känslokoder till exempel mellan generationerna eller könen kan orsaka spänningar och missförstånd i arbetsgemenskaperna. Redan att känna igen koderna kan bidra till att förbättra samarbetet och arbetsatmosfären. En kostnadsfri guide har publicerats om ämnet för att hjälpa arbetsgemenskaperna.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme