Audiomedia Oy

Marjatta ja Eino Kollin säätiö tukee puurakentamisen hyvinvointitutkimusta – Hyytiälään kansainvälinen puurakentamisen tutkimuskeskus

Jaa
Juupajoella sijaitsevalle Helsingin yliopiston Hyytiälän metsäasemalle rakennetaan tutkimus- ja oppimisympäristö Hyytiälä Living Lab, jossa tullaan tutkimaan puurakentamisen kokonaiskestävyyttä sekä puurakennuksen hyvinvointi- ja terveysvaikutuksia.
Talvikuva Hyytiälän uusista rakennuksista. Kuva Pekka Kaitaniemi.
Talvikuva Hyytiälän uusista rakennuksista. Kuva Pekka Kaitaniemi.

Maatalous - metsätieteellisen tiedekunnan dekaanin Ritva Toivosen mukaan tavoitteena on luoda tutkimusalusta, joka mahdollistaa rakennetun ympäristön kokonaisvaltaisen kestävyyden sekä ilmasto- ja hyvinvointivaikutusten monitieteisen tutkimuksen. - Alustalla voidaan yhdistää ihmisen hyvinvoinnin ja käyttäytymisen sekä toisaalta rakentamisen ja teknologian näkökulmat.

Hyytiälä muodostaa uusien massiivipuisten CLT – rakennusten kokonaisuuden, missä on opiskelutilojen lisäksi asuinhuoneita tutkijoiden ja opiskelijoiden käyttöön. Osa asuinhuoneista varustellaan tutkimusympäristöksi, jossa on mahdollista tutkia ihmisen kokemaa hyvinvointia.

Hyytiälä osaksi kansainvälistä tutkimusverkostoa

Toivosen mukaan rakennuksiin asennetaan sensoreita tuottamaan tietoa puumateriaalista, rakennuksesta ja sisäilmasta niissä tiloissa, missä asutaan ja oleskellaan. - Living labin erityisyys on se, että koeolosuhteita säätelemällä voidaan mitata rakennuksen terveysvaikutuksia, sisäilmaa ja hyvinvointia.

-Hyytiälästä tulee osa laajenevaa kansanvälistä tutkimusverkostoa, johon kuuluu Oregon State yliopisto Yhdysvalloista ja Primorska yliopisto Sloveniasta, jossa tuotetaan samanlaista mittausdataa puurakennuksen rakenteista, sisäilmasta ja näiden ominaisuuksista kuin Hyytiälässäkin.

Rakennusten vaikutuksella hyvinvointiin suuri yhteiskunnallinen merkitys

Hyytiälä mahdollistaa Toivosen mukaan tähän asti tehdyn tutkimuksen ja tutkijoiden työn syventämistä. - Vaikka hyvinvointia on vaikea mitata, pyrimme tunnistamaan rakennusten ominaisuuksien yhteyden ihmisen kokemukseen hyvinvoinnista.

- Kun vietämme paljon aikaa sisätiloissa ja sisäilmaongelmat ovat yleisiä, tällä tiedolla on suuri yhteiskunnallinen merkitys. Yksilöiden ja yritysten kannalta ei ole yhdentekevää, olemmeko hyvinvoivia ja aikaansaavia vai voiko terveys jopa heiketä tietynlaisissa rakennusten olosuhteissa, muistuttaa Toivonen.

Kokonaisvaltaisella systemaattisella tutkimuksella rakennuksen hyvinvointikokemuksista on Toivosen mukaan suuri merkitys niin rakennussektorille kuin rakennusten käyttäjillekin. - Siihen vaikuttavat muun muassa rakennusteknologia, materiaalit ja valaistus. Tulevaisuudessa olisi hienoa, jos pääsisimme vertailemaan erilaisten puurakentamisen teknologioiden käyttöä hyvinvointivaikutusten kannalta.

-Yksi hankkeen tavoite on luoda konsepti, millä määritellään puurakentamisen elinkaaren mittaista kokonaiskestävyyttä. Siihen kuuluu koko rakentamisen arvoketju, materiaali, energian käyttö sekä rakennuksen käyttöön ja hyvinvointiin liittyvät tekijät, muistuttaa Toivonen. 

Säätiö mahdollistaa hankkeen toteuttamisen

Hyytiälän Living Lab hankkeen CLT - massiivipuuelementeistä valmistuneet rakennukset on suunnitellut Arkkitehdit Rudanko ja Kankkunen. CLT-elementtejä (Cross Laminated Timber) on käytetty sekä kantavissa että kantamattomissa seinissät. Lattioissa ja kattorakenteissa on käytetty LVL – materiaalia (Laminated Veneer Lumber). Rakentamisen kilpailutuksen keskeinen kriteeri oli kestävä rakentaminen ja 150 vuoden elinkaari.

Marjatta ja Eino Kollin Säätiön Helsingin Yliopistolle osoittama miljoonan euron lahjoitus kohdennetaan maatalous- metsätieteiden koulutusalalle valtion vastinrahaohjelman puitteissa. Suurin osa lahjoituksesta käytetään Hyytiälä Living Lab -hankkeeseen.

