Audiomedia Oy

Marjatta ja Eino Kollin säätiö tukee puurakentamisen hyvinvointitutkimusta – Hyytiälään kansainvälinen puurakentamisen tutkimuskeskus

Jaa
Juupajoella sijaitsevalle Helsingin yliopiston Hyytiälän metsäasemalle rakennetaan tutkimus- ja oppimisympäristö Hyytiälä Living Lab, jossa tullaan tutkimaan puurakentamisen kokonaiskestävyyttä sekä puurakennuksen hyvinvointi- ja terveysvaikutuksia.
Talvikuva Hyytiälän uusista rakennuksista. Kuva Pekka Kaitaniemi.
Talvikuva Hyytiälän uusista rakennuksista. Kuva Pekka Kaitaniemi.

Maatalous - metsätieteellisen tiedekunnan dekaanin Ritva Toivosen mukaan tavoitteena on luoda tutkimusalusta, joka mahdollistaa rakennetun ympäristön kokonaisvaltaisen kestävyyden sekä ilmasto- ja hyvinvointivaikutusten monitieteisen tutkimuksen. - Alustalla voidaan yhdistää ihmisen hyvinvoinnin ja käyttäytymisen sekä toisaalta rakentamisen ja teknologian näkökulmat.

Hyytiälä muodostaa uusien massiivipuisten CLT – rakennusten kokonaisuuden, missä on opiskelutilojen lisäksi asuinhuoneita tutkijoiden ja opiskelijoiden käyttöön. Osa asuinhuoneista varustellaan tutkimusympäristöksi, jossa on mahdollista tutkia ihmisen kokemaa hyvinvointia.

Hyytiälä osaksi kansainvälistä tutkimusverkostoa

Toivosen mukaan rakennuksiin asennetaan sensoreita tuottamaan tietoa puumateriaalista, rakennuksesta ja sisäilmasta niissä tiloissa, missä asutaan ja oleskellaan. - Living labin erityisyys on se, että koeolosuhteita säätelemällä voidaan mitata rakennuksen terveysvaikutuksia, sisäilmaa ja hyvinvointia.

-Hyytiälästä tulee osa laajenevaa kansanvälistä tutkimusverkostoa, johon kuuluu Oregon State yliopisto Yhdysvalloista ja Primorska yliopisto Sloveniasta, jossa tuotetaan samanlaista mittausdataa puurakennuksen rakenteista, sisäilmasta ja näiden ominaisuuksista kuin Hyytiälässäkin.

Rakennusten vaikutuksella hyvinvointiin suuri yhteiskunnallinen merkitys

Hyytiälä mahdollistaa Toivosen mukaan tähän asti tehdyn tutkimuksen ja tutkijoiden työn syventämistä. - Vaikka hyvinvointia on vaikea mitata, pyrimme tunnistamaan rakennusten ominaisuuksien yhteyden ihmisen kokemukseen hyvinvoinnista.

- Kun vietämme paljon aikaa sisätiloissa ja sisäilmaongelmat ovat yleisiä, tällä tiedolla on suuri yhteiskunnallinen merkitys. Yksilöiden ja yritysten kannalta ei ole yhdentekevää, olemmeko hyvinvoivia ja aikaansaavia vai voiko terveys jopa heiketä tietynlaisissa rakennusten olosuhteissa, muistuttaa Toivonen.

Kokonaisvaltaisella systemaattisella tutkimuksella rakennuksen hyvinvointikokemuksista on Toivosen mukaan suuri merkitys niin rakennussektorille kuin rakennusten käyttäjillekin. - Siihen vaikuttavat muun muassa rakennusteknologia, materiaalit ja valaistus. Tulevaisuudessa olisi hienoa, jos pääsisimme vertailemaan erilaisten puurakentamisen teknologioiden käyttöä hyvinvointivaikutusten kannalta.

-Yksi hankkeen tavoite on luoda konsepti, millä määritellään puurakentamisen elinkaaren mittaista kokonaiskestävyyttä. Siihen kuuluu koko rakentamisen arvoketju, materiaali, energian käyttö sekä rakennuksen käyttöön ja hyvinvointiin liittyvät tekijät, muistuttaa Toivonen. 

Säätiö mahdollistaa hankkeen toteuttamisen

Hyytiälän Living Lab hankkeen CLT - massiivipuuelementeistä valmistuneet rakennukset on suunnitellut Arkkitehdit Rudanko ja Kankkunen. CLT-elementtejä (Cross Laminated Timber) on käytetty sekä kantavissa että kantamattomissa seinissät. Lattioissa ja kattorakenteissa on käytetty LVL – materiaalia (Laminated Veneer Lumber). Rakentamisen kilpailutuksen keskeinen kriteeri oli kestävä rakentaminen ja 150 vuoden elinkaari.

Marjatta ja Eino Kollin Säätiön Helsingin Yliopistolle osoittama miljoonan euron lahjoitus kohdennetaan maatalous- metsätieteiden koulutusalalle valtion vastinrahaohjelman puitteissa. Suurin osa lahjoituksesta käytetään Hyytiälä Living Lab -hankkeeseen.

Markku Laukkanen

markku.laukkanen@audiomedia.fi

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Ritva Toivonen
ritva.toivonen@helsinki.fi

Kuvat

Talvikuva Hyytiälän uusista rakennuksista. Kuva Pekka Kaitaniemi.
Talvikuva Hyytiälän uusista rakennuksista. Kuva Pekka Kaitaniemi.
Lataa
Havainnekuvia/kuva tilan mukaan Hyytiälän rakennusten hyväksytystä suunnitelmasta (Rudanko & Kankkunen & Sikla Oy).
Havainnekuvia/kuva tilan mukaan Hyytiälän rakennusten hyväksytystä suunnitelmasta (Rudanko & Kankkunen & Sikla Oy).
Lataa
Ritva Toivonen, Helsingin yliopisto, materiaalipankki.
Ritva Toivonen, Helsingin yliopisto, materiaalipankki.
Lataa
Havainnekuvia/kuva tilan mukaan Hyytiälän rakennusten hyväksytystä suunnitelmasta (Rudanko & Kankkunen & Sikla Oy).
Havainnekuvia/kuva tilan mukaan Hyytiälän rakennusten hyväksytystä suunnitelmasta (Rudanko & Kankkunen & Sikla Oy).
Lataa

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Audiomedia Oy
Audiomedia Oy
Töölöntorinkatu 3 B 39
00260 HELSINKI

+358 50 2589http://www.audiomedia.fi

Marjatta ja Eino Kollin Säätiön rahoittama ”Puussa on tulevaisuus” –viestintähanke julkaisee ajankohtaisia metsätaloutta ja sen parissa tehtävää tutkimustyötä koskevia artikkeleita. Säätiö tukee erityisesti maa- ja metsätalouteen sekä rakentamiseen liittyvää tutkimus- ja kehitystyötä painottaen erityisesti toimintaa, jolla on elinympäristömme kannalta positiivinen vaikutus pitkällä tähtäimellä.Säätiön toiminnan keskeisiin teemoihin perustuvat artikkelit ovat vapaasti hyödynnettävissä joko lähdemateriaalina tai julkaistavissa sellaisenaan. Artikkelit julkaistaan myös   www.puussaontulevaisuus.fi ja https://www.kollinsaatio.fi/saatio/ajankohtaista sivustoilla.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Audiomedia Oy

Ympäristöministeri Kai Mykkänen: Biotalouden merkitys ilmastopolitiikassa kasvaa10.4.2024 07:20:00 EEST | Tiedote

Ympäristöministeri Kai Mykkänen haluaa biotalouden nousevan vahvasti uuden EU:n komission ohjelmaan. – Uskon, että biotalous nähdään siinä nykyistä kattavammin ja myönteisemmässä valossa myös osana teollisuuspolitiikkaa. Komissio on havahtumassa nyt aiempaa vakavammin eurooppalaisen omavaraisuuden turvaamisen myös teollisuusmateriaaleissa, johon biotalous tarjoaa suuria mahdollisuuksia korvaamaan fossiilisia materiaaleja. –Me tähtäämme siihen, että vuoden 2040 ilmastotavoitteiden laatimista koskevassa vaikuttamisessa biotalous on isossa roolissa. Se on meille tärkeä mahdollisuus, koska Suomi on selkeästi edelläkävijä näissä hankkeissa. Mykkänen näkee biotalousstrategiassa ja uusien puupohjaisten tuotteiden kehitystyössä vilkkuvaa valoa tunnelin päässä. – Komission suunnalta tulee nyt selkeä viesti siitä, että Green Dealista tulee tehdä teollinen hiilenhallintaan tähtäävä Deal, mikä viestii selkeää painopisteen muutosta myös Suomen kannalta edulliseen suuntaan. –Myös ilmastokomissaari W

Ympäristöministeri Kai Mykkänen: EU ulotti toimivaltaansa liian pitkälle metsäaloitteissa3.4.2024 08:56:58 EEST | Artikkeli

Ympäristöministeri Kai Mykkäsen mukaan seuraavan komission on muutettava suuntaa enemmän maa- ja metsätaloutta ymmärtävään suuntaan. – Tämä on seurausta siitä, että nykyisen komission kiihdyttämä Green Deal - ajattelu on saanut vahvan poliittisen vastavoiman. Ilmastopolitiikan päätavoite päästä eroon fossiilisista ja saada Eurooppa ilmaston kannalta kestävälle uralle, mutta se tulee tehdä nykyistä tasapainoisemmalla tavalla. –Komission suunnalta tulee nyt selkeä viesti siitä, että Green Dealista tulee tehdä teollinen hiilenhallintaan tähtäävä Deal. Se viestii selkeää painopisteen muutosta Suomen kannalta edulliseen suuntaan, kun ilmastopolitiikan keinoja katsotaan monipuolisemmin ja tasapainoisemmin kuin aikaisemmin. Mykkäsen mukaan Suomi tekee metsäasioissa vahvaa edunvalvonnan yhteistyötä Ruotsin kanssa. – Pyrimme entistä vahvemmin ennakolliseen vaikuttamiseen, kun seuraavan komission työohjelma on nyt kirjoitusvaiheessa. Haluamme vaikuttaa ajoissa ja olemaan hallituksessa yhteneväis

