Malmin keskustan suunnitteluperiaatteet päätöksentekoon

Malmin keskustan suunnitteluperiaatteet ohjaavat alueen tulevaa täydennysrakentamista, palveluiden ja työpaikkojen sekä liikkumisen ja viheralueiden suunnittelua. Ne osoittavat myös mahdollisia uuden maankäytön alueita nykyisten tonttien ulkopuolelta sekä linjaavat mahdollisia käyttötarkoitusten muutoksia. Suunnitteluperiaatteet koskevat Malmin keskusta-aluetta noin 600 metrin säteellä Malmin asemasta.

Keskeinen tausta suunnitteluperiaatteille on Helsingin kaupungin asumisen ja siihen liittyvän maankäytön toteutusohjelma, AM-ohjelma. Ohjelmassa on valittu kolme kaupunkiuudistusaluetta, joista yksi on Malmi. Kaupunkiuudistusalueilla vahvistetaan sosiaalista kestävyyttä, alueiden elinvoimaisuutta sekä lisätään alueen houkuttelevuutta.

Malmilaiset odottavat keskustan kehittämisen käynnistymistä

Suunnitteluperiaatteet pohjautuvat vuosien 2018–2020 aikana tehtyyn Malmin keskustavisioon, jossa on koottu yhteen Malmin keskustan suunnittelun lähtökohdat, alueen vahvuudet sekä kehittämisen eri mahdollisuudet. Visioon on kerätty alueen asukkaiden näkemyksiä Malmin tulevaisuudesta alueella järjestetyn verkkokarttakyselyn, sekä sen tuloksia analysoineen asukkaiden sparrausryhmän luoman vision kautta.

Keväällä 2021 suunnitteluperiaatteista saatu Kerro kantasi –kyselyn palaute oli yleisellä tasolla myönteistä ja suunnitelman lähtökohtia kannatettiin. Prosessin kannalta pidettiin erittäin hyvänä, että suunnittelua on tehty perusteellisesti asukkaita kuullen, ja että suunnitteluperiaatteissa on käsitelty aluetta monesta näkökulmasta.

Palaute koski erityisesti julkisen liikenteen järjestelyjä, esteettömyyttä ja saavutettavuutta. Lähipalvelut halutaan pitää lähellä asuinalueita, ja esimerkiksi laajan koillisen suurpiirin sosiaali- ja terveydenhuollon alueellisia lähipalveluja haluttiin säilytettävän. Myös entisen lentokenttäalueen uudisrakentamisen ja asukasmäärän kasvun nähtiin vaativan keskustan kehittämistä. Yleisesti malmilaiset pitävät keskustan tiivistämistä positiivisena – kehittäminen nähdään välttämättömänä, jotta väestöpohja on kyllin iso palveluiden kannalta.