Markku Laukkanen

markku.laukkanen@audiomedia.fi

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Ritva Toivonen
ritva.toivonen@helsinki.fi

Kuvat

Talvikuva Hyytiälän uusista rakennuksista. Kuva Pekka Kaitaniemi.
Talvikuva Hyytiälän uusista rakennuksista. Kuva Pekka Kaitaniemi.
Lataa
Havainnekuvia/kuva tilan mukaan Hyytiälän rakennusten hyväksytystä suunnitelmasta (Rudanko & Kankkunen & Sikla Oy).
Havainnekuvia/kuva tilan mukaan Hyytiälän rakennusten hyväksytystä suunnitelmasta (Rudanko & Kankkunen & Sikla Oy).
Lataa
Ritva Toivonen, Helsingin yliopisto, materiaalipankki.
Ritva Toivonen, Helsingin yliopisto, materiaalipankki.
Lataa
Havainnekuvia/kuva tilan mukaan Hyytiälän rakennusten hyväksytystä suunnitelmasta (Rudanko & Kankkunen & Sikla Oy).
Havainnekuvia/kuva tilan mukaan Hyytiälän rakennusten hyväksytystä suunnitelmasta (Rudanko & Kankkunen & Sikla Oy).
Lataa

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Audiomedia Oy
Audiomedia Oy
Töölöntorinkatu 3 B 39
00260 HELSINKI

+358 50 2589http://www.audiomedia.fi

Marjatta ja Eino Kollin Säätiön rahoittama ”Puussa on tulevaisuus” –viestintähanke julkaisee ajankohtaisia metsätaloutta ja sen parissa tehtävää tutkimustyötä koskevia artikkeleita. Säätiö tukee erityisesti maa- ja metsätalouteen sekä rakentamiseen liittyvää tutkimus- ja kehitystyötä painottaen erityisesti toimintaa, jolla on elinympäristömme kannalta positiivinen vaikutus pitkällä tähtäimellä.Säätiön toiminnan keskeisiin teemoihin perustuvat artikkelit ovat vapaasti hyödynnettävissä joko lähdemateriaalina tai julkaistavissa sellaisenaan. Artikkelit julkaistaan myös   www.puussaontulevaisuus.fi ja https://www.kollinsaatio.fi/saatio/ajankohtaista sivustoilla.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Audiomedia Oy

Taloustieteilijä Pasi Holm: Ilmastotavoitteiden talous- ja työllisyysvaikutuksista metsäsektorille vaietaan7.5.2025 10:54:39 EEST | Artikkeli

Ilmastopaneelin vaatimat hakkuiden vähentämistoimet toisivat miljardimenetykset vienti- ja verotuloihin. –Suomen talouden kasvutavoitteille tämä olisi erittäin haitallista, kun tarvitsemme lisää vientiä, työpaikkoja ja verotuloja julkisen talouden tasapainottamiseksi. Kun Suomen talous ei ole kasvanut lähes 20 vuoteen, nyt tarvitaan kasvutoimia, lisää vientiä ja työpaikkoja, sanoo selvityksen tekijä VTT Pasi Holm. Holmin mukaan ilmastotavoitteen nimissä vaaditut hakkuurajoitukset heikentäisivät talouden kasvutavoitteita, kilpailukykyä, vähentäisivät työpaikkoja ja aiheuttaisivat hakkuuvuodon Suomesta ulos. – Seuraukset näkyisivät nopeasti erityisesti sahateollisuudessa, missä henkilötyövuodet vähenisivät sahateollisuudessa suoraan ja välillisesti tuhansilla. –Hallitus joutuu katsomaan asiaa talouden kasvun, vientiteollisen kilpailukyvyn ja omaisuuden suojan kannalta. En kuitenkaan usko, että poliittisilla päätöksillä lähdetään rajoittamaan hakkuita, mikä olisi vastoin kasvutavoitteita.

Kansliapäällikkö Pekka Pesonen: Hakkuurajoitukset eivät sovi talouden kasvutavoitteisiin29.4.2025 10:08:13 EEST | Artikkeli

Jos päätös Suomen ilmastotavoitteista tehtäisiin nyt, tavoitteita ei ripustettaisi metsänielujen kasvun varaan, sanoo maa- ja metsätalousministeriön kansliapäällikkö Pekka Pesonen. –Nielujen kasvattamiseen vaaditut hakkuurajoitukset eivät mene ihan heittämällä läpi, kun talous- ja työllisyysvaikutukset ovat merkittäviä ja yksityiset metsät nauttivat omaisuudensuojaa. Tähän yleiseen hallituksen talouslinjaan ei sovi, että ryhdymme kuristamaan talouden ja työllisyyden kannalta näin keskeistä toimialaa. Meillä ei ole ministeriössä toimeksiantoa, että metsätalouden toimintaedellytyksiin lähdettäisiin aktiivisesti puuttumaan. Kun lain väliarviointia tehdään tänä vuonna, Pesosen mukaan nyt pitää arvioida ovatko toimet riittävän tuloksellisia. – Kun Korkein hallinto-oikeus hylkäsi ympäristöjärjestöjen ilmastolain toteuttamista koskevan valituksen, se totesi päätöksessään, että valtioneuvosto on pitänyt erityisesti maankäyttösektorin hiilinielujen lisätoimia tarpeellisena. Lisätoimien valmiste