Yhteiskuntasuhdepäällikkö Anniina Kostilainen: Metsäsektorin yhteiskunnallista hyväksyttävyyttä lisättävä20.3.2024 09:10:41 EET | Artikkeli

Sahateollisuuden yhteiskuntasuhdepäällikkö Anniina Kostilainen haluaa monipuolistaa metsäkeskustelua tuomalla siihen enemmän ääniä. – Metsäalalla on töissä valtavasti monenlaisista taustoista ja arvopohjilla olevia ihmisiä. Monet heistä ovat tehneet pitkän työuran ja suhtautuvat vastuullisesti metsiin ja toteuttaneet metsän vaalimisen periaatetta omassa työssään. –Moni heistä kokee hyvin vieraaksi tämän nykyisen metsäkeskustelun. He kysyvät, mitä minä olen tehnyt väärin ja miksi minä olen syytettyjen penkillä. Näiden metsäammattilaisten ääniä haluaisin kuulla metsäkeskustelussa enemmän. Metsäkeskustelun polarisaatio on Kostilaisen mukaan seurausta siitä, että metsäkeskustelua käydään etupäässä etujärjestöjen ja organisaatioiden näkökulmasta. – Kun viestit ovat yksipuolisia ja ne edustavat jumiutuneita organisaatioiden kantoja ja edunvalvontaa, aito keskustelu ei ole mahdollista. –Nykyisessä sirpaloituneessa mediassa moni näkökulma jää kuulematta, kun linnoittaudutaan yksipuolisesti oma

Tutkija Tapio Rantala: Eduskunnan enemmistö kannattaa nykyistä metsätaloutta12.3.2024 15:00:00 EET | Artikkeli

Avohakkuiden kieltämistä koskenutta eduskuntakeskustelua tutkineen tutkijan, MMT Tapio Rantalan mukaan eduskunnan selvä enemmistö vastusti avohakkuiden kategorista kieltämistä valtion mailla. – Selvä enemmistö edustajista kannatti pääpiirtein nykyisen tyyppisen metsätalouden jatkamista niin valtion mailla kuin yksityismetsissäkin. –Avohakkuiden korvaajaksi ehdotettua poimintahakkuisiin perustuvaa jatkuvaa kasvatusta ei kuitenkaan vastustettu kategorisesti juuri missään puheenvuorossa. Valtaosa edustajista suhtautui kuitenkin kriittisesti sen käyttöön ainoana metsänkäsittelytapana, mutta sen lisäämiseen soveliailla metsäkohteilla, kuten turvemailla, suhtauduttiin lähes poikkeuksetta myönteisesti, tulkitsee Helsingin Yliopiston Metsätieteiden osaston tutkija Rantala eduskuntakeskustelua. Kansanedustajat jakautuivat ”Avohakkuut historiaan” kansalaisaloitetta koskeneessa keskustelussa puoluerajoja seuraten kahteen leiriin. - Suurempaan, pääpiirtein nykyisen kaltaista metsätaloutta kannatta

Pääministeri Petteri Orpo: Biotalous vahvasti uuden komission ohjelmaan6.3.2024 14:39:17 EET | Artikkeli

Pääministeri Petteri Orpon mukaan hallitus on ottanut metsäpolitiikkaan liittyvissä keskeisissä kysymyksissä tiukan linjan. - Samaan aikaan nostamme komissiolle ja muille jäsenmaille aktiivisesti esiin metsätalouden ja biotalouden hyötyjä sekä näytämme, miten biotalouden avulla voidaan ratkaista ilmastohaasteita. -Hallitus on kääntänyt uuden sivun EU vaikuttamisessa. Suomen keskeisenä prioriteettina tulevan komission ohjelmaan olemaan biotalouden ja kiertotalouden mahdollisuuksien hyödyntäminen, josta olen jo keskustellut komission puheenjohtaja Ursula von der Leyenin kanssa. Biotalouden mahdollisuudet tunnistetaan tänä päivänä Orpon mukaan vahvemmin kuin viisi vuotta sitten. - Komissiolle on perustettu ”CEO Roundtable,” metsäteollisuusyhtiöiden pyöreä pöytä, joka kanavoi näkemyksiä komission johtoon. Komissiossa viesti vaikuttaa viimeinkin menevän perille, kun se on aloittanut valmistella päivitystä biotalousstrategiaan, sanoo Orpo. Biotaloudella ratkaistaan ilmastohaasteita Myötätuul

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye