Markka poikimaan biokaasuun

Biokaasusektori tarjoaa konkreettisen mahdollisuuden edistää vähäpäästöisempää ja kestävämpää energiajärjestelmää, liikkumista ja ravinteiden kierrätystä ja parantaa työllisyyttä.

Suomi tarvitsee vuositasolla vähintään 200 miljoonan euron panostuksen biokaasusektorinsa kehittämiseen. Rahoituksen pitkäjänteisyys on keskeistä, jotta toimijat uskaltavat lähteä liikkeelle. Hallituksen tulisi tehdä koko hallituskauttaan koskeva 600 miljoonan euron päätös vuosiksi 2021-2023 ja hakea parlamentaarinen konsensus, ettei alan kehittämistä ja rahoittamista lopeteta tähän hallituskauteen. Kustannustehokkuusperustein rahoitus tulisi jakaa hallinnonalojen välillä siten, että pääosan potista hallinnoi hajautetun biokaasuresurssin ministeriönä maa- ja metsätalousministeriö.

2020 valmistuneen kansallisen biokaasuohjelman toimiin kanavoiduilla rahoilla voidaan Suomeen kasvattaa kansainvälistä vientipotentiaalia omaava biokaasusektori, joka nojaa hajautettuihin resursseihin ja on tuotantomalliltaan sekä kestävyydessään omaa luokkaansa. Ilman rahoitusta on kansallisella biokaasuohjelmalla vaara jäädä tyhjiksi korulauseiksi, eikä esimerkiksi biokaasulta kaivattua osaa sektori-integraatioon saada käyttöön.

– Oikein kanavoidulla rahoituksella ja tehokkaasti toimeenpantavilla toimilla, jotka ovat kansallisessa biokaasuohjelmassa tunnistettu, on todellinen mahdollisuus synnyttää Suomeen nopeasti uutta taloutta elvyttävää kasvua. Nyt on esimerkiksi erinomainen aika luoda perustaa uuden rahoituskauden maatalouspolitiikan toimille ja niille malleille, joilla bio- ja kiertotalouspolitiikkaa jatkossa harjoitetaan ilmasto- ja vesiensuojelutavoitteet huomioon ottaen, MTK:n energia-asiantuntija Anssi Kainulainen huomauttaa.

Toimien tekeminen ei ole kiinni rahasta tai rahoituskanavista, jos sitä päätetään käyttää biokaasun edistämiseen. Suomi on arvioinut saavansa 3,2 miljardin euron rahoituksen EU:n elvytysvaroista. Mahdollisuudet rahoituksen käyttöön ovat kriisin keskellä tavallista paremmat, koska valtiontukisäädöksiä on useissa tapauksissa tulkittu poikkeusoloissa normaalia väljemmin. Kesällä tarkentui, että EU-alueella käyttöönotettavassa oikeudenmukaisen siirtymän rahastossa (Just Transition Fund), on 17,5 miljardin edestä varoja. Suomen osuus on satoja miljoonia ja näillä voidaan rahoittaa siirtymää fossiilisesta energiajärjestelmästä uusiutuvaan.

Lisäksi hallitus päätti 3.2.2020 perustaa Suomeen ilmastorahaston entisen Valtion kehitysyhtiön pohjalta.

– Olisi loogista, että poliittisesti perustettu ilmastorahasto rahoittaisi ilmastopoliittisia töitä toimialoja karsimatta, jos toiminta muutoin täyttää järkevän toiminnan piirteet. Suomen ilmastorahastolla voitaisiin vahvistaa JTF-rahaston vaikuttavuutta ja käyttää ilmastorahastoa vaadittavana kansallisena vastinrahana. Mikään ei estä valtiota käyttämästä perinteisiä päästökauppatulojakaan ilmastopäästöjen vähentämiseen. Biokaasun eduksi valtion rahoituspäätöksissä on, että tuotannolliseen toimintaan sijoitettu raha maksaa itsensä ajansaatossa takaisin, Kainulainen kertoo.

Riittävä rahoitus on välttämättömyys päästöjen pienentämisessä. MTK:n tilaaman ilmastotiekartan mukaan pelkästään maa- ja metsätalouden ilmastotöihin on löydyttävä istuvan hallituksen itselleen asettaman 2035 hiilineutraaliustavoitteen puitteissa miljardien rahoitus.

– Osa rahoituksesta varmasti saadaan kasaan markkinoilta, mutta osaan toimista tarvitaan valtion siemenrahoitusta. Ilman valtion johdonmukaista toimintaa ilmastomurroksen edistämiseksi ei tuloksiakaan voida odottaa. Nyt olisi hyvä aika osoittaa johdonmukaisuutta, Kainulainen toteaa.

Lisätietoja:
Anssi Kainulainen, energia-asiantuntija, MTK, puh. 050 596 1541