Ympäristösuojelun professori (emer.) Pekka Kauppi: Metsänielujen vähenemisen suurin haaste on Suomen sijasta tropiikissa23.4.2025 11:16:59 EEST | Artikkeli

Ympäristönsuojelun emeritusprofessori Pekka Kaupin mielestä trooppisten metsien dramaattinen väheneminen on suurin metsien hiilinieluun liittyvä globaali haaste. Kaupin mukaan metsäkatoa ja metsänieluja koskevassa keskustelussa tulisi keskittyä globaalisti ensisijaisesti tropiikkiin. – Trooppisten metsien pinta-ala on vuodesta 1990 supistunut noin kymmenen kertaa Suomen metsien pinta-alan verran. Metsien häviämisen syyt liittyvät vahvasti maatalouden laajenemiseen. –Koskematon metsä on vähentynyt tropiikissa kolmessa vuosikymmenessä 400 miljoonaa hehtaaria, minkä tilalle on syntynyt uudismetsää vain 200 miljoonalle hehtaarille. Globaalin ilmastotavoitteen kannalta tropiikissa tapahtuva metsäkato, sen aiheuttama hiilidioksidipäästö ja trooppisten metsien nielujen heikkeneminen on avainkysymys. Suomen metsien nielujen kehitys on saanut suhteettoman suuren huomion Kansainvälisessä tutkimusyhteisössä toimiva Kauppi muistuttaa, että Siperian ja Kanadan laajat metsäpalot ja hyönteistuhot ova

Sahateollisuuden Matti Kylävainio: Hakkuurajoitukset johtaisivat sahateollisuudessa irtisanomisiin9.4.2025 08:22:09 EEST | Artikkeli

Ilmastopaneelin vaatimat hakkuurajoitukset voivat aiheuttaa merkittäviä taloudellisia menetyksiä sahateollisuudelle ja johtaa työpaikkojen vähenemiseen. – Esimerkiksi 20 prosentin hakkuurajoitus ja siitä seuraava tuotannon pysyvä alentuminen tarkoittaisi lähes sadan henkilötyövuoden vähentämistä noin 300 työpaikkaa tarjoavassa yrityksessä, sanoo Keitele Timber Oy:n toimitusjohtaja Matti Kylävainio. –Lisäksi hakkuurajoitukset vähentäisivät metsänomistajien kantorahatuloja, kuljetusten ja muiden alihankkijoiden tuloja sekä valtion verokertymiä, kun raakapuuta jäisi jalostamatta. Rajoitusten taloudellisia, työllisyys- tai kilpailukykyvaikutuksia ei ole lainkaan selvitetty. Valtion tulee tehdä politiikkaa, joka tukee yritysten tuotantoa ja kansainvälistä kilpailukykyä, eikä rajoittaa sitä. Maankäyttösektori ei pysty kompensoimaan muiden sektorien päästöjä Suomen tiukka 2035 ilmastotavoite asettaa Sahateollisuus ry.n hallituksen puheenjohtajana toimivan Kylävainion mukaan kohtuuttomia rajoi

Paltamon Pasi Ahoniemi: Puurakentamisesta ratkaisu kuntien ilmastotalkoisiin1.4.2025 11:23:38 EEST | Artikkeli

Paltamon kunnantalon rakentaminen massiivihirrestä on esimerkki tietoisesta panostuksesta puurakentamiseen. – Kunnan päättäjät valitsivat massiivipuurakenteen osana elinkaariajattelua, jossa kestävyys, energiatehokkuus ja paikallistalouden tukeminen olivat avainasemassa. Rakennusmateriaalina käytettiin pohjoisen puuta, ja suurin osa rakennusprosessista työllisti kainuulaisia yrittäjiä ja ammattilaisia, kuvailee hanketta Paltamon kunnanjohtaja Pasi Ahoniemi. –Vaikka omien ilmastotavoitteiden asettaminen on kunnille vapaaehtoista, meille puurakentaminen on yksi työkalu ilmastotavoitteiden saavuttamiseen. Hirsinen kunnantalo kestää 200 vuotta ja sitoo hiiltä koko elinkaarensa ajan. Paltamon kunnassa metsätaloudella on Ahoniemen mukaan keskeinen rooli paikallistaloudessa ja elinkeinoelämässä. – Kunta on panostanut voimakkaasti puurakentamiseen, biotalouteen ja uusiutuvan energian hankkeisiin, jotka tukevat sekä alueen työllistämistä että ekologisesti kestäviä ratkaisuja. − Me lupaamme kunt

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye