Eurooppalaiset yritykset käyttävät 74 päivää* vuodessa asiakkaidensa myöhästyneiden maksujen selvittelyyn – mikä vastaa 29 prosenttia koko työvuodesta. Euroopan laajuisessa vertailussa maksuviiveet vaikuttavat eniten suomalaisyrityksiin, joista 51 prosenttia viettää viikoittain vähintään 10 tuntia maksuviiveiden parissa. Tämä tarkoittaa sitä, että joka vuosi suomalaisyrityksiltä kuluu asiakkaiden maksujen karhuamiseen 83 päivää, mikä on poissa yrityksen ydinliiketoiminnasta. Suomen lisäksi myös Ranskassa, Puolassa, Saksassa ja Espanjassa yritykset käyttävät paljon aikaa asiakkaiden maksuviiveiden selvittelyyn. Maksujen selvittely maksaa Suomelle 5 mrd. euroa ja Euroopalle 275 mrd.** euroa vuodessa, joka on enemmän kuin koko Suomen bruttokansantuote***.

Yhä useampi asiakas pyytää pidempiä maksuaikoja

Kuusi kymmenestä (61 prosenttia) suomalaisyrityksestä on huolestuneempi kuin koskaan asiakkaidensa kyvystä maksaa ajallaan. Yli puolet suomalaisista yrityksistä (51 prosenttia) sanoo, että heidän on yhä vaikeampi saavuttaa kumpaakin osapuolta hyödyttäviä maksuehtoja asiakkaiden ja tavarantoimittajien kanssa, mikä johtaa pitkittyviin neuvotteluihin ja maksumääräaikojen myöhästymiseen. Yhtä moni yrityksistä (53 prosenttia) on turhautunut siihen, että yhä useampi asiakas pyytää lykkäämään laskujen lähettämispäivää tai pidentämään maksuaikaa. 

– Maksuviiveet ovat aina vaivanneet yrityksiä, mutta aikoinaan epämukavuutta tuottaneista asioista on nyt tullut johdon prioriteetti. Maksuviiveiden vitsaus tarkoittaa, että monet yritykset heittävät rahaa menemään yrittääkseen lunastaa sen, mikä heille oikeutetusti kuuluu, kuvailee Intrumin kaupallinen johtaja Juha Iskala.

Yritykset ovat joutuneet toimimaan pitkään haastavassa markkinaympäristössä. Korkean inflaation ja nousevien kustannusten myrsky heti pandemian jälkeen on saanut monet yritykset laittamaan kasvun ja innovaatiot syrjään saadakseen pään taas pinnalle.

– Useissa yrityksissä maksuviiveisiin käytettyjä resursseja voitaisiin suunnata kasvuun, toiminnan laajentamiseen, digitaaliseen muutoksen ja innovaatioiden investointeihin, rekrytointiin tai uudelleenkoulutukseen, mutta lyhyellä aikavälillä tämä ei yksinkertaisesti ole mahdollista. Saatavien hallinnan tehostamisella voisi vapauttaa resursseja liiketoiminnan kehittämiseen, Iskala jatkaa.

Lähteet:

*255 työpäivää vuodessa. 74 päivää prosentteina 255:stä on 29 prosenttia.

** Summa perustuu Intrumin tutkimuksen tuloksiin, jotka on päätelty OECD:n työtunteja ja keskipalkkoja koskevien tietojen perusteella eri Euroopan talouksista

*** https://www.tilastokeskus.fi/tup/suoluk/suoluk_kansantalous.html#bruttokansantuote-markkinahintaan

https://data.worldbank.org/indicator/NY.GDP.MKTP.CD?locations=FI

Tietoja European Payment Report 2023 -tutkimuksesta:

Intrumin yritysten maksutaparaportti (European Payment Report) antaa tietoa maksukäyttäytymisen haasteista ja mahdollisuuksista, joita yritykset kohtaavat Euroopassa ja useilla sektoreilla. Raportti perustuu ulkopuolisen tutkimustoimiston, Longituden, teettämään kyselyyn, jonka se teki 29 Euroopan maassa. Vuoden 2023 kyselyyn osallistui yhteensä 10 556 pientä, keskisuurta ja suurta yritystä 15 toimialalta. Vastaajina olivat talousjohtajia tai muita henkilöitä, joilla oli taloudellista tietämystä yrityksestä, jossa he työskentelevät, ja yritykset on valittu satunnaisesti B2B-tietokannasta. Tutkimuksen kenttätyö tehtiin marraskuun 2022 ja maaliskuun 2023 välisenä aikana. Koko raportti ja Suomen osio on saatavilla 23. toukokuuta 2023. Ilmoittaudu postituslistalle saadaksesi raportin heti, kun se ilmestyy www.intrum.fi/epr2023ennakkotilaus ja www.intrum.com/epr2023