Ilmastopaneeli

Maltilliset hakkuut mahdollistavat ilmastotavoitteiden ja metsien käytön yhteensovittamisen

Jaa

Suomessa metsien hakkuiden lisääminen nykytasosta ei edistä ilmastonmuutoksen hillintää, jos puusta valmistetaan nykyisen kaltaisia tuotteita, kertoo Suomen ilmastopaneelin tuore metsien käytön ilmastovaikutuksia tarkasteleva raportti. Suomen ja EU:n ilmastopolitiikka sallii hakkuiden lisäämisen, jos maankäyttösektorin nettonielutavoite saavutetaan. Hakkuiden lisäämistä tulisikin tarkastella varovaisuusperiaatteen mukaisesti niin, että sovitut maankäyttösektorin ilmastotavoitteet ja luonnon monimuotoisuustavoitteet saavutetaan, raportti painottaa.

Ilmastopaneelin raportti tarkastelee metsien käytön ilmastovaikutuksia hakkuiden, metsien ja puutuotteiden hiilinielujen ja hiilivaraston muutosten sekä puutuotteilla saavutettavien korvaushyötyjen kautta. Hakkuut pienentävät merkittävästi metsänielua, kun taas puutuotteisiin sitoutunut hiili kasvattaa puutuotenielua. Puutuotteilla ja -energialla voidaan vähentää fossiilisia sekä prosessiperäisiä kasvihuonekaasupäästöjä, kun niillä korvataan suurempipäästöisiä tuotteita.

”Puun käytön ilmastohyötyjen toteutuminen tietyllä aikajänteellä edellyttää, että hakkuiden aiheuttama metsien hiilinielujen väheneminen on pienempi kuin puutuotteiden hiilivaraston lisäämisen sekä puutuotteiden ja -polttoaineiden fossiilisia päästöjä vähentävät vaikutukset”, kiteyttää Ilmastopaneelin jäsen, professori Jyri Seppälä.

Metsien hiilitasetarkastelut osoittavat, että lisäämällä merkittävästi vuotuisia runkopuun hakkuita nykytasoa – 72 miljoonaa mvuodessa – korkeammaksi vähennetään vastaavasti metsiemme vuotuista hiilinielua tulevina vuosikymmeninä verrattuna siihen, että hakkuita ei olisi lisätty nykytasosta. Vastaavasti vähentämällä hakkuita pysyvästi parannetaan metsien hiilinielua.

”Usein esitetty ajatus, että hakkuut lisäisivät metsien hiilinielua Suomessa jo keskipitkällä 30–80 vuoden aikavälillä, on virheellinen, sillä metsästä poistettu puumäärä vähentää hiilivarastoa pitkäksi ajaksi”, Seppälä toteaa.

Hakkuiden aiheuttama suuri hiilinielun menetys johtuu pitkälle siitä, että Suomen metsät ovat vielä keskimäärin nuoria ja metsien hakkuuintensiteetti on korkea suhteessa puuston kasvuun. Kun hyväkasvuista puustoa hakataan, sen kasvupotentiaalia ei hyödynnetä täysmääräisesti. Tätä vaikutusta havainnollistaa se, että pienemmällä hakkuumäärällä – 63 miljoonaa m3 vuodessa – metsien keski-ikä kasvaa 34 vuodella 100 vuoden aikana. Nykyhakkuutasolla puuston keski-ikä kasvaa 19 vuodella 100 vuoden aikana.

Raportin mallilaskelmat osoittavat, että nykyhakkuutasolla metsänielu kasvaa vuosisadan puoliväliin asti, minkä jälkeen se hieman pienenee. Tämä johtuu ainakin osittain metsien ikärakenteen muutoksesta ja keski-iän noususta. Sama nielun kehitys toteutuu myös nykyistä suuremmilla 81 miljoonan kuutiometrin vuotuisilla hakkuilla, mutta tällöin nielu jää koko tarkastelujakson ajan alhaisemmalle tasolle kuin nykyhakkuilla. Lähitulevaisuudessa nielun kehitykseen liittyy kuitenkin suurta epävarmuutta, ja riski nielujen riittävyydestä korostuu, mitä suurempi hakkuutaso on.

Suomen metsien hiilinielujen kehitykseen liittyy epävarmuuksia, kuten ilmastonmuutos ja sen myötä lisääntyvät metsätuhot, joita ei mallilaskelmissa pystytty ottamaan huomioon. On myös mahdollista, että jos Suomi hakkaa metsiään vähemmän, muut maat kasvattavat hakkuita toisaalla. Tämä niin kutsuttu hiilivuoto ei kuitenkaan välttämättä johda suurempaan globaalin nielun menetykseen, jos hakkuut siirtyvät nopeammin metsää kasvaville lauhkeille alueille, joissa metsänhoito on kestävää.

Puutuotteiden korvaushyötyjä voidaan parantaa tuotekehittelyllä ja materiaalitehokkuudella

Lisähakkuilla saavutettavat puutuotteiden ja -polttoaineiden ilmastohyödyt ovat nykyisen kaltaisilla tuotteilla vähäiset metsässä menetettyyn hiilinieluun nähden, osoittaa koko maan kattava tarkastelu. Fossiilisten materiaalien korvaamisella vältetyt päästöt ovat niin alhaiset, etteivät ne ja puutuotteiden hiilivarasto pysty kompensoimaan hakkuiden lisäämisen kautta aiheutettuja hiilinielumenetyksiä ainakaan 150 vuoden aikajänteellä, jos hakkuutaso jää pysyvästi nykyistä suuremmaksi.

”Katsomalla pelkästään puutuotteiden hiilivarastojen muutosta ja puutuotteiden ja -polttoaineiden korvaushyötyjä syntyy vääränlainen mielikuva metsien hyödyntämisen kokonaisvaikutuksista ilmastonmuutoksen hillinnässä”, Seppälä painottaa.

Puurakentamisen tuotteet tuottavat kuitenkin suurempia ilmastohyötyjä kuin sellutuotteet. Jos puurakentamisen tuotteiden osuutta lisätään metsäteollisuuden tuotannossa kasvattamatta kotimaista hakkuutasoa, saavutetaan ilmastohyötyjä jo lyhyellä aikavälillä.

”Metsäteollisuustuotteiden ilmastovaikutuksia voidaan parantaa kasvattamalla puutuotteiden valmistuksen ja käytön materiaalitehokkuutta, lisäämällä pitkäikäisten puutuotteiden osuutta valmistuksessa sekä valmistamalla tuotteita, jotka korvaavat nykyistä enemmän suurempipäästöisiä tuotteita markkinoilla. Metsäsektorilla tulisikin jouduttaa ilmastokestävien innovatiivisten ratkaisujen kehittämistä”, sanoo Seppälä.

Maankäyttösektorin nettonielua tulee vahvistaa

Kotimaisten hakkuiden merkittävää lisäämistä nykytasosta ei raportin mallinnusten nojalla voi perustella ilmastosyillä, mutta Suomen ja EU:n ilmastopolitiikka sallii hakkuiden lisäämisen, jos maankäyttösektorin nettonielutavoite saavutetaan. Jos maankäyttösektorin päästöjä ei vähennetä, paine metsien hiilinielun kasvattamiseen lisääntyy – ja päinvastoin.

”Nykyinen hakkuutaso näyttää tarjoavan paremman tasapainon metsien kasvuun liittyvien epävarmuuksien, ilmastotavoitteiden saavuttamisen, metsien taloudellisen hyödyntämisen, metsätuhoriskien hallinnan ja hiilivuodon välttämisen suhteen sekä antavan paremmat edellytykset myös metsien monimuotoisuuden turvaamiseen lähitulevaisuudessa, kuin nykyistä korkeammat hakkuutasot”, sanoo Ilmastopaneelin puheenjohtaja Markku Ollikainen.

Suomen hiilineutraaliustavoitteen saavuttaminen edellyttää maankäyttösektorin nettonielun vahvistamista. Ilmastopaneelin hiljattain julkaisema raportti osoittaa, että esimerkiksi turvemaiden merkittäviä päästövähennysmahdollisuuksia on toistaiseksi hyödynnetty vain vähän.

Lisätietoja

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Tietoja julkaisijasta

Suomen ilmastopaneeli edistää tieteen ja politiikan välistä vuoropuhelua ilmastokysymyksissä. Se antaa suosituksia hallituksen ilmastopoliittiseen päätöksentekoon ja vahvistaa monitieteellistä otetta ilmastotieteissä. Ilmastopaneelin selvitykset ja kannanotot tehdään tieteellisin perustein ja paneelin valitsemilla tavoilla. Ilmastopaneelin jäsenet työskentelevät korkeakouluissa tai tutkimuslaitoksissa päätoimisesti ja tekevät ilmastopaneelityötä oman työnsä ohessa. Ilmastopanelistit nimitetään korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten antamien ehdotusten perusteella nelivuotiskaudeksi kerrallaan. Vuosina 2020–2023 on käynnissä valtioneuvoston nimittämän Ilmastopaneelin toinen toimikausi. Ensimmäinen toimikausi oli vuosina 2016–2019. Ennen ilmastolakia Ilmastopaneeli toimi ympäristöministeriön asettamana 2012–2015.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Ilmastopaneeli

Mediakutsu: Metsien käytön ilmastovaikutukset Suomessa – Ilmastopaneelin raportin mediatilaisuus ke 11.5. klo 9.303.5.2022 07:45:38 EEST | Kutsu

Lisäävätkö hakkuut metsien hiilinielua? Saadaanko metsien hyödyntämisellä ja puurakentamisen lisäämisellä aikaan ilmastohyötyjä? Suomen ilmastopaneelin raportti metsien käytön ilmastovaikutuksista tarkastelee hakkuutason vaikutusta metsien hiilinieluun sekä puun käytön korvaushyötyjä. Keskeiset tulokset esitellään toimittajille taustatilaisuudessa keskiviikkona 11. toukokuuta klo 9.30.

Ilmastopaneelin raportti: Turvemaiden merkittäviä päästövähennysmahdollisuuksia on Suomessa hyödynnetty vain vähän21.4.2022 02:00:00 EEST | Tiedote

Turvemaat ovat merkittävä hiilivarasto, eikä niiden roolia ilmastonmuutoksen hillinnässä voi sivuuttaa. Suomen hiilineutraaliustavoitteen saavuttaminen vuonna 2035 vaatii päästövähennysten lisäksi maankäyttösektorin nettonielun vahvistamista. Tunnistettuja toimia turvemaiden päästöjen vähentämiseksi on toistaiseksi hyödynnetty vain vähän, toteaa Suomen ilmastopaneelin tuore raportti, joka esittää toimialakohtaisia suosituksia päästövähennysten edistämiseksi. Toimet on suunniteltava pitkäjänteisesti oikeudenmukainen siirtymä mahdollistaen, raportti painottaa.

Mediakutsu: Turvemaiden käytön vaihtoehdot hiilineutraalissa Suomessa – Ilmastopaneelin raportin mediatilaisuus ke 20.4. klo 9.0012.4.2022 09:47:20 EEST | Kutsu

Turvemaat ovat merkittävä hiilivarasto, eikä niiden roolia ilmastonmuutoksen hillinnässä voi sivuuttaa. Suomen hiilineutraalisuustavoitteen saavuttaminen vaatii päästövähennysten lisäksi maankäyttösektorin nettonielun vahvistamista. Suomen ilmastopaneeli julkaisee raportin, jossa tarkastellaan turvemaiden päästövähennysmahdollisuuksia sekä maa- ja metsätaloudessa tarvittavia toimia. Keskeiset tulokset esitellään toimittajille taustatilaisuudessa keskiviikkona 20. huhtikuuta klo 9.00.

Ilmastopaneelin raportti: Energiajärjestelmän sähköistämisellä päästöt alas ja irti fossiilisista – lisää joustoratkaisuja tarvitaan30.3.2022 02:00:00 EEST | Tiedote

Energiajärjestelmien sähköistäminen on keskeinen osa energiamurrosta ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi. Fossiilisista polttoaineista irtautuminen ja sähköistäminen vaikuttaa merkittävästi energiajärjestelmään – sekä energian kulutukseen että tuotantoon – ja vaatii uudenlaisten haavoittuvuuksien ja pullonkaulojen huomioimista, kertoo Suomen ilmastopaneelin tuore raportti, jossa esitetään tapoja mallintaa energiajärjestelmää vastaamaan tulevaisuuden haasteisiin.

Mediakutsu: Sähköistämisen mahdollisuudet ja vaikutukset Suomen energiajärjestelmässä – Ilmastopaneelin raportin mediatilaisuus ti 29.3. klo 9.0022.3.2022 09:12:50 EET | Kutsu

Energiajärjestelmien sähköistäminen voi merkittävästi vähentää hiilidioksidipäästöjä ja auttaa ilmastotavoitteiden saavuttamisessa. Suomen ilmastopaneeli julkaisee raportin, jossa tarkastellaan sähköistämisen mahdollisuuksia, vaikutuksia ja syntyviä pullonkauloja Suomen energiajärjestelmään. Keskeiset tulokset esitellään toimittajille taustatilaisuudessa tiistaina 29. maaliskuuta klo 9.00.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme