ManpowerGroupin työmarkkinabarometri: suomalaisten työnantajien työllistämisaikeet pessimistisiä koronakriisin keskellä

Tällä kertaa tutkimukseen haastateltiin 345 suomalaista työnantajaa huhti-toukokuun aikana keskellä globaalia koronakriisiä, jonka vaikutukset ovat selkeät ja näkyvät tuloksissa niin Suomessa kuin muissakin 42:ssa tutkimukseen osallistuneessa maassa.
Suomalaisista työnantajista 16 % ennakoi henkilöstölisäyksiä, 16 % henkilöstövähennyksiä ja 65 % uskoo henkilöstömääränsä pysyvän ennallaan. Kun tuloksissa huomioidaan kausitasoitus[1], on saldoluku -6. Tuloksessa on 12 prosenttiyksikön pudotus edelliseen vuosineljännekseen verrattuna ja 14 prosenttiyksikön lasku vuodentakaiseen näkymään verrattuna.
Työnantajilta kysyttiin myös, miten COVID-19 on vaikuttanut heidän liiketoimintaansa. Vastaajista 40 prosenttia sanoi, että koronalla ei ole ollut vaikutuksia liiketoimintaan, noin 50 prosenttia puolestaan ilmoitti, että pandemia on eriasteisesti vaikuttanut liiketoimintaan.
Kyselyyn vastanneita työnantajia pyydettiin myös arvioimaan, milloin rekrytointi palaisi koronaa edeltäneelle tasolle, ja näin vastaukset jakautuivat:
- 20 % vastaajista oli optimistisia ja uskoi tilanteen palautuvan entiselleen alle 3 kuukaudessa
- 23 % ennakoi, että rekrytointi palaisi entiselleen 4–9 kuukauden kuluttua
- 21 % arvioi, että koronaa edeltävälle tasolle päästäisiin 10–12 kuukauden kuluttua ja
- 27 % pelkäsi, että toipuminen kestäisi yli 12 kk tai koronaa edeltäneeseen tasoon ei palattaisi enää koskaan.
“Koronan mukanaan tuomat rajoitukset ja sulut ovat tehneet rumaa jälkeä ennätysvauhdilla. Tällaisissa poikkeuksellisen nopeissa suhdannemuutoksissa on entistä vaikeampaa ennakoida, miltä edes lähitulevaisuus näyttää, vaikka työllistämisaikeita ja henkilöstöalaa onkin perinteisesti pidetty herkkänä talouden indikaattorina”, ManpowerGroupin Suomen ja Baltian toimitusjohtaja Matti Kariola analysoi tutkimuksen tuloksia. – Moni toimiala on joutunut kokemaan lähes täyspysähdyksen, ja vielä ennen koronaa vallinneet suhteellisen positiiviset luvut ovat pudonneet ryminällä pitkille miinuksille.
Eurooppalaisessa vertailussa monen muun maan näkymät ovat Suomea synkemmät. Tässä on hyvä muistaa, että useimmissa maissa ei ole Suomen kaltaista lomautusmahdollisuutta, joka ainakin lyhyellä tähtäimellä toimii jonkinlaisena jarruna välittömille henkilöstövähennyksille.
Lähes kaikki toimialat pakkasella
Kolmannen vuosineljänneksen aikana työnantajat uskovat joutuvansa henkilöstövähennyksiin kuudella toimialalla seitsemästä. Kun tuloksia verrataan edelliseen kvartaaliin ja edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan, työllistämisaikeet heikkenevät kaikilla tutkituilla toimialalla, ja neljällä toimialalla tulokset ovat heikoimmat sen jälkeen, kun Suomi tuli mukaan tutkimukseen kahdeksan vuotta sitten.
- Majoitus- ja ravitsemistoiminnassa ennakoidaan tutkimuksen heikoimpia työllistämisnäkymiä; saldoluku on -28. Työllistämisaikeet putoavat jyrkästi, -44 prosenttiyksikköä ja -36 prosenttiyksikköä vertailussa edelliseen vuosineljännekseen ja edellisen vuoden vastaavaan ajanjaksoon.
- Rakentamisen saldoluku -23 on myös huomattavasti koko kyselyn saldolukua alhaisempi, ja on laskenut 29 prosenttiyksikköä edellisestä vuosineljänneksestä ja 32 prosenttiyksikköä vuodentakaisesta.
- Tukku- ja vähittäiskaupan saldoluku on -9, joka sekin on toimialan matalin kahdeksaan vuoteen.
- Muut palvelut ja Muu tuotanto -sektorien indikaattorit ovat -5 ja -6.
- Teollisuuden näkymien saldoluku on -6, joka on alhaisimmalla tasollaan kuuteen vuoteen. Laskua edellisestä vuosineljänneksestä on 11 prosenttiyksikköä ja vuodentakaisesta 19 prosenttiyksikköä.
“Suomen riippuvuus viennistä on kriittistä, ja globaali kysyntä ja suomalaisen teollisuuden kilpailukyky ovat ratkaisevassa asemassa tästä eteenpäin. Jos teollisuuden kysyntä sakkaa, sillä on merkittäviä kerrannaisvaikutuksia myös muihin toimialoihin”, Kariola pelkää. Toistaiseksi korona on iskenyt pahiten palvelusektoriin, jossa kulutus ja kysyntä pysähtyivät kuin seinään. Jos teollisuuden maailmanlaajuinen kysyntä ei lähde nousuun riittävän nopeasti, vientiteollisuutemme on nopeasti vaikeiden haasteiden edessä.”
Suomen tärkeimpien vientimarkkinoiden kausitasoitetut työllistämisaikeet (järjestys tärkeimpien vientimaiden mukaan):
Saksa +1
Ruotsi -12
Yhdysvallat +3
Alankomaat -4
Kiina +3
Iso-Britannia -13
Belgia -5
Ranska -11
Puola -6
Norja -7
Rahoitus ja vakuutus, kiinteistöala sekä liike-elämän palvelut plussalla
- Kolmannen vuosineljänneksen ainoat positiiviset työllistämisaikeet ovat rahoitus- ja vakuutusalalla sekä liike-elämän palveluissa. Saldoluku +10 on kuitenkin 6 ja 17 prosenttiyksikköä matalampi kuin edellisessä kvartaalissa ja edellisen vuoden vastaavana ajankohtana.
Kaikki alueet laskussa
- Henkilöstövähennyksiä on näköpiirissä kolmella alueella neljästä. Sekä Etelä- että Itä-Suomessa tulokset ovat heikompia kuin kertaakaan tutkimuksen kahdeksan vuoden historiassa.
Lisätiedot
Suomen työmarkkinabarometria koskevat lisätiedot ja liitteet voit ladata osoitteesta https://www.manpowergroup.fi/Ajankohtaista1/
Kaikkien 43 maan tulokset ovat nähtävissä interaktiivisella Manpower Employment Outlook Survey Explorer -työkalulla https://www.manpowergroup.com/DataExplorer/
Työmarkkinabarometrin vuoden 2020 neljännen kvartaalin tulokset julkistetaan 8.9.2020.
Työmarkkinabarometri
Työmarkkinabarometri (ManpowerGroup Employment Outlook Survey) mittaa neljännesvuosittain työnantajien aikomuksia lisätä tai vähentää henkilöstönsä määrää seuraavan kvartaalin aikana. Barometri on lajissaan ainutlaatuinen: se on suurempi, laajempi, pitkäaikaisempi ja kattavampi kuin muut tutkimukset. Barometri lanseerattiin yli 55 vuotta sitten Yhdysvalloissa, ja se on yksi luotetuimmista työllistämisaikeita mittaavista tutkimuksista maailmassa. Suomessa haastateltiin 345 julkisen ja yksityisen sektorin työnantajaa. Kaikki haastatellut vastaavat samaan kysymykseen: ”Miten arvioitte henkilöstön kokonaismäärän toimipisteessänne kehittyvän heinä-syyskuun aikana verrattuna meneillään olevaan kvartaaliin?”
[1]Suomen työmarkkinabarometrin tuloksissa huomioidaan kausitasoitettu data. Kausitasoitus on laskennallinen menetelmä, jonka avulla tutkimustuloksista pyritään poistamaan säännöllisenä toistuva kausivaihtelu, joka liittyy esimerkiksi vuodenaikoihin, pyhäpäiviin, lomakausiin ja eri toimialojen sesonkivaihteluihin. Saldoluku saadaan, kun henkilöstömääränsä lisäämistä suunnittelevien työnantajien prosenttiosuudesta vähennetään henkilöstömääränsä vähentämistä suunnittelevien työnantajien prosenttiosuus.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Matti Kariola, toimitusjohtaja
ManpowerGroup Oy
Henkilöstöpalveluyritysten liiton (HPL) hallituksen puheenjohtaja
matti.kariola@manpowergroup.fi
Puh. 040 824 0117
Mika Wilén, markkinointi- ja viestintäjohtaja
ManpowerGroup Oy
mika.wilen@manpowergroup.fi
Puh. 041 455 2970
Kuvat
Liitteet
Linkit
Tietoja julkaisijasta
ManpowerGroup
ManpowerGroup® on henkilöstö- ja työvoimaratkaisujen sekä ulkoistettujen palveluratkaisujen asiantuntija, kehittäjä ja tuottaja. Yhtiö työllistää joka päivä 600 000 ihmistä eri osaamisalueilla ja toimialoilla 80 maassa. Manpower®, Experis®, Talent Solutions sekä Proservia palvelevat 400 000 asiakasorganisaatiota tarjoamalla niiden muuttuviin työvoimatarpeisiin kattavan valikoiman HR-ratkaisuja – henkilöstövuokrauksesta rekrytointiin ja uramuutospalveluihin sekä ulkoistettuihin palveluratkaisuihin. Pohjoismaissa ja Baltiassa yhtiö on markkinajohtaja. ManpowerGroup on sitoutunut monimuotoisen ja yhdenvertaisen työelämän edistämiseen.
Vuonna 2020 yhtiö pääsi 11. kerran World’s Most Ethical Companies® -listalle. Lue lisää toiminnastamme ja palveluistamme osoitteessa www.manpowergroup.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta ManpowerGroup
Työmarkkinabarometri: Työllistämisodotukset heinä-syyskuulle ovat heikentyneet10.6.2025 08:30:00 EEST | Tiedote
Vuoden 2025 kolmannella neljänneksellä työnantajien rekrytointiaikeet pysyvät positiivisina, mutta laskusuhdanne edelleen jatkuu. Työnantajien työllistämishalukkuutta kuvaava kausitasoitettu indeksi on 18 prosenttiyksikköä. Laskua edelliseen vuosineljännekseen on kaksi prosenttiyksikköä ja viime vuoden vastaavaan ajanjaksoon viisi prosenttiyksikköä. Tulevan kolmoskvartaalin työllistämisnäkymät ovat alimmillaan Suomessa neljään vuoteen – edellisen kerran näin matala taso nähtiin vuoden 2021 kolmannella neljänneksellä, jolloin indeksi oli 10. Maailmanlaajuisesti Suomi sijoittuu työllistämisodotuksissa 6 prosenttiyksikköä globaalin keskiarvon alapuolelle.
Työmarkkinabarometri: Työnantajien työllistämisodotukset huhti-kesäkuulle mollivoittoiset11.3.2025 08:30:00 EET | Tiedote
Vuoden 2025 toisella neljänneksellä työnantajien rekrytointiaikeet pysyvät edelleen positiivisina, mutta laskusuhdanteisena. Työnantajien työllistämishalukkuutta kuvaava kausitasoitettu indeksi on 21 prosenttiyksikköä. Laskua edelliseen vuosineljännekseen on yksi prosenttiyksikkö ja viime vuoden vastaavaan ajanjaksoon 2 prosenttiyksikköä. Suomi on globaalin keskiarvon, 25 prosenttiyksikköä, alapuolella, mutta kuitenkin yhden prosenttiyksikön EMEA-alueen keskiarvon yläpuolella.
Osaajapula kiristymässä Suomessa21.1.2025 08:30:00 EET | Tiedote
Vuoden 2025 osaajapulatutkimuksen mukaan suomalaisten työnantajien haasteet löytää tarvitsemaansa osaamista ovat vaikeutumassa. Tutkimuksen mukaan 68 %:lla yrityksistä on vaikeuksia löytää oikeaa osaamista. Edellisessä vuoden 2024 mittauksessa 58 % työnantajista kertoi vaikeuksistaan löytää tarvittavaa osaamista. Globaalisti 74 % työnantajista raportoi osaajien löytämisen haasteista.
Työmarkkinabarometri: Vuosi alkaa varovaisen toiveikkaana10.12.2024 08:30:00 EET | Tiedote
Vuoden 2025 ensimmäisellä neljänneksellä työnantajien rekrytointiaikeet pysyvät positiivisina, mutta varovaisina talouden elpyessä hitaasti. Työnantajien työllistämishalukkuutta kuvaava kausitasoitettu indeksi on 22 prosenttiyksikköä. Laskua edelliseen neljännekseen on yksi prosenttiyksikkö ja viime vuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna 6 prosenttiyksikköä. Suomi sijoittuu kuitenkin edelleen työllisyysnäkymissä EMEA-alueen keskitason yläpuolelle, ollen kolme prosenttiyksikköä alueellista keskiarvoa korkeammalla. Tutkimuksen kysely on tehty lokakuussa (1.-31.10.2024).
Työmarkkinabarometri: Työnantajien työllistämisodotukset loka-joulukuulle pysyneet vakaina10.9.2024 08:30:00 EEST | Tiedote
Työnantajien työllistämishalukkuutta kuvaava kausitasoitettu indeksi vuoden viimeiselle neljännekselle on +23 prosenttiyksikköä. Tämä merkitsee, että indeksi on parantunut yhden prosenttiyksikön edellisestä vuosineljänneksestä, mutta heikentynyt 9 prosenttiyksikköä vuoden takaisesta tuloksesta. Alavireisyydestä huolimatta Suomi sijoittuu EMEA-alueen kärkijoukkoon, kaksi prosenttiyksikköä alueen keskiarvon yläpuolelle. Tutkimuksen kysely on tehty heinäkuussa (1.-31.7.2024).
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme